Rakas Lähimmäiseni, pyydän anteeksi, että kirjoitin Sinulle aivan väärästä tekstistä varhain tänä aamuna. Tämän päivän teksti on Luukas 10: 25-37, niin kuin sanoin, mutta otin unipäissäni Raamatusta tekstin Joh. 10: 25-37,vaikka kehuin virkeänä heränneeni!
Kuulimme jumalanpalveluksessa, että tänään on lähimmäisen sunnuntai. ”Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta voimastasi ja kaikesta mielestäsi,
ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi”. Kun lainoppinut kysyi Jeesukselta, kuka on minun lähimmäiseni, Hän kertoi kertomuksen laupiaasta samarialaisesta. Meille kaikille tutun kuvauksen siitä, että vain laupias samarialainen pysähtyi auttamaan ryöstettyä miestä, joka oli avun tarpeessa.
Jeesus haluaa, että me rakastamme ja autamme toisiamme, niin kuin Jumala on meitä ihmisiä rakastanut lähettäessään Jeesuksen maailmaan pelastamaan meidät kuolemasta. Jeesus armahtaa jokaisen, joka Häntä avukseen huutaa. Pyhä Henki elää kanssamme arjessa ja auttaa meitä näkemään lähimmäisen. Kiitetään rakkauden lahjasta!
Tänä päivänä, 29.8.2010, rakkaudella Mummi
sunnuntai 29. elokuuta 2010
Jeesuksen todistus
Rakas Lähimmäiseni, herään kello neljä virkeänä tähän lepopäivään. Katson kaikki päivän tekstit. Niissä kaikissa kerrotaan, että Jumala ei vaadi ihmiseltä tekoja, vaan elämistä Jumalan kasvojen edessä nöyränä ja lähimmäistään rakastaen.
Luukkaan evankeliuminluvun 10 jakeet 25-37 on päivän saarnateksti. Tässä tekstissä on Jeesukselle tuttu tapahtuma meneillään. Juutalaiset ympäröivät hänet ja sanoivat: ”Jos sinä olet Kristus, niin sano se meille suoraan.” Ja Jeesus vastasi heille kirkkaalla evankeliumilla: ”Minä olen sanonut sen teille ja te ette usko. Ne teot, joita minä teen Isäni nimessä, ne todistavat minusta. Mutta te ette usko, sillä te ette ole minun lampaitani. Minun lampaani kuulevat minun ääneni, ja minä tunnen ne, sillä ne seuraavat minua. Ja minä annan heille iankaikkisen elämän, ja he eivät ikinä huku, eikä kukaan ryöstä heitä minun kädestäni. Minun Isäni, joka on heidät minulle antanut, on suurempi kaikkia, eikä kukaan voi ryöstää heitä minun Isäni kädestä. Minä ja Isä olemme yhtä.”
Teksti jatkuu vielä, mutta se ei mahdu tähän. Tämän Jeesuksen todistuksen kuultuaan, kansa otti taas kivet käsiinsä ja halusi kivittää Jeesuksen. Viha tuota Rakkauden Evankelistaa kohtaan oli suuri!
Ihmeellisesti Jumala tiesi, lähettäessään Jeesuksen maailmaan, että kansa surmaa Jeesuksen julmasti ristille ripustaen ja suorittaa sen tehtävän, minkä piti tapahtua, että me voimme pelastua Jeesuksen ristinkuoleman ja ylösnousemuksen kautta Jumalan lapsiksi. Tänään Jeesus kutsuu seuraajikseen meitä, jotka vielä elämme. Kuulemme Jeesuksen ääntä, kun luemme tai kuulemme Raamatun sanaa. Jumala, meidän Taivaallinen Isämme, rakastaa Jeesuksen seuraajia ja vastaa rukouksiin, jotka tuomme Hänelle Jeesuksen nimessä. Jeesuksen lupauksen mukaan me saamme iankaikkisen elämän tämän elämän jälkeen. Meillä on tulevaisuus ja toivo. Tule Sinäkin, Lähimmäiseni Jeesuksen seuraajaksi!
Tänä aamuna, 29.8. 2010, rakkaudella Mummi
Luukkaan evankeliuminluvun 10 jakeet 25-37 on päivän saarnateksti. Tässä tekstissä on Jeesukselle tuttu tapahtuma meneillään. Juutalaiset ympäröivät hänet ja sanoivat: ”Jos sinä olet Kristus, niin sano se meille suoraan.” Ja Jeesus vastasi heille kirkkaalla evankeliumilla: ”Minä olen sanonut sen teille ja te ette usko. Ne teot, joita minä teen Isäni nimessä, ne todistavat minusta. Mutta te ette usko, sillä te ette ole minun lampaitani. Minun lampaani kuulevat minun ääneni, ja minä tunnen ne, sillä ne seuraavat minua. Ja minä annan heille iankaikkisen elämän, ja he eivät ikinä huku, eikä kukaan ryöstä heitä minun kädestäni. Minun Isäni, joka on heidät minulle antanut, on suurempi kaikkia, eikä kukaan voi ryöstää heitä minun Isäni kädestä. Minä ja Isä olemme yhtä.”
Teksti jatkuu vielä, mutta se ei mahdu tähän. Tämän Jeesuksen todistuksen kuultuaan, kansa otti taas kivet käsiinsä ja halusi kivittää Jeesuksen. Viha tuota Rakkauden Evankelistaa kohtaan oli suuri!
Ihmeellisesti Jumala tiesi, lähettäessään Jeesuksen maailmaan, että kansa surmaa Jeesuksen julmasti ristille ripustaen ja suorittaa sen tehtävän, minkä piti tapahtua, että me voimme pelastua Jeesuksen ristinkuoleman ja ylösnousemuksen kautta Jumalan lapsiksi. Tänään Jeesus kutsuu seuraajikseen meitä, jotka vielä elämme. Kuulemme Jeesuksen ääntä, kun luemme tai kuulemme Raamatun sanaa. Jumala, meidän Taivaallinen Isämme, rakastaa Jeesuksen seuraajia ja vastaa rukouksiin, jotka tuomme Hänelle Jeesuksen nimessä. Jeesuksen lupauksen mukaan me saamme iankaikkisen elämän tämän elämän jälkeen. Meillä on tulevaisuus ja toivo. Tule Sinäkin, Lähimmäiseni Jeesuksen seuraajaksi!
Tänä aamuna, 29.8. 2010, rakkaudella Mummi
lauantai 28. elokuuta 2010
Nyt on aika kiitoksen
Rakas Lähimmäiseni, Tänä aamuna kiitän Jumalaa rauhallisesta unesta! Viikkoja kestänyt prosessi on takana ja ensimmäinen versio, itse kokoamani runokirja, on pöydälläni. Olen helpottunut! Taivaanisä on ollut kanssani kaiken aikaa, mutta epävarmuus ja ”Ollako vai eikö olla” tunnelma on vaihdellut koko ajan ilon kanssa.
Eilen luonani oli nuori ystävä, jota ihailen ja josta kiitän Jumalaa! Hän pelasi tietokoneen kanssa kuin ajatus! Hetkessä hän oli pannut kaaoksessa olleet runoni järjelliseen järjestykseen ja tiputti printistä tekstit ja kuvat käteeni. Siinä se on! Heti liimasin ensimmäisen runokirjan ja kiitin ystävää ja Jumalaa siitä, että kaaos on ohi. Nyt rukoillaan vielä pari viikkoa, ja odotetaan painon lomien loppumista ja sitten ”synnytys” tapahtuu. Sitten on vielä pulma edessä, kuinka Mummin runokirja löytää lukijat! Jumala, ja te nuoret tietäväiset siinä mummia ohjatkaa! Kiitos.
Eilinen, nuoren ystävän läsnäolo, puhutteli minua. Näin, kuinka valtavasti tässä koneessa on mahdollisuuksia ja kuinka mielekkäästi kaikki asiat siihen on järjestetty, kun sen osaa. Minä olen oppinut vain tämän yhden toiminnon, jota jatkan aamusta toiseen, muuten tämä monikäyttökoneeni nukkuu toimettomana. Olisi varmaan hyvä mumminkin mennä kurssille, mutta oppiiko näin vanha enää mitään? Nuorille kaikki on paljon yksinkertaisempaa, kun he ovat imeneet tämänpäiväisen tekniikan mahdollisuudet jo äidinmaidossa.
Nyt on aika kiitoksen, etsin tähän kauniin kiitosvirren Sinunkin päiväsi iloksi, Herra Sinua siunatkoon, Lähimmäiseni! ”Kiitos sulle, Jumalani, armostasi kaikesta, jota elinaikanani, olen saanut tuntea. Kiitos sulle kirkkahista, keväisistä päivistä. Kiitos myöskin raskahista syksyn synkän hetkistä. Kiitos, että rukoukset monet, monet kuulit sä. Kiitos, että pyynnöt toiset eivät saaneet täyttyä. Kiitos kun mä hädässäni avun saan sun kauttasi. Kiitos, että synneistäni vapahtavi poikasi.”
virsi 341:1,2
Tänä aamuna , 28.8.2010, rakkaudella Mummi
Eilen luonani oli nuori ystävä, jota ihailen ja josta kiitän Jumalaa! Hän pelasi tietokoneen kanssa kuin ajatus! Hetkessä hän oli pannut kaaoksessa olleet runoni järjelliseen järjestykseen ja tiputti printistä tekstit ja kuvat käteeni. Siinä se on! Heti liimasin ensimmäisen runokirjan ja kiitin ystävää ja Jumalaa siitä, että kaaos on ohi. Nyt rukoillaan vielä pari viikkoa, ja odotetaan painon lomien loppumista ja sitten ”synnytys” tapahtuu. Sitten on vielä pulma edessä, kuinka Mummin runokirja löytää lukijat! Jumala, ja te nuoret tietäväiset siinä mummia ohjatkaa! Kiitos.
Eilinen, nuoren ystävän läsnäolo, puhutteli minua. Näin, kuinka valtavasti tässä koneessa on mahdollisuuksia ja kuinka mielekkäästi kaikki asiat siihen on järjestetty, kun sen osaa. Minä olen oppinut vain tämän yhden toiminnon, jota jatkan aamusta toiseen, muuten tämä monikäyttökoneeni nukkuu toimettomana. Olisi varmaan hyvä mumminkin mennä kurssille, mutta oppiiko näin vanha enää mitään? Nuorille kaikki on paljon yksinkertaisempaa, kun he ovat imeneet tämänpäiväisen tekniikan mahdollisuudet jo äidinmaidossa.
Nyt on aika kiitoksen, etsin tähän kauniin kiitosvirren Sinunkin päiväsi iloksi, Herra Sinua siunatkoon, Lähimmäiseni! ”Kiitos sulle, Jumalani, armostasi kaikesta, jota elinaikanani, olen saanut tuntea. Kiitos sulle kirkkahista, keväisistä päivistä. Kiitos myöskin raskahista syksyn synkän hetkistä. Kiitos, että rukoukset monet, monet kuulit sä. Kiitos, että pyynnöt toiset eivät saaneet täyttyä. Kiitos kun mä hädässäni avun saan sun kauttasi. Kiitos, että synneistäni vapahtavi poikasi.”
virsi 341:1,2
Tänä aamuna , 28.8.2010, rakkaudella Mummi
tiistai 24. elokuuta 2010
Herran hoitoa
Rakas Lähimmäiseni. Syksyn pirteys on vastassani ulko-ovella. Viimeiset orvokit katsovat kohti ja kysyvät: ”Joko kesä loppuu?” Sitä en tiedä, joskus syyskuussakin on kauniita kesäpäiviä. Nyt lämpöä on vain 5.6 astetta. Se kertoo, että syksy on alkamassa.
Nämä päivät olen uppoutunut runokirjani synnyttämiseen. Se on suloisen pelokasta puuhaa, kun tiedän, että on ”niin monta mieltä kuin miestäkin”. Mitä runoja ottaa kirjaan, josta toivoisi olevan iloa mahdollisimman monelle lukijalle? Kirjasta tulee pieni, kun kustannukset ovat suuret. Herra neuvoo sanassa, että kaikessa on laskettava kustannukset. Liitän runojen joukkoon kuusi värikuvaa tauluistani, nekin lukijan iloksi.
Lapsenlapseni kävi luonani ja evästi mummia. Kirjoita runo kauniista paikasta, jossa et ole käynyt ja kirjoita nykynuorista! Yhdistin molemmat asiat samaan runoon ja siitä tuli tällainen: ”Lapsenlapseni matkaa Garda-järvelle ystävänsä kanssa. Minä lähden mukaan. Lennän kuvituksissani katsomaan tuota onnellisten järveä suurten vuorten syleilyssä. Nyt se avautuu, syvän sinisenä kuin pohjaton lähde. Sen rannoilla kasvaa pitkiä, soukkia, puita, joiden nimeä en tiedä. Nimeän ne Sypresseiksi, tuoksuviksi ikipuiksi. Annan silmieni levätä sinessä, johon aurinko luo kultansa vuorten takaa. Nyt näen nuoret. Poika poimii kukan ja antaa sen tytölle. Tiedän, että kukan nimi on Edelveis, rakkauden kukka. Mikä ilo, nuori onni! Nuoruuden muistot nousevat mieleen. Kuinka erilainen onkaan Teidän aikanne, nuoret! Kuinka paljon tiedätte maailmasta, joka on edessänne kuin avoin kirja.”
Sinulle, Lähimmäiseni, rukoilen Herran siunaamaa päivää. Kiitetään Häntä rakkaudesta ja huolenpidosta!
Tänä aamuna, 24.8.2010, rakkaudella Mummi
Nämä päivät olen uppoutunut runokirjani synnyttämiseen. Se on suloisen pelokasta puuhaa, kun tiedän, että on ”niin monta mieltä kuin miestäkin”. Mitä runoja ottaa kirjaan, josta toivoisi olevan iloa mahdollisimman monelle lukijalle? Kirjasta tulee pieni, kun kustannukset ovat suuret. Herra neuvoo sanassa, että kaikessa on laskettava kustannukset. Liitän runojen joukkoon kuusi värikuvaa tauluistani, nekin lukijan iloksi.
Lapsenlapseni kävi luonani ja evästi mummia. Kirjoita runo kauniista paikasta, jossa et ole käynyt ja kirjoita nykynuorista! Yhdistin molemmat asiat samaan runoon ja siitä tuli tällainen: ”Lapsenlapseni matkaa Garda-järvelle ystävänsä kanssa. Minä lähden mukaan. Lennän kuvituksissani katsomaan tuota onnellisten järveä suurten vuorten syleilyssä. Nyt se avautuu, syvän sinisenä kuin pohjaton lähde. Sen rannoilla kasvaa pitkiä, soukkia, puita, joiden nimeä en tiedä. Nimeän ne Sypresseiksi, tuoksuviksi ikipuiksi. Annan silmieni levätä sinessä, johon aurinko luo kultansa vuorten takaa. Nyt näen nuoret. Poika poimii kukan ja antaa sen tytölle. Tiedän, että kukan nimi on Edelveis, rakkauden kukka. Mikä ilo, nuori onni! Nuoruuden muistot nousevat mieleen. Kuinka erilainen onkaan Teidän aikanne, nuoret! Kuinka paljon tiedätte maailmasta, joka on edessänne kuin avoin kirja.”
Sinulle, Lähimmäiseni, rukoilen Herran siunaamaa päivää. Kiitetään Häntä rakkaudesta ja huolenpidosta!
Tänä aamuna, 24.8.2010, rakkaudella Mummi
lauantai 21. elokuuta 2010
Tiedon asia
Rakas Lähimmäiseni, pimeä elokuun yö tähtineen kertoo helteiden loppuneen. Lämpöä on enää 8.7 astetta. Kurjenpolvet ovat piilottaneet kaikki kukkansa lehtien sekaan, niitä palelee. Mummi on palannut normaaliin rytmiin, kun herää aamuyöllä. Kello on kolme.
Kun avaan Raamatun, avautuu 1 Joh. 5 luku. Se päättyy ihanasti: ”Lapsukaiset, kavahtakaa epäjumalia.” Mikä on meidän itse kunkin epäjumala? Sitä täytyy miettiä tarkkaan, ja pitää karistaa se elämästään! Tässä luvussa puhutaan taas iankaikkisesta elämästä: ”Ja tämä on se todistus: Jumala on antanut meille iankaikkisen elämän, ja tämä elämä on hänen Pojassansa. Jolla Poika on, sillä on elämä; jolla Jumalan Poikaa ei ole, sillä ei ole elämää. Tämän minä olen kirjoittanut teille, jotka uskotte Jumalan Pojan nimeen, tietääksenne, että teillä on iankaikkinen elämä. Ja tämä on se uskallus, joka meillä on häneen, että jos me jotakin anomme hänen tahtonsa mukaan, niin Hän kuulee meitä. Ja jos me tiedämme hänen kuulevan meitä, mitä ikinä anommekin, niin tiedämme, että meillä myös on kaikki se, mitä olemme häneltä anoneet.”
Tässä Johannes todistaa, että kun meillä on usko Jeesukseen, me tiedämme, että meillä on iankaikkinen elämä. Se ei ole luulo, eikä tunteiden varassa oleva asia. Se on tieto! Samoin kun me tiedämme, että Jumala kuulee meitä, niin tiedämme, että meillä on kaikki se, mitä olemme häneltä anoneet. ”Tämä on se uskallus”. Siinä on yksi uskon salaisuus.
”Varmana laulaa Herrasta saan, joka on suuri kunniassaan. Hän minut osti kuolemallaan, periä taivaan kerran mä saan. Tämä on laulu sydämeni, ylistän Herraa ainaisesti. Tämä on laulu sydämeni, ylistän Herraa ainaisesti. Lahjan oon saanut täydellisen, syytä on olla nyt iloinen. Enkelten kanssa yhtyä saan kiitämään häntä rakkaudestaan. Tämä on laulu sydämeni, ylistän Herraa ainaisesti. Tämä on laulu sydämeni, ylistän Herraa ainaisesti.
Tänä aamuna, 21.8.2010, rakkaudella Mummi
Kun avaan Raamatun, avautuu 1 Joh. 5 luku. Se päättyy ihanasti: ”Lapsukaiset, kavahtakaa epäjumalia.” Mikä on meidän itse kunkin epäjumala? Sitä täytyy miettiä tarkkaan, ja pitää karistaa se elämästään! Tässä luvussa puhutaan taas iankaikkisesta elämästä: ”Ja tämä on se todistus: Jumala on antanut meille iankaikkisen elämän, ja tämä elämä on hänen Pojassansa. Jolla Poika on, sillä on elämä; jolla Jumalan Poikaa ei ole, sillä ei ole elämää. Tämän minä olen kirjoittanut teille, jotka uskotte Jumalan Pojan nimeen, tietääksenne, että teillä on iankaikkinen elämä. Ja tämä on se uskallus, joka meillä on häneen, että jos me jotakin anomme hänen tahtonsa mukaan, niin Hän kuulee meitä. Ja jos me tiedämme hänen kuulevan meitä, mitä ikinä anommekin, niin tiedämme, että meillä myös on kaikki se, mitä olemme häneltä anoneet.”
Tässä Johannes todistaa, että kun meillä on usko Jeesukseen, me tiedämme, että meillä on iankaikkinen elämä. Se ei ole luulo, eikä tunteiden varassa oleva asia. Se on tieto! Samoin kun me tiedämme, että Jumala kuulee meitä, niin tiedämme, että meillä on kaikki se, mitä olemme häneltä anoneet. ”Tämä on se uskallus”. Siinä on yksi uskon salaisuus.
”Varmana laulaa Herrasta saan, joka on suuri kunniassaan. Hän minut osti kuolemallaan, periä taivaan kerran mä saan. Tämä on laulu sydämeni, ylistän Herraa ainaisesti. Tämä on laulu sydämeni, ylistän Herraa ainaisesti. Lahjan oon saanut täydellisen, syytä on olla nyt iloinen. Enkelten kanssa yhtyä saan kiitämään häntä rakkaudestaan. Tämä on laulu sydämeni, ylistän Herraa ainaisesti. Tämä on laulu sydämeni, ylistän Herraa ainaisesti.
Tänä aamuna, 21.8.2010, rakkaudella Mummi
perjantai 20. elokuuta 2010
"Hoivatkaa toinen toistanne"
Rakas Lähimmäiseni, oletko lukenut Paavalin viisaita sanoja roomalaisille viidennentoista luvun alusta. Kirjaan osan niistä tähän: ”Sillä kaikki, mikä ennen on kirjoitettu, on kirjoitettu meille opiksi, että meillä kärsivällisyyden ja Raamatun lohdutuksen kautta olisi toivo. Mutta kärsivällisyyden ja lohdutuksen Jumala suokoon teille, että olisitte yksimieliset keskenänne, Kristuksen Jeesuksen mielen mukaan, niin että te yksimielisesti ja yhdestä suusta ylistäisitte Jumalaa ja meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Isää. Hoivatkaa sen tähden toinen toistanne, niin kuin Kristuskin on teidät hoivaansa ottanut Jumalan kunniaksi.”
Tuo viimeinen jae tuli Lähimmäiskodin huoneentauluksi 1990-luvun alussa. Tänä kesänä, kun helle on vienyt mehut kaikista meistä vanhoista, olemme huomanneet porsliinipiirissä, että tuo Paavalin sana toimii tässä ja nyt. Ilman mitään sopimuksia, joku meistä on terästäytynyt, ja soittanut kaikille: ”Tulkaa päiväkahville, olen leiponut piirakan”! Olen ihmetellyt, miten paljon tuo yhteen kokoontuminen on virkistänyt! Helle ei ole sinä päivänä näännyttänyt. Pikku krempat ja suuremmatkin ovat unohtuneet. Uni on tullut paremmin seuraavana yönä, kun on saanut pulputtaa rakkaiden ystävien kanssa kesäpäivänä ilonsa ja surunsa yhteisen piirakan äärellä.
Jollakin on ollut runo, joku on tuonut kirjoituksen, joka on puhutellut. Joku on ehdottanut virren. Joku on tuonut lainaksi kirjan, jonka toivoo toisen lukevan. Yhdessä on viety kaikki asiamme Isän eteen. On saatu hoivata toinen toistamme ja Jeesus on hoivannut meitä! Olemme kokoontuneet vuodesta 1996 lähtien maalaamaan porsliinia. Tunnemme toisemme läpikotaisin. Nyt kokoonnumme NMKY:n tiloissa. Nuorin joukostamme on alkanut nimittää meitä nuoriksi naisiksi. Se on yhteinen vitsinaiheemme. Nuorrumme aina, kun yhteen kokoonnumme!
Ensi sunnuntaina meillä on taas kutsu, oikein pitempään matkaan, retkelle! Mieli on iloisen odottava, kun saa virkistyä yhteisestä uskosta ja jälleennäkemisestä! Kokeilkaapa, tuo sana toimii!
Tänä aamuna, 20.8.2010, rakkaudella Mummi
Tuo viimeinen jae tuli Lähimmäiskodin huoneentauluksi 1990-luvun alussa. Tänä kesänä, kun helle on vienyt mehut kaikista meistä vanhoista, olemme huomanneet porsliinipiirissä, että tuo Paavalin sana toimii tässä ja nyt. Ilman mitään sopimuksia, joku meistä on terästäytynyt, ja soittanut kaikille: ”Tulkaa päiväkahville, olen leiponut piirakan”! Olen ihmetellyt, miten paljon tuo yhteen kokoontuminen on virkistänyt! Helle ei ole sinä päivänä näännyttänyt. Pikku krempat ja suuremmatkin ovat unohtuneet. Uni on tullut paremmin seuraavana yönä, kun on saanut pulputtaa rakkaiden ystävien kanssa kesäpäivänä ilonsa ja surunsa yhteisen piirakan äärellä.
Jollakin on ollut runo, joku on tuonut kirjoituksen, joka on puhutellut. Joku on ehdottanut virren. Joku on tuonut lainaksi kirjan, jonka toivoo toisen lukevan. Yhdessä on viety kaikki asiamme Isän eteen. On saatu hoivata toinen toistamme ja Jeesus on hoivannut meitä! Olemme kokoontuneet vuodesta 1996 lähtien maalaamaan porsliinia. Tunnemme toisemme läpikotaisin. Nyt kokoonnumme NMKY:n tiloissa. Nuorin joukostamme on alkanut nimittää meitä nuoriksi naisiksi. Se on yhteinen vitsinaiheemme. Nuorrumme aina, kun yhteen kokoonnumme!
Ensi sunnuntaina meillä on taas kutsu, oikein pitempään matkaan, retkelle! Mieli on iloisen odottava, kun saa virkistyä yhteisestä uskosta ja jälleennäkemisestä! Kokeilkaapa, tuo sana toimii!
Tänä aamuna, 20.8.2010, rakkaudella Mummi
keskiviikko 18. elokuuta 2010
Jeesus kehottaa anomaan
Rakas Lähimmäiseni, Herään kello kolme virkeänä. Kiitän Jumalaa siitä, että voimat palaavat tuon raskaan hellekauden jälkeen. Kun avaan ulko-oven, tähti lentää yli taivaankannen. Se kertoo minulle avaruuden suuruudesta. Se vie ajatukseni Jumalan maailman äärettömyyteen ja siihen ihmeelliseen järjestykseen, joka siinä vallitsee.
Tv 7:ssä on menossa ohjelma Isännän pöydässä. Martti Ojares haastattelee Jussi Latvalaa, joka tekee idäntyötä. Hän sanoo, että kun hän vaimonsa kanssa rukouksessa kertoo Jumalalle tarpeensa, Jumala vaikuttaa sen, että monet firmat lähettävät heille tarvikkeita idän lapsille vietäväksi. Latvala on omistanut elämänsä Herran työhön. Hän auttaa Venäjällä puutteessa eläviä lapsia. Jumala vastaa, kun Latvala tekee oman osuutensa. Mekin olemme nähneet, että Herra lähettää meille vuosittain tarvittavat rahat lähimmäisten avustamiseen. Jeesus kehottaa Raamatussa monta kertaa anomaan. ”Jos te pysytte minussa ja minun sanani pysyvät teissä, niin anokaa, mitä ikinä tahdotte, ja te saatte sen. Siinä minun Isäni kirkastetaan, että te kannatte paljon hedelmää ja tulette minun opetuslapsikseni. Joh. 15:6-7.
Rukousvastaukset lisäävät uskoa ja luottamusta Jumalaan. Anova näkee, että elävä Jumala kuulee ja toimii, kun rukoilija tarvitsee apua työhönsä ja elämäänsä. Maailman varat ovat Jumalan. Jumala voi vaikuttaa päättäjissä tahtomisen ja tekemisen.
Rukous on avoin kanava Sinulle ja minulle Isän yhteyteen, kun Jeesus on elämämme Herra. Me voimme kertoa tänäänkin omin sanoin asiamme Isälle. Me saamme anoa ja uskoa saaneemme, koska Jumala on kaikkivaltias. Mikään ei ole Hänelle mahdotonta. Aloitetaan nyt rukouksemme pyytämällä, että Isä puhdistaa meidän sydämemme synnistä ja antaa rauhan Jeesuksen Kristuksen nimessä. Jatka, Lähimmäiseni, rukousta omin sanoin ja kiitä Isää siitä, että Hän kuulee Sinua.
Tänä aamuna, 18.8.2010, rakkaudella Mummi
Tv 7:ssä on menossa ohjelma Isännän pöydässä. Martti Ojares haastattelee Jussi Latvalaa, joka tekee idäntyötä. Hän sanoo, että kun hän vaimonsa kanssa rukouksessa kertoo Jumalalle tarpeensa, Jumala vaikuttaa sen, että monet firmat lähettävät heille tarvikkeita idän lapsille vietäväksi. Latvala on omistanut elämänsä Herran työhön. Hän auttaa Venäjällä puutteessa eläviä lapsia. Jumala vastaa, kun Latvala tekee oman osuutensa. Mekin olemme nähneet, että Herra lähettää meille vuosittain tarvittavat rahat lähimmäisten avustamiseen. Jeesus kehottaa Raamatussa monta kertaa anomaan. ”Jos te pysytte minussa ja minun sanani pysyvät teissä, niin anokaa, mitä ikinä tahdotte, ja te saatte sen. Siinä minun Isäni kirkastetaan, että te kannatte paljon hedelmää ja tulette minun opetuslapsikseni. Joh. 15:6-7.
Rukousvastaukset lisäävät uskoa ja luottamusta Jumalaan. Anova näkee, että elävä Jumala kuulee ja toimii, kun rukoilija tarvitsee apua työhönsä ja elämäänsä. Maailman varat ovat Jumalan. Jumala voi vaikuttaa päättäjissä tahtomisen ja tekemisen.
Rukous on avoin kanava Sinulle ja minulle Isän yhteyteen, kun Jeesus on elämämme Herra. Me voimme kertoa tänäänkin omin sanoin asiamme Isälle. Me saamme anoa ja uskoa saaneemme, koska Jumala on kaikkivaltias. Mikään ei ole Hänelle mahdotonta. Aloitetaan nyt rukouksemme pyytämällä, että Isä puhdistaa meidän sydämemme synnistä ja antaa rauhan Jeesuksen Kristuksen nimessä. Jatka, Lähimmäiseni, rukousta omin sanoin ja kiitä Isää siitä, että Hän kuulee Sinua.
Tänä aamuna, 18.8.2010, rakkaudella Mummi
tiistai 17. elokuuta 2010
Sinulle, Lukijani
Rakas Lukijani, tänä aamuna haluan osoittaa sanani Sinulle. Olen aloittanut tämän blogini yli vuosi sitten. Silloin Jumala kyseli minulta, mikä on tärkeintä elämässäni. Vastasin Jumalalle, että Yhteys Jumalaan on elämäni tärkein asia, koska siitä lähtee koko elämäni. Täytin kuitenkin aikani puuhastelulla, joka toi aika-ajoin kovankin stressin elämääni. Sitten minut heitettiin ulos tuosta yhteydestä. Tiesin, että se oli Jumalan tahto. Pari päivää myöhemmin lapsenlapseni tuli käymään ja hän valmisti minulle tämän blogi – yhteyden.
Kun yksi ovi suljettiin, toinen ovi avautui. Jumala pani minut todistajan paikalle. Hän kysyi: ”Uskallatko todistaa uskostasi?” Kommenttiyhteyttä en uskaltanut puoleen vuoteen ottaa käyttöön. Nyt, kun se on käytössä, ja olen saanut Teitä, Ystäviä, iloitsen Teistä jokaisesta. Olette minulle rakkaita ja kannan Teitä Isän eteen muiden rakkaitteni kanssa joka aamu. On ihmeellistä, kuinka Jumala yhdistää seuraajansa!
Sinä, Lukijani, varmaan ymmärrät, että yritän näillä teksteilläni tavoittaa ihmisen, joka ei vielä tunne Jeesusta, eikä elä oikeassa Jumala- yhteydessä. Suurin toiveeni olisi, että joku internetin käyttäjä löytäisi Vapahtajansa minun todistukseni kautta, silloin elämäni ei ole jäänyt turhaksi. Sinä, Lukijani saatat tuntea minut painostajaksi, kun innoissani todistan, kuinka Jeesus otti minulta pelot pois ja Sinä pelkäät vielä, vaikka olet uskova. Minun pelkoni sisälsi koko jumalattoman elämäni. Kun Jeesus tuli, Jumalan rakkaus karkotti pelon. Hän teki uudeksi. Tiedän, että Jumalalle on mahdollista ottaa pois lentopelko tai jokin muu pelko, kun sitä Häneltä pyydämme. Jos Jumala ei pelkoa ota pois, se on Sinulle tarpeen, kiitä siitä. Me uskovat tiedämme, että Jumala on kanssamme, olimmepa missä tahansa. Ja Jeesus ei meitä jätä Indo-Kiinassakaan, vaan Hän hoitaa meitä Sanallaan ja Pyhän Hengen läsnäololla siellä yhtä hyvin kuin kotona. Tuleepa lähtömme hetki koska tahansa, Jeesus pitää meitä kädestä ja vie Isän kotiin. Kiitetään, Ystävät!
Tänä aamuna 17.8.2010, rakkaudella Mummi
Kun yksi ovi suljettiin, toinen ovi avautui. Jumala pani minut todistajan paikalle. Hän kysyi: ”Uskallatko todistaa uskostasi?” Kommenttiyhteyttä en uskaltanut puoleen vuoteen ottaa käyttöön. Nyt, kun se on käytössä, ja olen saanut Teitä, Ystäviä, iloitsen Teistä jokaisesta. Olette minulle rakkaita ja kannan Teitä Isän eteen muiden rakkaitteni kanssa joka aamu. On ihmeellistä, kuinka Jumala yhdistää seuraajansa!
Sinä, Lukijani, varmaan ymmärrät, että yritän näillä teksteilläni tavoittaa ihmisen, joka ei vielä tunne Jeesusta, eikä elä oikeassa Jumala- yhteydessä. Suurin toiveeni olisi, että joku internetin käyttäjä löytäisi Vapahtajansa minun todistukseni kautta, silloin elämäni ei ole jäänyt turhaksi. Sinä, Lukijani saatat tuntea minut painostajaksi, kun innoissani todistan, kuinka Jeesus otti minulta pelot pois ja Sinä pelkäät vielä, vaikka olet uskova. Minun pelkoni sisälsi koko jumalattoman elämäni. Kun Jeesus tuli, Jumalan rakkaus karkotti pelon. Hän teki uudeksi. Tiedän, että Jumalalle on mahdollista ottaa pois lentopelko tai jokin muu pelko, kun sitä Häneltä pyydämme. Jos Jumala ei pelkoa ota pois, se on Sinulle tarpeen, kiitä siitä. Me uskovat tiedämme, että Jumala on kanssamme, olimmepa missä tahansa. Ja Jeesus ei meitä jätä Indo-Kiinassakaan, vaan Hän hoitaa meitä Sanallaan ja Pyhän Hengen läsnäololla siellä yhtä hyvin kuin kotona. Tuleepa lähtömme hetki koska tahansa, Jeesus pitää meitä kädestä ja vie Isän kotiin. Kiitetään, Ystävät!
Tänä aamuna 17.8.2010, rakkaudella Mummi
maanantai 16. elokuuta 2010
Pois pelkojen vankilasta
Rakas Lähimmäiseni, syksynpirteä aamu on vastassani, kun menen pihaan kello viisi. Tuntuu hyvältä hengittää rauhassa raikasta kahdeksan asteista aamuilmaa ja iloita siitä, että tämä helteen vankila kohdaltani loppuu.
Herra, Sinä olet nähnyt hyväksi antaa vanhuuteni tämän vitsauksen, etten kestä yli 25 asteen lämpöä. Anna anteeksi, Isä, että siitä valitan! Äsken, kun ulkona hengitin raikasta aamuilmaa, tuntui, kuin ovi vapauteen olisi ollut raollaan. Iloitsin ja kiitin siitä! Kuumankostea ilma on pitänyt minua vankinaan. Se on hallinnut tekemisiäni ja väsyttänyt, se on uskotellut minulle, että olen vanhempi kuin olenkaan.
Olen ollut muunkinlaisissa vankiloissa elämäni aikana. Pelkojen vankila oli yksi pahimmista, mutta onneksi Jeesus vapautti minut siitä vankilasta. Hän tuli elämäni Herraksi ja sanoi: ”Älä pelkää, sillä minä olen lunastanut sinut, minä olen sinut nimeltä kutsunut, sinä olet minun.” Jes. 43:1. Huomasin, että Jeesuksen rakkaus karkotti pelot pois. Voi sitä vapautta ja iloa, joka siitä seurasi!
Jos Sinä, Lähimmäiseni, elät pelkojen tai jonkin muun vitsauksen vankilassa, huuda Jeesusta apuun. Jeesus aloittaa aina työn sydämestä. Hän ottaa pois synnit, ne takkamme, jotka erottavat meidät Jumalasta. Vapauteen Jeesus vapauttaa meidät! Minä haluan todistaa Sinulle, että Hän luo Sinut uudeksi. Huomaat, että painava kivisydän muuttuu eläväksi lihasydämeksi, johon Jeesus antaa elämän ja rakkauden itseäsi ja lähimmäisiäsi kohtaan. Hän antaa elävän yhteyden Kaikkeuden Luojaan, meidän Taivaalliseen Isäämme, niin, että voimme kertoa Isälle kaikki asiamme ja Hän auttaa meitä ja rakastaa iankaikkisella rakkaudella. Me opimme kunnioittamaan ja rakastamaan Jumalaa yli kaiken ja kiitämme Häntä elämän rikkaudesta. Tulevaisuutemme on turvattu. Tämän elämän jälkeen Jeesus johdattaa meidät iankaikkiseen elämään. Kutsu Sinäkin Jeesus elämääsi!
Tänä aamuna, 16.8.2010, Mummi
Herra, Sinä olet nähnyt hyväksi antaa vanhuuteni tämän vitsauksen, etten kestä yli 25 asteen lämpöä. Anna anteeksi, Isä, että siitä valitan! Äsken, kun ulkona hengitin raikasta aamuilmaa, tuntui, kuin ovi vapauteen olisi ollut raollaan. Iloitsin ja kiitin siitä! Kuumankostea ilma on pitänyt minua vankinaan. Se on hallinnut tekemisiäni ja väsyttänyt, se on uskotellut minulle, että olen vanhempi kuin olenkaan.
Olen ollut muunkinlaisissa vankiloissa elämäni aikana. Pelkojen vankila oli yksi pahimmista, mutta onneksi Jeesus vapautti minut siitä vankilasta. Hän tuli elämäni Herraksi ja sanoi: ”Älä pelkää, sillä minä olen lunastanut sinut, minä olen sinut nimeltä kutsunut, sinä olet minun.” Jes. 43:1. Huomasin, että Jeesuksen rakkaus karkotti pelot pois. Voi sitä vapautta ja iloa, joka siitä seurasi!
Jos Sinä, Lähimmäiseni, elät pelkojen tai jonkin muun vitsauksen vankilassa, huuda Jeesusta apuun. Jeesus aloittaa aina työn sydämestä. Hän ottaa pois synnit, ne takkamme, jotka erottavat meidät Jumalasta. Vapauteen Jeesus vapauttaa meidät! Minä haluan todistaa Sinulle, että Hän luo Sinut uudeksi. Huomaat, että painava kivisydän muuttuu eläväksi lihasydämeksi, johon Jeesus antaa elämän ja rakkauden itseäsi ja lähimmäisiäsi kohtaan. Hän antaa elävän yhteyden Kaikkeuden Luojaan, meidän Taivaalliseen Isäämme, niin, että voimme kertoa Isälle kaikki asiamme ja Hän auttaa meitä ja rakastaa iankaikkisella rakkaudella. Me opimme kunnioittamaan ja rakastamaan Jumalaa yli kaiken ja kiitämme Häntä elämän rikkaudesta. Tulevaisuutemme on turvattu. Tämän elämän jälkeen Jeesus johdattaa meidät iankaikkiseen elämään. Kutsu Sinäkin Jeesus elämääsi!
Tänä aamuna, 16.8.2010, Mummi
sunnuntai 15. elokuuta 2010
"Risti vain"
Rakas Lähimmäiseni, minulla on Sinua ikävä. Yritän kirjoittaa muutaman sanan, vaikka olen tyhjä kuin jauhoton säkki, tyhjä ja väsynyt! Helleaalto on iskenyt takaisin entistä ehompana. Iltapäivisin on ollut 28 astetta sisällä, vaikka mummonjäähdytyskone on pelannut ahkerasti. Vaikeaksi menee, ennen kuin loppuu, tämä elämä! Pyhäpäivä avautuu pilvisenä, mutta lämpötila on vieläkin 18 astetta kello kuusi aamulla. Ilmatieteen laitos lupasi täksi päiväksi viilenevää. Jokohan tämä intiaanikesä loppuu? Kirkkoon tekisi mieli lähteä, mutta sekin rakennus on varmaan varannut lämpöä yli kestorajani. Siispä kuuntelemme jumalanpalveluksen radiosta. Sinulle, Lähimmäiseni, toivotan siunattua sunnuntaita!
Eilen illalla kuuntelin Cafe Raamattua ja siellä puhuttiin uskonvapaudesta ja siitä kuinka uskon tunnusmerkit pitäisi piilottaa nykyaikana. Italiassa suomalaisnainen halusi pois ristiinnaulitunkuvan. Englannissa oli sairaanhoitaja joutunut oikeuteen, kun hän kantoi kaulallaan ristiä. Jeesuksen risti on aina häirinnyt ihmisiä. Nyt halutaan uskon merkit pois näkyvistä.
Minäkin kuulin eräänä päivänä jonkun sanovan, että risti ei ole koru. En tajunnut, kuka sen sanoi, mutta ymmärsin, että se oli tarkoitettu minullekin, joka olen kantanut kultaista ristiä kaulallani niin kauan kuin olen ollut uskossa. Minulle se on ollut tapa korottaa Vapahtajani rakkaudentyötä, jonka Hän teki minun edestäni. Monesti se on ollut kimmoke hyville keskusteluille tuntemattoman ihmisen kanssa. Olen saanut todistaa Vapahtajastani. Halua sanoa että, ”risti vain, risti vain aarteena on mulla”, vai kuinka se laulu menikään. Olen antanut muut koruni pois. Ristiä kannan niin kauan kuin elän.
”Oi rakkain Jeesukseni, piinattu verinen, jo särkyy sydämeni, kun tuskaas muistelen. Sua taivaan kunnialla ylhäällä palveltiin, nyt orjantappuralla pää pyhä kruunattiin. Suo ristinuhrin loistaa lohtuna pelkooni. Se ahdistuksen poistaa, tuo rauhan sieluuni. Vain katson kasvojasi, jään, Jeesus, turviisi. Näin sinun kuolemasi on minun voittoni.” Virsi 63: 11 ja 6.
Tänä aamuna, 15.8.2010, rakkaudella Mummi
Eilen illalla kuuntelin Cafe Raamattua ja siellä puhuttiin uskonvapaudesta ja siitä kuinka uskon tunnusmerkit pitäisi piilottaa nykyaikana. Italiassa suomalaisnainen halusi pois ristiinnaulitunkuvan. Englannissa oli sairaanhoitaja joutunut oikeuteen, kun hän kantoi kaulallaan ristiä. Jeesuksen risti on aina häirinnyt ihmisiä. Nyt halutaan uskon merkit pois näkyvistä.
Minäkin kuulin eräänä päivänä jonkun sanovan, että risti ei ole koru. En tajunnut, kuka sen sanoi, mutta ymmärsin, että se oli tarkoitettu minullekin, joka olen kantanut kultaista ristiä kaulallani niin kauan kuin olen ollut uskossa. Minulle se on ollut tapa korottaa Vapahtajani rakkaudentyötä, jonka Hän teki minun edestäni. Monesti se on ollut kimmoke hyville keskusteluille tuntemattoman ihmisen kanssa. Olen saanut todistaa Vapahtajastani. Halua sanoa että, ”risti vain, risti vain aarteena on mulla”, vai kuinka se laulu menikään. Olen antanut muut koruni pois. Ristiä kannan niin kauan kuin elän.
”Oi rakkain Jeesukseni, piinattu verinen, jo särkyy sydämeni, kun tuskaas muistelen. Sua taivaan kunnialla ylhäällä palveltiin, nyt orjantappuralla pää pyhä kruunattiin. Suo ristinuhrin loistaa lohtuna pelkooni. Se ahdistuksen poistaa, tuo rauhan sieluuni. Vain katson kasvojasi, jään, Jeesus, turviisi. Näin sinun kuolemasi on minun voittoni.” Virsi 63: 11 ja 6.
Tänä aamuna, 15.8.2010, rakkaudella Mummi
torstai 12. elokuuta 2010
Ilosanoma
Rakas Lähimmäiseni, raikas kesäaamu tervehtii minua ulko-ovella. Porras on kylmän kostea paljaan jalan alla. Lämpöä on 13,5 aamuviideltä. Kurjenpolvet ovat sulkeneet kukkansa kylmän pelosta. Kiitos Jumalalle, että saamme suotuisan kesäpäivän säilöä marjoja ja keittää mehuja talven varalle. Marjat ovat meille hyvä suoja flunssaa vastaan, tämän olen nähnyt joka talvi.
Kiitos, Jeesus, että Sinä olet tuonut meille pelastuksen. Kiitos, Jeesus, että Sinä olet ainoa tie Jumala-yhteyteen. Kiitos, Jeesus, että Sinä tulet meille tieksi, totuudeksi ja elämäksi. Kiitos, Jeesus, että Sinä tulet sydämeen asumaan Pyhän Hengen kanssa, etkä koskaan jätä omiasi!
”Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänelle olisi iankaikkinen elämä” Joh. 3:16
Näin yksinkertaiseksi Jumala on pelastuksemme suunnitellut. Rakkaudessaan Hän lähetti Jeesuksen maailmaan oikeaan aikaan. Jumalan Poika, Jeesus, syntyi neitsyt Mariasta. Hän eli ihmisen elämän, että voisi kärsivää ihmistä auttaa. Hän toi Jumalan rakkauden, siunauksen ja voiman ihmisten elämään. Jeesus rakasti meitä ihmisiä niin paljon, että Hän kuoli ristillä meidän edestämme, että me saamme elää Isän, Jumalan, lapsina. Hän voitti kuoleman ja nousi kuolleista kolmantena päivänä. Ilmestyi ihmisille, jotka todistavat nämä tapahtumat Raamatussa. Jeesus nousi taivaaseen ja istuu Isän oikealla puolella ja on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita. Jeesus ei jättänyt meitä orvoiksi, vaan Hän lähetti Pyhän Hengen jokaisen seuraajansa sydämeen oppaaksi ja tiennäyttäjäksi, ja seurakunnan kokoajaksi, elävöittäjäksi ja yhdistäjäksi. Jeesus ei jätä Sinua, Lähimmäiseni, eikä minua, kun me Häneen turvaamme. Hän antaa syntimme anteeksi soimaamatta ja Hän vie meidät iankaikkiseen elämään, jonka Hän on meille valmistanut. Totisesti! Tästä ilosanomasta me saamme kiittää Jumalaa joka päivä elämämme loppuun asti!
Tänä aamuna, 12. 8. 2010, rakkaudella Mummi
Kiitos, Jeesus, että Sinä olet tuonut meille pelastuksen. Kiitos, Jeesus, että Sinä olet ainoa tie Jumala-yhteyteen. Kiitos, Jeesus, että Sinä tulet meille tieksi, totuudeksi ja elämäksi. Kiitos, Jeesus, että Sinä tulet sydämeen asumaan Pyhän Hengen kanssa, etkä koskaan jätä omiasi!
”Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänelle olisi iankaikkinen elämä” Joh. 3:16
Näin yksinkertaiseksi Jumala on pelastuksemme suunnitellut. Rakkaudessaan Hän lähetti Jeesuksen maailmaan oikeaan aikaan. Jumalan Poika, Jeesus, syntyi neitsyt Mariasta. Hän eli ihmisen elämän, että voisi kärsivää ihmistä auttaa. Hän toi Jumalan rakkauden, siunauksen ja voiman ihmisten elämään. Jeesus rakasti meitä ihmisiä niin paljon, että Hän kuoli ristillä meidän edestämme, että me saamme elää Isän, Jumalan, lapsina. Hän voitti kuoleman ja nousi kuolleista kolmantena päivänä. Ilmestyi ihmisille, jotka todistavat nämä tapahtumat Raamatussa. Jeesus nousi taivaaseen ja istuu Isän oikealla puolella ja on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita. Jeesus ei jättänyt meitä orvoiksi, vaan Hän lähetti Pyhän Hengen jokaisen seuraajansa sydämeen oppaaksi ja tiennäyttäjäksi, ja seurakunnan kokoajaksi, elävöittäjäksi ja yhdistäjäksi. Jeesus ei jätä Sinua, Lähimmäiseni, eikä minua, kun me Häneen turvaamme. Hän antaa syntimme anteeksi soimaamatta ja Hän vie meidät iankaikkiseen elämään, jonka Hän on meille valmistanut. Totisesti! Tästä ilosanomasta me saamme kiittää Jumalaa joka päivä elämämme loppuun asti!
Tänä aamuna, 12. 8. 2010, rakkaudella Mummi
tiistai 10. elokuuta 2010
Vertaus leivisköistä
Rakas Lähimmäiseni, oletko kuullut Jeesuksen vertauksen palvelijoille uskotuista leivisköistä. Jeesus kertoo sen Matteuksen evankeliumin 25. luvussa. Toivon, että luet sen. Tuolla vertauksella Jeesus puhutteli minua eilen illalla. Jeesus kertoo, mitä Hän meiltä seuraajiltaan odottaa.
Jaetta 29 olen kuullut monen ihmettelevän: ”Sillä jokaiselle, jolla on, annetaan, ja hänellä on oleva yltäkyllin; mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin, mikä hänellä on.” Vertauksessa Jeesus kertoo perusteet tähän sanaansa. Palvelija, joka oli saanut viisi leiviskää, hoiti asiansa niin hyvin, että ansaitsi toiset viisi leiviskää. Samoin hän, joka oli saanut kaksi leiviskää, hankki toiset kaksi. Näitä herra kiitti vähässä uskollisiksi ja ohjasi heidät Herransa iloon. Yhden leiviskän saanut oli piilottanut leiviskänsä ja toi sen takaisin herralle. Hän sai nuhteet: ”Sinä paha ja laiska palvelija! Sinä tiesit minun leikkaavan sieltä, mihin en ole kylvänyt, ja kokoavan sieltä, missä en ole viskannut. Sinun olisi pitänyt jättää minun rahani rahanvaihtajalle, niin minä tultuani olisin saanut omani takaisin korkoineen. Ottakaa sen tähden leiviskä häneltä ja antakaa sille, jolla on kymmenen leiviskää. Sillä jokaisella, jolla on, annetaan, ja hänellä on oleva yltäkyllin; mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin, mikä hänellä on. Ja heittäkää tuo kelvoton palvelija ulos pimeyteen; siellä on oleva itku ja hammasten kiristys.”
Jeesus odottaa seuraajiltaan ennen kaikkea uskollisuutta. Jumala on antanut meille iankaikkisen elämän Pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa. Jeesus sanoo, tule ja seuraa minua. Kullakin meistä on oma elämämme, jossa elämme uskoamme todeksi. Pyhä Henki ohjaa meitä kutakin Jeesus-tiellä. Suun tunnustuksella pelastutaan. Me emme saa piilottaa Jumalalta saamaamme lahjaa. Jeesus opettaa ”Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi!” Kun meillä on Jeesus, meillä on usko ja saamme sitä lisää, mutta jos Jeesus puuttuu, meillä ei ole iankaikkista elämää.
Tänä aamuna, 10.8.2010, rakkaudella Mummi
Jaetta 29 olen kuullut monen ihmettelevän: ”Sillä jokaiselle, jolla on, annetaan, ja hänellä on oleva yltäkyllin; mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin, mikä hänellä on.” Vertauksessa Jeesus kertoo perusteet tähän sanaansa. Palvelija, joka oli saanut viisi leiviskää, hoiti asiansa niin hyvin, että ansaitsi toiset viisi leiviskää. Samoin hän, joka oli saanut kaksi leiviskää, hankki toiset kaksi. Näitä herra kiitti vähässä uskollisiksi ja ohjasi heidät Herransa iloon. Yhden leiviskän saanut oli piilottanut leiviskänsä ja toi sen takaisin herralle. Hän sai nuhteet: ”Sinä paha ja laiska palvelija! Sinä tiesit minun leikkaavan sieltä, mihin en ole kylvänyt, ja kokoavan sieltä, missä en ole viskannut. Sinun olisi pitänyt jättää minun rahani rahanvaihtajalle, niin minä tultuani olisin saanut omani takaisin korkoineen. Ottakaa sen tähden leiviskä häneltä ja antakaa sille, jolla on kymmenen leiviskää. Sillä jokaisella, jolla on, annetaan, ja hänellä on oleva yltäkyllin; mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin, mikä hänellä on. Ja heittäkää tuo kelvoton palvelija ulos pimeyteen; siellä on oleva itku ja hammasten kiristys.”
Jeesus odottaa seuraajiltaan ennen kaikkea uskollisuutta. Jumala on antanut meille iankaikkisen elämän Pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa. Jeesus sanoo, tule ja seuraa minua. Kullakin meistä on oma elämämme, jossa elämme uskoamme todeksi. Pyhä Henki ohjaa meitä kutakin Jeesus-tiellä. Suun tunnustuksella pelastutaan. Me emme saa piilottaa Jumalalta saamaamme lahjaa. Jeesus opettaa ”Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi!” Kun meillä on Jeesus, meillä on usko ja saamme sitä lisää, mutta jos Jeesus puuttuu, meillä ei ole iankaikkista elämää.
Tänä aamuna, 10.8.2010, rakkaudella Mummi
sunnuntai 8. elokuuta 2010
Murehtimisesta
Rakas Lähimmäiseni, kun herään kello kolme, huomaan, että kesän valoisuus on poissa. Taivas on paksussa pilvessä ja pihavalo on syttynyt. Lämpöä on vielä 18 astetta. Ilmatieteen laitos on ennustanut hellepäivää täksi sunnuntaiksi.
Minun on tunnustettava Sinulle, Ystäväni, että olen sortunut murehtimiseen. Haukkasin liian suuren palan, kun lupasin koota runoistani kirjan. Tehtävä on tuntunut liian vaikealta. Sitten olen päässyt sopuun itseni kanssa. Herra on puhunut ja antanut luvan olla se mummi, joka olen. Kirjani voi olla minun näköiseni. Jos joku sen teilaa, hän teilaa minut, mutta Isä hyväksyy mummin ja hänen runokirjansa. Kiitos Herralle!
Tänä aamuna etsin sen ihanan Filippiläis kirjeen, jossa meitä muistutetaan siitä, että meidän ei tarvitse mistään murehtia, vaan saamme viedä asia Jumalalle ja odottaa Hänen vastaustaan: ”Älkää mistään murehtiko, vaan kaikessa saattakaa pyyntönne rukouksella ja anomisella kiitoksen kanssa Jumalalle tiettäväksi, ja Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, on varjeleva teidän sydämenne ja ajatuksenne Kristuksessa Jeesuksessa.” Fil. 4:6-7.
Raamattusanakirjassa näkyi Matteus 26:37 kohta, jossa Jeesus alkoi murehtia Getsemanessa ja tulla tuskaan rukoillessaan suuren tehtävänsä edessä. Me näemme, että murehtiminen tuo tuskaa ja ahdistusta, jos me emme luota Jumalaan, vaan otamme huolen omille hartioillemme. Kun annamme asiamme Jumalan tietoon ja luovutamme sen Hänelle, säästymme murehtimiselta. Kukin voimme koetella itseämme miten vahva uskomme on. Minä otin asian harteilleni, ja ahdistuin ja aloin vähätellä taas itseäni, vaikka koen saaneeni runot Jumalalta. Jumala rohkaisi lopulta, ovathan muutkin tehneet omakustanteita, onhan se minullekin mahdollista, kun en pelkää kritiikkiä. Kiitos Sinulle Ystävä, joka olet rukoillut puolestani!
Tänä aamuna, 8. 8. 2010, rakkaudella Mummi
Minun on tunnustettava Sinulle, Ystäväni, että olen sortunut murehtimiseen. Haukkasin liian suuren palan, kun lupasin koota runoistani kirjan. Tehtävä on tuntunut liian vaikealta. Sitten olen päässyt sopuun itseni kanssa. Herra on puhunut ja antanut luvan olla se mummi, joka olen. Kirjani voi olla minun näköiseni. Jos joku sen teilaa, hän teilaa minut, mutta Isä hyväksyy mummin ja hänen runokirjansa. Kiitos Herralle!
Tänä aamuna etsin sen ihanan Filippiläis kirjeen, jossa meitä muistutetaan siitä, että meidän ei tarvitse mistään murehtia, vaan saamme viedä asia Jumalalle ja odottaa Hänen vastaustaan: ”Älkää mistään murehtiko, vaan kaikessa saattakaa pyyntönne rukouksella ja anomisella kiitoksen kanssa Jumalalle tiettäväksi, ja Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, on varjeleva teidän sydämenne ja ajatuksenne Kristuksessa Jeesuksessa.” Fil. 4:6-7.
Raamattusanakirjassa näkyi Matteus 26:37 kohta, jossa Jeesus alkoi murehtia Getsemanessa ja tulla tuskaan rukoillessaan suuren tehtävänsä edessä. Me näemme, että murehtiminen tuo tuskaa ja ahdistusta, jos me emme luota Jumalaan, vaan otamme huolen omille hartioillemme. Kun annamme asiamme Jumalan tietoon ja luovutamme sen Hänelle, säästymme murehtimiselta. Kukin voimme koetella itseämme miten vahva uskomme on. Minä otin asian harteilleni, ja ahdistuin ja aloin vähätellä taas itseäni, vaikka koen saaneeni runot Jumalalta. Jumala rohkaisi lopulta, ovathan muutkin tehneet omakustanteita, onhan se minullekin mahdollista, kun en pelkää kritiikkiä. Kiitos Sinulle Ystävä, joka olet rukoillut puolestani!
Tänä aamuna, 8. 8. 2010, rakkaudella Mummi
maanantai 2. elokuuta 2010
Kristuksen todistajana
Rakas lähimmäiseni, oli hyvä hetki, kuunnella Matti Vuolanteen opetus aamutuimaan. Paras hetki oli se, kun yhdessä tunnustimme syntimme ja hän antoi synninpäästön. Ihmeellinen lahja tuo armo Jeesukselta! Se on Pyhän Hengen pesu, joka nostaa ilon ja kiitollisuuden. Kiitos, rakas Isä, että Poikasi meille annoit armoalttariksi. Kiitos, rakas Jeesus, rakkaudestasi!
Elokuu on alkanut. Eilisen sunnuntain yksi teksti on 1 Piet. 4: 7-11. Kirjaan sen tähän: ” Kaiken loppu on lähellä. Olkaa siis ymmärtäväiset ja raittiit voidaksenne rukoilla. Ennen kaikkea pysykää kestävinä keskinäisessä rakkaudessanne, sillä ”rakkaus peittää paljotkin synnit”. Olkaa nurkumatta vieraanvaraisia toinen toisillenne. Palvelkaa kukin toistanne sillä armolahjalla, jonka olette saaneet, Jumalan moninaisen armon hyvinä haltijoina. Joka puhuu, puhukoon Jumalan antamin sanoin, ja joka palvelee, palvelkoon voimalla, jonka Jumala antaa, jotta Jumala tulisi kaikessa kirkastetuksi Jeesuksen Kristuksen kautta. Hänen on kirkkaus ja valta aina ja iankaikkisesti. Aamen"
Tämä on osa Pietarin puhetta. Hän kehottaa Jeesuksen seuraajia keskinäiseen rakkauteen ja toinen toisistaan huolehtimiseen, että he sillä kirkastaisivat Jumalaa Jeesuksen Kristuksen kautta. Nyt, kun näemme vielä selvemmin lopun merkit, kuin Pietarin eläessä, tämä sana on meille kehotus heräämiseen. Me olemme Jumalan kirje, jota maailman ihmiset lukevat. Jumalan rakkaus muuttaa maailmaa. Jokainen, joka on kohdannut Vapahtajansa, on sen elänyt todeksi. Kristuksen rakkaus vaatii meitä antamaan aikaamme ja varojamme lähimmäisen hyväksi. Se voi olla käänteentekevä apu kärsivälle ihmiselle ja Vapahtaja voi tulla hänenkin elämänsä toivoksi. Me voimme tehdä lähetystyötä elämällä lähellä Jeesusta, Vapahtajaamme. Hän antaa kullekin sopivan tavan tähän työhön. Rukouksesta voimme aloittaa. Pyhä Henki meitä ohjatkoon! Ole siunattu, rakas lukijani. Mummi.
Tänä aamuna, 2.8.2010, rakkaudella Mummi
Elokuu on alkanut. Eilisen sunnuntain yksi teksti on 1 Piet. 4: 7-11. Kirjaan sen tähän: ” Kaiken loppu on lähellä. Olkaa siis ymmärtäväiset ja raittiit voidaksenne rukoilla. Ennen kaikkea pysykää kestävinä keskinäisessä rakkaudessanne, sillä ”rakkaus peittää paljotkin synnit”. Olkaa nurkumatta vieraanvaraisia toinen toisillenne. Palvelkaa kukin toistanne sillä armolahjalla, jonka olette saaneet, Jumalan moninaisen armon hyvinä haltijoina. Joka puhuu, puhukoon Jumalan antamin sanoin, ja joka palvelee, palvelkoon voimalla, jonka Jumala antaa, jotta Jumala tulisi kaikessa kirkastetuksi Jeesuksen Kristuksen kautta. Hänen on kirkkaus ja valta aina ja iankaikkisesti. Aamen"
Tämä on osa Pietarin puhetta. Hän kehottaa Jeesuksen seuraajia keskinäiseen rakkauteen ja toinen toisistaan huolehtimiseen, että he sillä kirkastaisivat Jumalaa Jeesuksen Kristuksen kautta. Nyt, kun näemme vielä selvemmin lopun merkit, kuin Pietarin eläessä, tämä sana on meille kehotus heräämiseen. Me olemme Jumalan kirje, jota maailman ihmiset lukevat. Jumalan rakkaus muuttaa maailmaa. Jokainen, joka on kohdannut Vapahtajansa, on sen elänyt todeksi. Kristuksen rakkaus vaatii meitä antamaan aikaamme ja varojamme lähimmäisen hyväksi. Se voi olla käänteentekevä apu kärsivälle ihmiselle ja Vapahtaja voi tulla hänenkin elämänsä toivoksi. Me voimme tehdä lähetystyötä elämällä lähellä Jeesusta, Vapahtajaamme. Hän antaa kullekin sopivan tavan tähän työhön. Rukouksesta voimme aloittaa. Pyhä Henki meitä ohjatkoon! Ole siunattu, rakas lukijani. Mummi.
Tänä aamuna, 2.8.2010, rakkaudella Mummi
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)