"Älkää paaduttako sydäntänne!"

Rakas Lähimmäiseni. Herään kello neljä pimeään, tyyneen ja lämpimään syyskuun aamuun. Kun avaan Raamatun, se avautuu Hebrealaiskirjeen kolmannen luvun kohdalta. Alan lukea mielenkiinnolla. Ensin siinä puhutaan Mooseksestä, joka johti Israelin kansaa erämaassa. Mooses oli Jumalan palvelija, mutta Jeesus on Poika:

"Kristus sensijaan on Poika, jonka haltuun on uskottu Jumalan koko rakennus.Tämä rakennus olemme me, kunhan loppuun saakka säilytämme rohkeutemme ja luottavaisin ja iloisin mielin tuomme julki toivomme. Sen tähden, niinkuin Pyhä Henki sanoo: - jos te tänä päivänä kuulette hänen äänensä, älkää paaduttako sydäntänne, niin kuin silloin kun nousitte kapinaan, kun koettelitte minua autiomaassa. Sillä isänne panivat minut koetteelle - ja saivat neljäkymmentä vuotta kokea, mitä heille tein. Minä vihastuin heidän sukupolveensa ja sanoin: "Aina he sydämessään kulkevat harhaan." He eivät tahtoneet seurata minun teitäni, ja niin minä vihassani vannoin: "Ikinä he eivät pääse minun lepopaikkaani." Varokaa siis, veljet, ettei kukaan teistä ole sydämessään paha ja epäuskoinen ja näin luovu elävästä Jumalasta. Rohkaiskaa toinen toistanne joka päivä, niin kauan kuin tuo sana "Tänä päivänä" on voimassa, ettei kukaan teistä lankeaisi synnin viettelyksiin ja paatuisi. Mehän olemme osalliset Kristuksesta, kun vain loppuun asti pidämme kiinni siitä todellisuudesta,jonka yhteyteen jo alussa olemme päässeet."

Meidät on kastettu Jumalan lapsiksi "jo alussa". Paatuminen on synnin valtaan antautumista ja Jumalan hylkäämistä. Jos tämän elämäntavan valitsemme, emme pääse Jumalan lepoon. Perillepääsyn estää epäusko.

Rakas Jumala, auta meitä pysymään Sinun lapsinasi ja Jeesuksen armon alla kaikki päivämme. Kiitos, Pyhä Henki, että pidät meidät oikealla tiellä. Kiitos, Jeesus, että viet meidät perille, Taivaan kotiin. Siitä kiitämme tänä päivänä! Aamen

Tänä aamuna, 7.9.2011, rakkaudella Mummijavascript:void(0)