torstai 31. maaliskuuta 2011

Pikainen rukousvastaus

Rakas Lähimmäiseni, tänään kerron Sinulle toisesta tilanteesta työpaikallani, jolloin saatoin itseni aikamoiseen pulaan, mutta kun huusin Jumalaa avuksi, Hän lähetti avun oikeaan aikaan.

Olin tehnyt tarkastusraportteja aamuyöhön saakka ja olin lopen väsynyt eräänä aamuna työhön tullessani. Tapasin ylilääkärin ja sanoin: Jään puolipäivätyöhön, sillä en jaksa näitä raportteja” Pian tuli ylihoitaja luokseni ja alkoi järjestellä puolipäivätyötäni. Olin ajattelemattomuudessani saattanut itseni aikamoiseen pulaan. Olin 56-vuotias ja jäisin puolipäivätyöhön ennen eläkeikää, Enkä ollut keskustellut asiasta mieheni kanssa. Hädissäni huusin huoleni Jumalalle: ”Sinä näet, Herra, mihin pulmaan olen itseni ajanut, auta ja armahda!”

Kun työpäivä oli päättymässä, vähän ennen neljää soi puhelin. Erään työterveysaseman toimitusjohtaja soitti: ”Tiedätkö ketään, joka voisi tulla meille töihin? Meillä on noin tuhat asiakasta ja kokopäivätyö.” Tässä on rukousvastaus, ymmärsin heti ja sanoin: ”Minä voisin tulla.” Sovimme, että seuraavana päivänä tapaan hallituksen puheenjohtajan ja hänet ja keskustelemme asiasta. Sain uuden työpaikan, joka oli voimilleni sovelias. Iloitsin työstäni! Kiitin hyvää Jumalaa siitä, että Hän voi paljon enemmän kuin me osaamme ajatella ja ymmärrämme. Jumala ohjasi tuon puhelinsoiton minun puhelimeeni, kun olin Häneltä apua pyytänyt.

Seuraavana päivänä irtisanomiseni tuli täytenä yllätyksenä työtoverilleni. Kun istuimme lähtökahveilla, ylilääkäri sanoi: ”Meille tulee sinua ikävä, Airi, kun me ei kuulla enää ihmeitä!”

Rakas Jumala, opeta meitä huutamaan hätämme Sinulle, Kaikkivaltias Jumala! Opeta meitä uskomaan Sinun mahdollisuuksiisi! Aamen

Tänä aamuna, 31.3.2011, rakkaudella Mummi

keskiviikko 30. maaliskuuta 2011

Jumala vaikuttaa tahtomisen ja tekemisen

Rakas Lähimmäiseni, Taivaallinen isä siunasi minua kuuden tunnin rauhallisella yöunella viime yönä. Kiitän siitä ja jätän päiväni Hänen turvallisiin käsiinsä!

Tänään kerron Sinulle Jumalan ihmeellisestä vastauksesta ja mieheni rakastavasta suhtautumisesta minuun. Olin ollut batiikkikurssilla koko viikonlopun. Löysin värien ihmeellisen maailman. Se innosti minua ehdottamaan miehelleni, että ottaisin vuoden virkavapaata Lääkärikeskuksesta ja menisin Yrityskeskukseen tekemään vuodeksi kankaanpainantaa. ”Jos se tuntuu sinusta hyvältä, niin tee se”, sanoi mieheni yllättäin. Kiitin häntä tästä luottamuksesta mahdollisuuksiini!

Pian minulle alkoi ihan uusi elämä. Sain ”toteuttaa itseäni”, tehdä verhoja, liinoja, vuodevatteita ja kotiasuja erilaisin kuvin ja värein. nautin työstäni ja vapaudesta, että saatoin koska tahansa hiljentyä kuuntelemaan mitä Jumala tästä sanoisi. Firmanpito oli kuitenkin asia, joka vaati taitoa. Minä en osannut pyytää tarpeeksi hintaa töistäni ja olin sortua jatkuvasti tuleviin laskuihin. Kesällä into oli suuri, kun valmistauduin ”Työ taito” näyttelyyn, joka oli Helsingissä Messuhallissa. Silloin sanoin itseni irti työstäni. Näyttely oli hieno kokemus. Ihmiset pitivät töistäni, mutta rahaa heillä ei ollut mukana eikä minulla ollut maksuautomaattia, joten myynti jäi pieneksi. Joulun alla ystävät tilasivat lahjoja. Työtä riitti ja meili oli iloinen, mutta tammikuussa ei asiakkaita kuulunut. Harmittelin irtisanomistani ja kerroin Jumalalle virheeni. Polvistuin työhuoneessani tuolin viereen ja hartaasti rukoilin: ”Anna, Herra, lääkärikeskuksen pyytää minua takaisin töihin.” Kun läksin asioille, sanoin ystävälle, joka oli kanssani painamassa: ”Jos he soittavat, niin sano, että tulen kahdelta takaisin. Ei soitettu. Mutta Jumalan ihme tapahtui seuraavana aamuna. Lääkärikeskuksen toimitusjohtaja soitti: ”Tuletko, Airi, takaisin meille töihin?” Sydämeni oli haljeta riemusta, mutta sanoin, kettu, että harkitsen asiaa, ja soitan iltapäivällä. Jumala pelasti minut varmalta konkurssilta! Kiitin Jumalaa tästä ihmellisestä ja pikaisesta rukousvastauksesta! Jumala voi vaikuttaa tahtomisen ja tekemisen.

Tänä aamuna, 30.3.2011, rakkaudella Mummi

maanantai 28. maaliskuuta 2011

Pieni arjen ihme

Rakas Lähimmäiseni, olemme siirtyneet kesäaikaan. Kadut ovat sulaneet lumesta. Nyt on meidän kaikkien mummojenkin hyvä kävellä, kun ei ole liukasta. Raitis kevätilma saa meissä ihmeitä aikaan, ja liikunta vahvistaa hervonneet polvet.

Tänään kerron Sinulle pienestä ihmeestä, jonka löysin päiväkirjastani työajaltani. Oli kiire kotiin työpäivän päätyttyä. Unohdin huoneeni pöydälle melumittarin, jota olin käyttänyt sinä päivänä työpaikkakäynnillä. Seuraavana aamuna työtoverini olisi tarvinnut sitä, mutta se oli poissa. Minä heti rukoilemaan: ”Auta, Herra, löytämään se melumittari! Se on kallis työkalu, jos joudun sen ostamaan.”

Parin päivän perästä mittari ilmestyi paikalleen kaappiin, joka oli sen turvallinen säilytyspaikka. Ihmettelin, mistä se löytyi. ”Se löytyi Vaasan torilta. Joku oli vienyt sen mukanaan sinne. Aikansa sitä ihmeteltyään, hän oli unohtanut sen penkin alle.” Siihen aikaan Vaasan torilla lakaisi tarkkasilmäinen täti aamuisin. Hän oli ottanut mittarin talteen ja poliisi oli tuonut sen "kotiin". Kiitin Jumalaa melumittarin ihmeellisestä löytymisestä kahvipöydässä. ”Jumalako sen löysi?” huikkasi kiireinen työtoverini!

Jumala johdatti niin,että se löytyi,kun olin jättänyt asian Hänelle! Meidän on hyvä muistaa, että Jumala voi! Hän kuulee rukoukset, Hän johdattaa niin, että monta kertaa meidän arkiset töppäyksemme selviävät Jumalan avulla.

Rakas Jumala, opeta meitä kertomaan pienet ja suuret asiamme Sinulle. Sinä olet Kaikkivaltias! Kiitos siitä, että autat niitä, jotka Sinua avukseen huutavat! Aamen.

Tänä aamuna, 28. 3. 2011, rakkaudella Mummi

lauantai 26. maaliskuuta 2011

Rukouksia kuuleva Jumala

Rakas Lähimmäiseni, Herään virkeänä puoli kolmen aikoihin. Kiitän Jumalaa hyvästä unesta ja siitä mielenkiintoisesta tehtävästä, jonka Hän antoi minulle näiden päivieni lyhentämiseksi; kirjoittaa Sinulle, Lähimmäiseni, pienistä ja isosta ihmeistä, joita Jumala näyttää meille tavallisena arkipäivänäkin.

Eilen elimme uudelleen Jumalan suuren ihmeen, jonka Hän näytti meille viime kesänä. Nuori ystäväni, joka oli auttanut minua silloin, kertoi, että he ovat olleet kolme vuotta naimisissa, mutta lasta ei ole kuulunut. Otin kaapistani pienen patsaan, jossa äiti pitää sylissään vauvaa ja annoin sen hänelle. Sitten sanoin: ”Nyt rukoillaan teille vauvaa, koska Jumala voi sen antaa.” Muutamalla sanalla puhuin asian Jumalalle ja ilolla jäimme odottamaan Jumalan vastausta. Jumala antoi vastauksen heti. Uusi elämä syntyi ystäväni sydämen alle sen kuukauden aikana. Vauva syntyy toukokuussa. Nyt painoimme vauvalle iloista, äidin ideoimaa, lakanaa vauvansänkyyn. Ilo ja kiitollisuus täyttivät sydämemme, kun tuosta syntymän ihmeestä yhdessä kiitimme!

Viime viikolla iloitsin myös toisesta vauva-vastauksesta! Vastaani tuli nuori perhe vauvanvaunuja työntäen. ”Onko tämä totta!” huudahdin heidät nähdessäni. ”On se totta”, sanoi nuori mies. Vaunuissa nukkui suloinen vauva, heidän onnensa hedelmä, Jumalan antama lahja! Nuori mies kertoi minulle eräänä päivänä, että hänen avioliitossaan on murhe siitä, että he eivät ole saaneet vauvaa. Otin laukustani kirjasen, jossa kerron Jumalan voimasta ja sanoin miehelle: Rukoillaan nyt, että Jumala antaa teille lapsen. Niin teimme yhdessä, tuon uskovan nuoren miehen kanssa. ”Sinäkö annoit minulle sen kirjan?” kysyi nuori äiti. Siinä kadulla kiitimme hyvää Jumalaa, joka voi antaa kaiken sen mitä tarvitsemme, kun me sitä anomme Häneltä Jeesuksen nimessä!

Rakas Jumala, opeta meitä pyytämään Sinulta, kun meiltä jotain puuttuu. Sinä olet Kaikkivaltias!

Tänä aamuna, 26.3.2011, rakkaudella Mummi

perjantai 25. maaliskuuta 2011

Psalmi 84, rukousvastaus.

Rakas Lähimmäiseni, Jumala kuuli rukoukseni! Olin eilen puhumassa Vaasan kirkossa siitä huolenpidosta, mitä Jumala on osoittanut minua kohtaan rakkaan mieheni muutettua Taivaan kotiin. Kun valmistauduin lähtöön, pyysin Jumalalta, että joku antaisi minulle sanan, joka elävöittää päiväni ja saan iloita Jumalan lahjasta.

Kun ”Rukous – ja ylistysilta” oli päättynyt Heikki, rakas Jumalan lähetti, tuli luokseni ja sanoi: ”Minä näin ilmestyksen sanojasi kuunnellessani, pienen lintusen pesässä ja minulle nousi Psalmi 84, se on sinulle tänä iltana.” Tulin hyvin iloiseksi tuosta rukousvastauksesta. Kiitos, Heikki, sinä tottelit Jumalan kehotusta ja toit sen minulle! Kiitos sanastasi Jumala!

Minä jaan kanssasi tämän Jumalan lahjan, Psalmin 84: Veisuunjohtajalle; veisataan kuin viininkorjuulaulu; koorahilaisten virsi. ”Kuinka ihanat ovat sinun asuinsijasi, Herra Sebaot! Minun sieluni ikävöitsee ja halajaa Herran esikartanoihin, minun sydämeni ja ruumiini pyrkii riemuiten elävää Jumalaa kohti. Löysihän lintunen majan ja pääskynen pesän, johon se poikasensa laskee: sinun alttarisi, Herra Sebaot, minun kuninkaani ja ja minun Jumalani. Autuaat ne, jotka sinun huoneessasi asuvat. He kiittävät sinua alati. Sela. Autuaat ne ihmiset, joilla on voimansa sinussa, joilla on mielessänsä pyhät matkat! Kun he käyvät Kyynellaakson kautta, he muuttavat sen lähteitten maaksi, ja syyssade peittää sen siunauksilla. He käyvät voimasta voimaan, he astuvat Jumalan eteen Siionissa. Herra, Jumala Sebaot, kuule minun rukoukseni, ota se korviisi, Jaakobin Jumala. Sela Jumala, meidän kilpemme, käännä katseesi, katso voideltusi kasvoja. Sillä yksi päivä sinun esikartanoissasi on parempi kuin tuhat muualla; mieluummin minä olen vartijana Jumalani huoneen kynnyksellä, kuin asun jumalattomien majoissa. Sillä Jumala on aurinko ja kilpi; Herra antaa armon ja kunnian, ei hän kiellä hyvää niiltä, jotka nuhteettomasti vaeltavat. Herra Sebaot, autuas se ihminen, joka sinuun turvaa!”

Tänä aamuna, 25.3.2011, rakkaudella Mummi

torstai 24. maaliskuuta 2011

Varastettu vene palautettiin.

Rakas Lähimmäiseni, olen kulkenut Vapahtajani seurassa 37 vuotta. Sinä aikana olen saanut päivittäin kokea Jumalan johdatusta. Olen saanut elää sydän vapaana, sillä Jeesus on antanut auliisti anteeksi syntini ja syyllisyyteni. Näinä vuosina olen saanut rukousvastauksia, joista olen iloinnut ja olen nähnyt suuria ja pieniä ihmeitä, joita Jumala on tehnyt meidän elämässä ja ystävien ja sukulaisten elämässä. Hänen suurta rakkauttaan olen saanut kokea nämä vuodet.

Kun ikävöin Teuvoa, hänen lähdettyään Taivaan kotiin, kyselin Jumalalta, mitä tekisin, kun ajatus ei kulje ja en pysty mihinkään, Hän sanoi minulle: ”Kirjoita pieniä ja isoja ihmeitä!” Olen kertonut Sinulle jo monia ihmeitä, joita olen Jumalan tekemänä nähnyt, niin, että olen saanut ihmetellä ja kiittää. Tänään kerron Sinulle ihmeellisen rukousvastauksen.

Pieni Buster-vene on ollut meidän hellepäiviemme virvoitus vuosikausia, sillä kärsin kesäisin kuumuudesta. Veneen vauhti on vienyt helteen pois ja olemme voineet nauttia luonnon kauneudesta ja tutustua kauniiseen Vaasan saaristoon. Eräänä syysiltana nuoret pojat olivat parveilleet veneemme ympärillä, kun venenaapuri palasi rantaan. Kun hän lähti seuraavana aamuna huvilalleen, meidän veneemme oli poissa. Hän soitti ja kertoi asiasta. Pojat olivat varastaneet veneen. Meille tuli suuri suru. Tuli asiaa Jumalalle, joka kuulee rukoukset.

Seuraavana tiistaina Arkipäivän rukoushetkessä kerroin asian Jumalalle ja pyysin: ”Lähetä, Jumala, pojat tuomaan veneemme takaisin!” Kolme viikkoa pojat taistelivat Jumalan kehotusta vastaan ja sitten he toivat veneen takaisin ehjänä, mutta bensatankki oli poissa. Kiitin Jumalaa rukoushetkessä tästä ihmeellisestä rukousvastauksesta ja pyysin: "Herra, anna yhden näistä pojista tulla papiksi Vaasaan, että hän tunnustaa tulleensa uskoon, kun kuuli Jumalan kehotuksen palauttaa varastettu vene." Onhan sanottu Raamatussa: ”Kaikki koituu niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat.”

Tänä aamuna, 24.3.2011, rakkaudella Mummi

tiistai 22. maaliskuuta 2011

Jumala huolehtii eläimistäkin.

Rakas Lähimmäiseni. Eilen illalla katselin rukousmielellä rakkaan Teuvoni muistokirjaa: Teuvon siunauspäivän kuvia, kaikkia läsnä olleita ja luin muistovärssyjä korteista, jotka täyttävät kirjan loppuosan. Se oli Jumalan siunaama hartaus. Nukuin Isän kämmenellä aamukuuteen asti. Kiitos siitä!

Ulkona on nyt lämpöasteita 3,2. On tuulinen maaliskuun lopun aamu. Aurinko on lämmittänyt hanget puoleen talven korkeudesta. Jumala luo uutta, kevät tulee kohisten!

Ystävät ovat käyneet luonani ja kutsuneet kotiinsa. Seurakuntayhteys on siunaava yhteys, sen olen näinä päivinä havainnut. Virpi, ystävä muistutti, että muista kertoa siitä Jumalan ihmeestä, jonka minä sain kokea juhannusviikolla 2010.

Se ihme osoitti, että Jumala varjelee linnutkin ja johdattaa ulos eksyneen papukaijan kotiin, kun asia annetaan rakastavan Isän tietoon. Virpi on saanut pojaltaan lahjaksi papukaijan, jonka nimi on Caesar. Lintu on Virpin ilo ja elinkumppani kaikkina päivinä, mutta eräänä päivänä ovi jäi hetkeksi auki ja lintu livahti ulos. Virpi kulki ympäri puisia alueita lähistöllä ja kutsui ystäväänsä, mutta tuloksetta. Sitten hän polki itkien luokseni ja kertoi murheensa. Lähetimme heti Isälle hätärukouksen: ” Rakas Taivaallinen Isä, pidä huolta Caesarista! Varjele isoilta linnuilta ja lämmitä sitä viileinä öinä. Lähetä Caesar Takaisin Virpin luo! Seuraavana päivänä kokoonnuimme rukousystävien kanssa ja toistimme rukouksen. Virpi itki ja rukoili kaksi yötä. Toivo alkoi jo mennä, kun yöt olivat viileitä.

Mutta Jumala huolehti Caesarista! Seuraavana päivänä Virpi seisoi kotipihallaan kutsumassa rakasta ystäväänsä. Silloin hän huomasi linnun yläpuolellaan koivussa. Virpi ojensi kätensä ja sanoi tule tänne! Lintu istahti hänen kädelleen ja molemmat kiittivät Jumalaa, joka huolehtii eläimistäkin!

Tänä aamuna, 22.3.2011, rakkaudella Mummi

sunnuntai 20. maaliskuuta 2011

Lepopäivän siunaus

Rakas Lähimmäiseni, rukoilen Sinulle tänään Isän siunaamaa lepopäivää, virkistyksen päivää, joka antaa sinulle Sanan siunauksen ja liikunnan ilon. Kiitän Jumalaa hyvästä unesta, heräsin vasta puoli viideltä! Kirjaan Sinulle päivän tekstit ja rukoukset ”Sanan aika” kirjasesta, että voit tutustua teksteihin ennen jumalanpalvelusta:

2. paastonajan sunnuntai. Rukous ja usko. Sinun puoleesi minä käännyn. Jumalani, sinun apuusi minä luotan. Enhän luota turhaan, ethän anna vihollisilleni sitä riemua, että he voittavat minut! Ei kukaan, joka luottaa sinuun, jää vaille apuasi. Vain luopiot joutuvat häpeään. Herra osoita minulle tiesi, opeta minua kulkemaan polkujasi. Ohjaa minut totuuteesi ja opeta minua, sinä Jumalani, auttajani! Sinuun minä luotan aina. Ps. 25:1-10.

2. Kun. 20:1-7; 1. Kor. 10:12-13; Mark. 9: 17-29. Liturginen väri violetti tai sininen. Kaksi kynttilää. Virsi 361.

”Herra, sinä olet laupias, muista minua, osoita ikiaikaista hyvyyttäsi.” Näin rukoilen tänään yhdessä psalminkirjoittajan kanssa. Pidän kiinni siitä, ettei kukaan, joka luottaa sinuun, jää vaille apuasi. Osoita, Herra, minulle tiesi ja opeta minua joka päivä kulkemaan polkujasi. ”Ohjaa minut totuuteesi ja opeta minua, sinä Jumalani, auttajani!”

Kiitos Sinulle, Pyhä Jumala, siitä, että ravitset meidät sanallasi. Kiitos, Herra Jeesus, siitä, että annat syntimme anteeksi ehtoollisessa. Kiitos, Pyhä Henki, siitä, että johdatat meidät jumalanpalvelukseen saamaan kaiken tämän siunauksen. Aamen

Tänä aamuna, 20.3.2011, rakkaudella Mummi

lauantai 19. maaliskuuta 2011

Jeesuksen paluu

Rakas Lähimmäiseni, Kerron Sinulle näystä, jonka Jumala näytti minulle valveilla ollessani eräänä sunnuntaiaamuna. Rukoilin vuoteellani. Silmät olivat kiinni. Yhtäkkiä näkökenttääni ilmestyi ranta, jossa oli varoitustaulu. Tauluun oli hopealla hohtavin kirjaimin kirjoitettu: Ilm. 6:16. Säikähdin kovasti näkemääni. Vapisin pelosta. Rupesin kyselemään: ”Miksi, Jumala, näytät minulle ilmestyskirjaa? En ymmärrä sitä. Pelkään sitä.” Silloin Jumala otti pelon pois. Olin kuin pumpulissa. Hän hoiti Pyhän Hengen kanssa. Itkin ilosta. Nousin katsomaan, mitä Ilm. 6:16 kertoo:
”..ja sanoivat vuorille ja kallioille: ”Langetkaa päällemme ja kätkekää meidät hänen kasvoiltansa, joka valtaistuimella istuu ja Karitsan vihalta!”

Sillä hetkellä tiesin, että Jeesus palaa maan päälle kirkkaudessaan. Tiesin, että Hänen edessään on jokaisen polven notkistuttava. Tiesin myös, että meillä ei ole mitään pelkäämistä, kun Jumala on kanssamme ja tunnemme Vapahtajamme. ”Jumala on meidän turvamme ja väkevyytemme, apumme hädässä aivan vahva. Sen tähden emme pelkää, vaikka maa järkkyisi ja vuoret meren pohjaan vajoaisivat, vaikka sen vedet pauhaisivat ja kuohuisivat ja vuoret vapisisivat sen raivosta.” Psalmi 46:2-4

Velvollisuuteni on kertoa Sinulle, että jokainen Raamatun sana on totta. Jeesuksen paluu ei ole maailmanlopulla pelottelua, vaan yhden Jumalan lupauksen täyttyminen. Sinulle ja minulle on annettu tämä yksi ainoa elämä sitä varten, että annamme sovittaa itsemme Jumalan kanssa. Jeesus on syntiemme sovitus. Raamattu kertoo kaiken Jeesuksesta. Juhlan viimeisenä, suurena päivänä Jeesus seisoi ja huusi ja sanoi: ”Jos joku janoaa, niin tulkoon minun tyköni ja juokoon” Joh. 7: 37.

Rakas Jumala, auta meitä kuulemaan Sinun kutsusi, että löydämme Vapahtajamme, Jeesuksen Kristuksen, jonka olet lähettänyt pelastamaan meidät. Aamen.

Tänä aamun, 19.3.2011, rakkaudella Mummi

torstai 17. maaliskuuta 2011

Jumalan lapsen turvallisuus

Rakas Lähimmäiseni, tänään kerron Sinulle Jumalan ihmeestä, joka juuri nyt vaikuttaa elämässäni. Se on Jumalan lapsen turvallisuus. Jeesus on luvannut olla omiensa kanssa joka päivä maailman loppuun asti.

Yksi näistä Jeesuksen lupauksista on Matteuksen evankeliumin viimeisessä luvussa. Sen viimeiset sanat:: ”Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti.”

Jeesus on antanut minulle ihmeellisen turvallisuuden sydämeen. Hän sanoi minulle mieheni hautajaispäivän aamuna: ”Minä pidän sinusta huolen.” Uskon siihen lujasti ja otan jokaisen uuden päiväni Hänen kädestään. Turvallisuutta tuo sekin, että Sinä uskova ystäväni rukoilet puolestani suruaikanani.

Nyt koko maailmalla on suuri murhe. Joka päivä kuulemme uskomattomia surullisia asioita Japanista, jossa Maa on järissyt ja saanut aikaan tuskaa ja tuhoa. Sinä ja minä suremme heidän kanssaan. Voimme antaa omastamme, että punainen risti vie avun perille. Mutta muistetaan, me Jeesukseen uskovat, että meillä on rukouksen voima. Jumala, joka on läsnä, auttaa niitä, jotka hädässä apua huutavat. Rukoillaan kaikkien kärsivien puolesta Japanin ahdingossa.

Rakas Jumala, auta kärsiviä, ja pelasta heidät omiksesi Japanissa. Ole pelkäävien tukena kaikkialla maailmassa. Ilmoita heille, että Sinun rakkautesi karkottaa pelon ja että Sinun Poikasi Jeesus Kristus antaa iankaikkisen elämän. Aamen

Tänä aamuna, 17.3.2011, rakkaudella Mummi

keskiviikko 16. maaliskuuta 2011

Henki palasi Jumalan luo

Rakas Lähimmäiseni, minä näin unta Teuvosta. Hän oli nuori ja terve. Olimme lomamatkalla. Iloitsin unesta. Näen tosi harvoin unia, vai enkö niitä muista? Sinulle toivon tästä päivästä Jumalan siunaamaa kevätpäivää! Kerron Sinulle ystävästä, jolle Jumala antoi uskon Jeesukseen vähän ennen kuin Jeesus haki hänet pois:

”Jumala, riennä minua pelastamaan, riennä minun avukseni, Herra.” Psalmi70:2

Eräs ennestään tuttu mies tuli sädeosastolla luokseni, kun olin jakamassa lääkkeitä. Hän kysyi yllättäen: ”Sanohan, Airi, onko jotain kuoleman jälkeen?” Mietin hetken, mitä käsikirja sallii minun sanoa potilaalle, sitten unohdin muodollisuudet. Todistin vapaasti uskostani ja huomasin heti, että Pyhä Henki teki miehestä veljeni. Hän pyysi saada jotain kirjallisuutta, jotta hän saisi tutustua Jeesukseen. Sanoin, että Raamattu kertoo kaiken Jeesuksesta ja kehotin häntä aloittamaan Johanneksen evankeliumista. Myöhemmin vein hänelle Ulla Christina Sjömanin kirjan ”Lähellä Herraa”. Ystävä hämmästyi suuresti: ”Minähän olen ollut painamassa tätä kirjaa. Olen lukenut sen, mutta se ei tehnyt mitään vaikutusta. Tiesin, että nyt Jumala avaa miehelle kirjan sisällön, kun jätin hänet lukemaan sitä. Lupasin rukoilla hänen puolestaan.
Kului muutama viikko, ennen kuin seuraavan kerran olin töissä osastolla. Tämä mies oli todella kuin veljeni. Hän kyseli avoimesti. Vastasin minkä osasin. Oli Pyhän Hengen yhteys. Kiitin Jumalaa siitä, että, että Hän oli ottanut veljen omakseen.
Kun eräänä päivänä menin töihin ja potilashuoneeseen, näin, että voimat olivat ehtyneet. Mies avasi silmänsä ja liikutti kättään. Tartuin hänen käteensä ja sanoin: ”Jeesus hoitaa Sinua. Ole turvallisella mielellä”. Huomasin, että rinta ei enää kohonnut. Veli oli siirtynyt rajan yli. Pyhä Henki puhui sydämelleni voimallisesti; Herran hoidossa askel täältä ikuisuuteen on huomaamaton ja hauras. Ennen uskoontuloani potilaan kuolema kouraisi aina pahasti sydäntäni. Nyt tunsin riemua siitä, että Jumala hoitaa omiaan. Veljen lähtö oli luonnollinen tapahtuma: entinen jäi, uusi tuli tilalle. Henki palasi Jumalan luo.

”Jeesus sanoi hänelle: ”Minä olen tie totuus ja elämä; ei kukaan tule Isan tykö muutoin kuin minun kauttani:” Joh. 14:6

Tänä aamuna, 16.3.2011, rakkaudella Mummi

maanantai 14. maaliskuuta 2011

Pyhän Hengen kosketus

Rakas Lähimmäiseni, 28.10.1984 Jumala näytti minulle unen, jossa näin suurimman ihmeteon, minkä Jumala on nähteni tehnyt. Kerron sen Sinulle ”HERRAN HOIDISSA” kirjasen sanoilla:

”Minä olen sanonut sen teille, ja te ette usko. Ne teot, jotka minä teen Isäni nimessä, ne todistavat minusta.” Joh. 10:25
Sairaalassa makasi eristyshuoneessa mies, jota oli useita kertoja leikattu mahasyövän takia. Viimeisestä leikkauksesta oli kulunut kaksi kuukautta. Koko tänä aikana hän ei ollut saanut suuhunsa mitään, vaan kaikki ravinto meni suonen kautta. Mies oli eristyshuoneessa, sillä leikkaushaava oli vielä auki. Hänen tilansa näytti toivottomalta.
Työskentelin eräänä iltana hänen huoneessaan, Kysyin häneltä jotain, mutta en saanut vastausta. ”Oletko sinä noin apaattinen, ettet kuule, kun sinulta kysytään?” tiukkasin tylysti. Mitäpä minä muutakaan voin olla, kuin apaattinen, minullahan ei ole mitään toivoa”, sanoi mies ja tuijotti merelle. Kuulin, kun suustani tulivat sanat: ”On hyvä, ettei sinulla ole enää toivoa, sillä silloin, kun ihmisen toivo loppuu, Jumalan toivo alkaa.” Mies jäi tuijottamaan merelle. Läksin huoneesta ja ihmettelin kovaa puhettani.
Seuraavana yönä näin unta, että menin miehen huoneeseen. Hänen vaimonsa istui sängyn vierellä hattu päässään. Mitään sanomatta menin miehen luo, panin käteni hänen mahansa päälle ja sanoin: ”Rakas Jumala, paranna tämä mies Pyhällä Hengelläsi Jeesuksen nimen kirkastamiseksi.” Samassa tuli katon ja seinän välistä miehen jalkopään puolelta valtava humaus, joka kaatoi vaimon ja minut lattialle. Kun nousimme ylös, kerroin itkien miehelle: ”Kiitetään Jumalaa, Pyhä Henki on koskettanut sinua ja sinä paranet.”
Heräsin unestani. Olin pettynyt siitä, että kokemani olikin unta. Kaikki oli tuntunut hyvin todelliselta. Unen aiheuttama riemu vei minut polvilleni Isän eteen ja aloin kiittää Häntä siitä, että Hän teki ihmeen ja ilmoitti siitä minulle unessa. Seuraavana aamuna menin miehen huoneeseen ja kerroin hänelle uneni, sekä uskoni siihen, että Jumala parantaa hänet. ”Ois se kiva”, sanoi mies.
Jumalan Pyhä Henki kosketti miestä parantavasti. Viikon päästä haava oli kiinni, hän pääsi eristyksestä, ja pian sen jälkeen kotiin. Kysyin eräältä hoitajalta, kuinka hän koki miehen parantumisen. Hän vastasi: ”Oli kuin joku olisi hänet kädellä kääntänyt.” ”Se oli Jumalan käsi, joka hänet käänsi”, sanoin hoitajalle ja kerroin koko tapahtuman.
Mies parani pian täysin terveeksi. Iloisena hän kertoi puhelimessa: ”Voin erinomaisesti. Syön kaikkia mamman tekemiä ruokia.” Hän sai vuoden tervettä elinaikaa. Hän tiesi, että Jumala oli hänet parantanut. Hän kiitti jokaisesta päivästä. Hän tuli tuntemaan Jumalan valmistaman armon ennen poislähtöään tästä ajasta. Kiitos Jumalalle!

Tänä aamuna, 14,3,2011, rakkaudella Mummi

sunnuntai 13. maaliskuuta 2011

Jeesus, minun Vapahtajani

Rakas Lähimmäiseni, kun etsin päiväkirjoistani pieniä ja suuria ihmeitä, löysin huoleni omista pojistani, koska en ollut kertonut heille Jeesuksesta. Olin nähnyt unta, että yksi heistä hukkui, silloin päätin, että kerron heille yksitellen elämän tärkeimmän asian. Samoihin aikoihin kirjoitin päiväkirjaani todistukseni miehelle, joka vastasi kotikäyntikyselyymme, että Jeesus on taruolento. Hänenkin elämästään huolestuin ja rukoilin kauan hänenkin puolestaan. Pojille luin tämän saman tekstin, joten kopioin sen Sinullekin:

"Jumala on ottanut meidät kaikki kasteessamme Isän perillisiksi ja seurakunnan jäseniksi upottamalla syyllisyytemme armon mereen. Jos meitä ei opeteta, elämä voi viedä meidät kauaksi Jeesuksen tiestä. Jeesus ei kuitenkaan meitä jätä. Hän haluaa tuntea meidät nimeltä, joka Sinulle ja minulle on kasteessa annettu. Hän rakastaa meitä iankaikkisella rakkaudella. Jeesus kutsuu meitä yhteytensä.
Sillä hetkellä, kun otat kutsun vastaan, Sinusta tulee uusi luomus. Jumalan Pyhä Henki alkaa vetää Sinua lähemmäksi Jeesusta, Sinun armahtajaasi. Elämäsi alkaa muuttua. Rakkaus Jumalan Sanaa kohtaan on ensimmäinen muutos. Pyhä Henki kirkastaa Sinulle Jeesusta, joka on ainoa tie Isän syliin. Huomaat Jumalan johdatusta arjessasi ja rukous tulee tärkeäksi osaksi päivääsi. Pyhä Henki opettaa Sinua Raamatun sanan kautta, Hän kirkastaa Kristusta. Koet Jeesuksen elävän sydämessäsi ja koet Taivaallisen Isän turvallisen Isänä, joka rakastaa Sinua ja ymmärtää Sinua puuteinesi, tunteinesi, kaikkinesi. Hänelle voit puhua kaikki asiasi rukouksessa.
Löydät tiesi seurakuntayhteyteen. Kiitos ja ylistys alkaa pulputa sydämestäsi! Ihmettelet, kuinka minä vajavainen pieni ihminen saan elää elämäni Pyhän Jumalan lapsena. Jeesus, Jumalan Poika, on sen tehnyt mahdolliseksi, kun Hän antoi henkensä Golgatan ristillä ja voitti kuoleman meidän elämäkseksemme. Kuinka voisin Häntä kyllin kiittää!"

Tänä aamuna, 13.3.2011, rakkaudella Mummi

lauantai 12. maaliskuuta 2011

Jeeus tekee eläväksi

Rakas Lähimmäiseni, Herään kello kaksi. Yritän nukkua uudelleen, mutta mieleeni nousee elävästi Teuvon kanssa tekemämme matka Itä-Suomeen. Siellä tapasimme perheen, jonka kanssa olemme edelleenkin puhelinyhteydessä. Jumala yhdisti meidät ihmeensä kautta. Kerron Sinulle siitä 1986 Jumalalta saamillani sanoilla:

”Minun Isäni tekee yhäti työtä, ja minä myös teen työtä. Sillä Isä rakastaa Poikaa ja näyttää hänelle kaikki, mitä hän itse tekee; ja hän on näyttävä hänelle suurempia tekoja kuin nämä, niin että te ihmettelette. Sillä niin kuin Isä herättää kuolleita ja tekee heidät eläviksi, niin myös Poika tekee eläviksi ketkä hän tahtoo.” Joh. 5:17, 20-21.

Kun Jeesus tekee eläväksi, voi Jumala muuttaa ihmisen mielen yhdessä päivässä. Sivusta seuraava ihmettelee Jumalan voimaa. Näin kävi eräällä lomamatkalla. Ruokapöydässä minua vastapäätä istui eräs seurueen naisista. Hän alkoi valittaa, että jatkuva korvan surina tekee hänet hulluksi. Korvaa on tutkittu, on puhuttu korvahermon kasvaimesta ja leikkauksesta. Mitään ei ole tohdittu vielä tehdä ja huuto jatkuu. Voimat ovat lopussa. Syötyämme menimme kävelylle keväiseen metsämaastoon. Todistin uudelle ystävälle uskostani ja kysyin: ”Uskotko Sinä, että Jumala voi parantaa korvasi, kun sitä Häneltä pyydämme?” ”En minä sellaista usko, mutta voimmehan pyytää”, vastasi ystävä.
Menimme nukkumaan. Jätin yhteisen pyyntömme Taivaalliselle Isälle ja nukahdin kohta matkasta väsyneenä. Heräsin kello kolme aamuyöstä siihen, että joku mainitsi nimeäni ”Airi”. Naurahdin itsekseni ja sanoin: ”Puhu, Herra, palvelijasi kuulee!” Mitään ei kuulunut. Olin täysin valveilla. Muistin illalla tekemämme sopimuksen ja aloin kantaa asiaamme Isän eteen. Yhtäkkiä riemu täytti sydämeni, korvissa pauhasi mahtava musiikki. Aavistin, että Pyhä henki oli koskettanut ystävääni. Sydämeni lauloi kiitosta.
Jännittyneenä odotin aamulla tapaamistamme. Kaikki muut olivat jo tulleet autoon, mutta ystävää ei näkynyt. Kun hän vihdoin tuli, juoksin häntä vastaan. Hän katsoi minua totisena ja sanoi: ”Mitään huutoa ei ole kuulunut koko aamuna.” Kiitetään Jumalaa, Pyhä Henki on koskettanut Sinua, korvasi on parantunut”, riemuitsin hänen vieressään.
Tiemme matkaa koko päivän. Ystäväni istui auton takaosassa. Matkan päätyttyä hän tuli luokseni ja kysyi: ”Voiko Jumala minuakin käyttää?”
Tieto Jumalan ihmeellisestä voimasta täytti sydämeni. Hän, joka ei eilen uskonut, kysyy tänään: ”Voiko Jumala minuakin käyttää?”

Tänä aamuna, 12.3.2011, Rakkaudella Mummi

perjantai 11. maaliskuuta 2011

"He saavat sen minun Isältäni"

Rakas Lähimmäiseni, oletko Sinä kuullut tämän Jeesuksen lupauksen? ”Jos kaksi teistä maan päällä keskenään sopii mistä asiasta tahansa, että he sitä anovat, niin he saavat sen minun Isältäni, joka on taivaissa.” Matt. 18:19

Tämän Jeesuksen sanan näimme yllättäen toteutuvan eräänä päivänä. Olimme seurakuntasalilla kuulleet raamattutuntia armolahjoista. Iloitsin vielä kuulemistani Jeesuksen lupauksista, kun eräs ystävä tuli luokseni ja kertoi olleensa useita viikkoja hyvin sairas. Päätä särki jatkuvasti. Niska oli jäykkä, eikä käsiä voinut nostaa ylös. Hän oli nukkunut istuallaan, koska päätä ei saattanut laskea alaspäin. Otin tuota ystävää kaulasta kiinni ja kuiskasin hänen korvaansa: ”Pyydetään Jumalalta, että hän parantaa sinut”. Niin lähdin kotiin.
Ystävänikin lähti omia aikojaan, mutta kävellessään portaita ylös seurakuntasalista poistuakseen hän huomasi, että päänsärky katosi. Hän ajoi meren rannalle ja tunsi olevansa täysin terve. Riemuissaan hän kohotti kätensä ja lauloi sydämensä kyllyydestä kiitosta taivaalliselle Isälle.
Minä istuin vieraitteni kanssa kahvipöydässä, kun ystävä soitti yllättävästä parantumisestaan. Ilosta itkien kiitimme yhdessä Jumalaa, joka vastaa ennen kuin pyydämmekään. Vieraani menivät sanattomiksi, kun kerroin, että ystäväni oli parantunut hetki sitten.

Rakas Jumala, meidän Taivaallinen Isämme, anna meille luja luottamus Sinun mahdollisuuksiisi, jotka ovat rajattomat. Rakas Jeesus, anna meille luja luottamus Sinun lupauksiisi. Kiitos siitä, että Sinä, Isä, kuulet rukouksemme ja vastaat ajallasi. Kiitos siitä, että joskus yllätät ja vastaat heti! Opeta meille Sinun tiesi, Pyhä Jumala. Kiitos, että Jeesuksen ristintyön tähden meitä aina rakastat. Aamen.

Tänä aamuna, 11.3.2011, rakkaudella Mummi

keskiviikko 9. maaliskuuta 2011

Ilo Jumalan teoista

Rakas Lähimmäiseni, tänään kerron Sinulle toisesta ihmeteosta, jonka Jumala teki samalle ystäväperheelle. Kopioin suoraan ”Herran Hoidossa kirjasesta", johon sain sanat Jumalalta 1986.

”Minä en häpeä evankeliumia; sillä se on Jumalan voima, itse kullekin uskovalle pelastukseksi.” Room. 1:16

Samassa perheessä Jumala näytti toisenkin ihmeensä. Pieni poika putosi uima-altaaseen ja ehti olla altaan pohjalla useita minuutteja, ennen kuin äiti huomasi tapahtuman. Jumalan voimaan uskovat vanhemmat käynnistivät rukousketjun. Viikon poika kamppaili elämästään sairaalan teho-osastolla. Kodeissa ja seurakunnan tilaisuuksissa rukoiltiin. Luotin siihen, että Jumala parantaa pojan. Yritin lohduttaa perheen mummia. Soitin hänelle useita kertoja viikon aikana ja riemuitsin: ”Kiitetään Jumalaa! Hän on voimallinen parantamaan lapsen.”
Hyvä Jumala paransi pojan täysin terveeksi. Vasta jälkeenpäin huomasin, että mummista saattoi tuntua kiusalliselta, kun jatkuvasti kehotin kiittämään murheen ja jännityksen keskellä.
Kiitollisuus Jumalaa kohtaan on kasvanut sydämessäni vuosi vuodelta. Minusta tuntuu luonnolliselta, kun Raamattu kehottaa: ”Kiittäkää joka tilassa”. Luonnolliselta tuntuu sekin, että taivaassa ylistetään Jumalaa, sillä siellä ollaan aina Hänen kanssaan. Niinä hetkinä, jolloin olen saanut kokea Pyhän Hengen työtä, sydän on ollut pakahtumaisillaan ilosta. On ollut pakko kiittää ja ylistää. Silloin on parhaiten ymmärtänyt oman pienuutensa ja voimattomuutensa kaikkivoivan Jumalan edessä. Iloitsen siitä, että saamme seurakuntana kiittää ja ylistää Jumalaa Hänen rakkaudestaan.

”Kaikesta sydämestäni minä kiitän sinua, Herra, minun Jumalani, ja kunnioitan sinun nimeäsi iankaikkisesti; sillä sinun armosi on suuri minua kohtaan, sinä olet pelastanut minun sieluni tuonelan syvyydestä.” Psalmi 86: 12-13

Tänä aamuna, 9.3.2011, rakkaudella Mummi

tiistai 8. maaliskuuta 2011

Ylösnousemusvoima

Rakas Lähimmäiseni, herään kello puoli kuusi, nukuttuani rauhassa kuusi tuntia. Ihmettelen Jumalan rauhaa elämässäni! Hän on lähempänä kuin koskaan. Pyhän kosketus Teuvon lähtiessä on tuonut oman lähtöni läheiseksi ja turvalliseksi. Usein ajattelen, että minulla ei ole mitään pelkäämistä. Teuvo odottaa minua siellä ja kun Jeesus hakee minut Taivaan kotiin, pääsee väsynyt ruumiini ”yläsänkyyn” Teuvon yläpuolelle. Kiitän Jumalaa tästä turvallisuudesta!

Nyt kerron Sinulle yhden ystäväperheeni kokemuksia uskontieni alkuajoilta. Silloin näimme Jumalan toimivan tavalla, joka pani ihmettelemään. Näimme ylösnousemusvoiman toimivan! Se lisäsi uskoa Kolmiyhteiseen Jumalaan.

Ystävän perheessä vastasyntynyt lapsi joutui hengityskoneeseen. Hätääntynyt isä soitti puhelinketjun: ”Rukoillaan”! Kaikissa kodeissa polvistuttiin pienen tyttösen edestä rukoukseen. Lääkärit hoitivat parhaansa mukaan. Tilanne näytti vielä tiistaina toivottomalta, kun kävin lasta katsomassa. Rukoiltiin työtä tehdessäkin. Se oli seurakuntaväkeä yhdistävä kamppailu. Kun lauantaina luin jotain hengellistä kirjaa, kuulin kesken kaiken sanat: ”Lapsi on kotona!” Ei voi olla totta! Tiistaina hän oli vielä kalpeana hengityskoneessa. Soitin ystävälle ja kysyin: ”Onko se totta, että lapsi on kotona?” ”Kyllä, hän makaa tässä mahani päällä”, kertoi onnellinen äiti. Lapsi nousi kuin kukka alennustilastaan! Kiitollisuus kaikkivoipaa Jumalaa kohtaan täytti sydämet. Ihmettelimme Jumalan voimaa!

”Jos minä en tee Isäni tekoja, älkää uskoko minua. Mutta jos minä niitä teen, niin, vaikka ette uskoisikaan minua, uskokaa minun tekojani, että tulisitte tuntemaan ja ymmärtäisitte Isän olevan minussa ja minun olevan Isässä.” Joh. 10: 37-38

Tänä aamuna, 8.3.2011, rakkaudella Mummi

maanantai 7. maaliskuuta 2011

Hiljentymisen siunaus

Hyvä Jumala halusi minut Raamatun ääreen, rukoukseen ja omalle paikalleni kotiin. Hän tiesi, että kiireissäni olin etääntynyt viinipuusta. Oksa kärsi ravinnon puutteesta. Monien rientojen jälkeen oli uutta olla aloillaan. Pelkäsin kotiäitivuosieni alennustilan jatkuvan, mutta Jumala hoiti sanansa kautta. Rukous muuttui levolliseksi luottamukseksi. Sai levätä Jeesuksessa, sai olla Herran hoidossa. Tämä rauha vaikutti ilmapiiriin kodissamme.

Sain nähdä Jumalan ihmeellistä työtä. Hän kutsui poikiamme yhteyteensä, vaikka en ollut puhunut heille kotona uskonasioista. Sydämeni iloitsi tästä Jumalan työstä. Seurakunnassa rukousystävät tulivat entistä tärkeämmiksi. Näimme, että Jumala kutsui joukkoomme uusia ihmisiä. Oli herätyksen tuntua ilmassa. Yhdessä tutkimme Raamattua ja löysimme yhä uusia lupauksia, joita rakastava Jumala on meille Sanassa luvannut. Ihmettelimme Jumalan läsnäoloa ja voimaa, kun saimme rukousvastauksia.

Seurakuntayhteys on tärkeä uskovalle. Sanotaan, että yksinäinen puu ei pala. Yksinäisen uskovan liekki sammuu, jos hän ei käy jumalanpalveluksissa, ehtoollisella ja sanankuulossa. Pyhä Henki hoitaa meitä seurakunnassa. Esirukoukset hoitavat. Sairaat paranevat ja Jeesus armahtaa erehtyneen.

Rakas Jumala, kiitos siitä, että Sinä ohjaat meitä yksilöllisesti. Kiitos siitä, että korjaat virheemme ja eheytät ylirasittuneen äidin kasvojesi edessä rukouksessa. Auta meitä pysymään lähellä Sinua Jeesus ja opeta kuulemaan Pyhän Hengen ääntä. Aamen.

Tänä aamuna, 7.3.2011, rakkaudella Mummi

sunnuntai 6. maaliskuuta 2011

Vehnänjyvä

Sunnuntaina kuuntelen messua tv:stä. Siellä lauletaan laulua: ”Ken tahtoo käydä Herran askelissa, käy tietä vehnänsiemenen, kuin siemen hänkin kuolee”. Nuo laulunsanat avasivat jotain sisimmässäni ja heti oli lähdettävä kirjoittamaan Sinulle, Lähimmäseni , päiväkirjettä.

Näinä päivinä ja öinä olen elänyt vehnänsiemenen elämää. Aina, kun olen jäänyt yksin, olen miettinyt osaani nyt, kun olen yksin. Teuvon henki palasi Jumalan luo, vain hänen sairas ruumiinsa kätkettiin Vaasan hautausmaalle. Minäkin olen jonain päivänä kypsä tuohon siirtoon. Jumala haluaa henkeni luokseen ja omaiset kokoontuvat avoimen haudan äärelle kiitämään hyvää Jumalaa, samoin kuin nyt kiitimme Teuvosta ja kaikesta siitä, mitä hän on meille ollut.
Tänään tunnen olevani vehnänjyvä, jonka Jumala on jättänyt tänne odottamaan mitä Hän minulle antaa. Minun on kuoltava itsestäni, jotta Jeesuksen tahto pääsee tapahtumaan minun elämässäni, vehnänsiemenen on kuoltava, että kasvua voi tapahtua. Onko se mahdollista, kun olen näin vanha? ”Jeesus johdata tieni kulkua”!

Näinä päivinä olen koonnut Teuvon muistokirjaa. Olen liimannut isoon albumiin valokuvia, jotka eräs ystävämme Teuvon juhlassa otti. On ollut hyvä muistella sen juhlapäivän kaikkia vaiheita . On ollut hyvä ihmetellä sitä rauhaa, jonka Jumala antoi minulle hautajaispäivän aamuna. Se juhla oli turvallinen hyvästijättö rakkaalle puolisolle, se ei ollut lohduttoman itkun hetki. Siitä kiitän hyvää Jumalaa! Teuvon ja minun välit olivat kunnossa. Kaikki oli anteeksiannettu Jeesuksen läsnä ollessa, nyt on hyvä odottaa jälleennäkemistä ylösnousemuksen aamuna. Tämä on Jumalan hyvä lupaus meille. Kiitos Isä rakkaudestasi! Kiitos Kaikista ihanista muistokorteista, jotka liitin muistokirjaan! On paljon hyvää luettavaa.

Tänä päivänä, 6.3.2011, rakkaudella Mummi

Jeesus pelastaa

Rakas Lähimmäiseni, se asia painoi mieltäni, etten puhunut pojillemme uskonasioista. Mieheni oli sanonut, että tässä talossa ei siitä puhuta. Tottelin häntä. Eräänä yönä näin unta, että yksi pojistamme oli hukkunut. Itkin itseni hereille. Päätin, että nyt kerron kaikille pojille erikseen, mikä on elämän tärkein asia!

Tämän elämän aikana on löydettävä tie Jumalan yhteyteen. Ainoa tie on Jeesus Kristus, meidän Vapahtajamme, joka kuoli Gogatan ristillä, vuodatti Pyhän verensä ja antoi henkensä meidän edestämme, että me voimme ottaa vastaan armon, että meistä voi tulla Jumalan lapsia ja perillisiä, että Jeesus noutaa meidät Isän kotiin tämän elämän jälkeen. Tämän suurempaa lahjaa ei Jumala voi luomalleen ihmiselle antaa, kuin Hän teki uhratessaan oman rakkaan Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi, että me saamme elää Jumalan lapsina. Pojille kerroin asian lyhyesti: Näin unta, että yksi teistä hukkui. Minulle tuli hätä, kun en ollut kertonut teille, että Jeesus on tie Jumalan luo ja Taivaan kotiin. Jeesus kuoli ristillä meidän tähtemme ja nousi kuolleista, Hän voitti kuoleman, että me saamme elää iankaikkisesti. Jeesus sanoo: ”Minä olen ylösnousemus ja elämä, joka uskoo minuun, se elää, vaikka olisi kuollut. Eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun ikinä kuole.”

Rakas Jumala, rohkaise meitä kertomaan tämä elämän tärkein asia jokaiselle, joka on meille rakas ihminen ja jokaiselle, joka tämän ilosanoman haluaa kuulla. Tee Pyhä Jumala, meistä Sinun todistajiasi. Jeesus, opeta meitä kertomaan ihmisille siitä rauhasta ja ilosta, jonka Sinun armosi tuo sydämeen. Isä, anna meille kuulevat korvat, kulkea Pyhän Hengen johdatuksessa, ja avaa Raamatun Sana meidän ravinnoksemme. Amen.

Tänä aamun, 6.3.2011, rakkaudella Mummi

lauantai 5. maaliskuuta 2011

Jumala puhuu unien kautta

Rakas Lähimmäiseni, kun kysyin Herralta, mitä tekisin nyt, kun mieheni on poissa, Hän sanoi: ”Kirjoita pieniä ja suuria ihmeitä.” Kävin heti hakemassa kaksi tyhjää kirjaa, kirjoittaakseni niihin isoja ja pieniä ihmeitä, joita olen Jumalan lapsena eläessäni nähnyt ja kuullut. Sitten muistin Sinut, Lähimmäiseni! Kiinnostaisiko Sinua minun kokemukseni uskon tiellä? Onko Sinulla kokemuksia, joita haluaisit jakaa tässä kanssani?

Apostolien teoissa Ananias sanoo Saulille, josta myöhemmin tuli Paavali: ”Meidän isiemme Jumala on valinnut sinut tuntemaan hänen tahtonsa, näkemään Vanhurskaan ja kuulemaan hänen suunsa äänen; sillä sinä olet oleva hänen todistajansa kaikkien ihmisten edessä, sen todistaja mitä olet nähnyt ja kuullut.” Apt.22: 14-15. Sinä ja minä saamme kertoa myös siitä ihmeellisestä ja tarkasta huolenpidosta, millä Jumala meitä on ohjannut ja mitä olemme nähneet ja kuulleet Hänen tekevän.

Jumala opettaa meitä myös unien kautta. Olin innoissani ottanut monia tehtäviä seurakunnasta. Oma perheeni jäi selvästi taka-alalle. Se ei ollut Jumalan mieleen: Näin unta: Valkoinen hevonen laskeutui hitaasti taivaasta alas. Ajattelin kuolevani ja luulin Jeesuksen noutavan minut ratsulla taivaaseen, mutta hevonen laskeutui viereeni, ja sen selässä istunut nuorimies sanoi: ”Sinun työsi otetaan pois!” Sitten mies ajoi ratsun sivummalle ja alkoi kuulua miekkojen ja kilpien kolinaa. Pelkäsin. Huusin voimieni takaa. Heräsin unestani. Ensimmäinen ajatukseni oli, että menetän ansiotyöni. Kertasin unen tapahtumia koko seuraavan päivän. Mitä Jumala tarkoitti sillä, että työni otetaan pois? Miksi ratsun ja enkelin piti tulla taivaasta alas sitä kertomaan? Pian tämän jälkeen eräs ystävä tuli kadulla luokseni ja sanoi: ”Tuossa on sinulle kirje!” Kirjeessä oli raamattutunti aiheesta ”Hiljentyminen Jumalan edessä”. Tiesin, että kiireeni oli estänyt hiljentymisen. Lopetin piirien vetämisen ja monet muut riennot. Vain rukous- ja lähetysyhteys jäi. Seurakunta ei kaatunut. Tuskin kukaan huomasi mitään:

Tänä aamun, 5.3 2011. rakkaudella Mummi

perjantai 4. maaliskuuta 2011

Sana opettaa

”Jumalan sana on elävä ja voimallinen ja terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka ja tunkee lävitse, kunnes se erottaa sielun ja hengen, nivelet sekä ytimet, ja on sydämen ajatusten ja aivoitusten tuomitsija; eikä mikään luotu ole hänelle näkymätön, vaan kaikki on alastonta ja paljastettua hänen silmäinsä edessä, jolle meidän on tehtävä tili.” Hebr. 4:12-13

”Lue Pietarin kirje!” Nämä sanat kuulin eräänä päivänä keittiön hellan ääressä ruokaa valmistaessani. Ihmettelin, mitä varten pitäisi lukea Pietarin kirje. Ruokailun jälkeen oli paljon askareita, kehotus unohtui. Seuraavana päivänä kuulin uudelleen: ”Lue Pietarin kirje!”. Siitä paikasta läksin lukemaan. Sana avautui uudella tavalla. Sydämeni todisti riemulla jokaisen sanan oikeaksi, mutta yksi kohta nousi ylitse muiden:
”Samoin te vaimot, olkaa alamaiset miehillenne, että nekin, jotka ehkä eivät ole sanalle kuuliaisia, vaimojen vaelluksen kautta sanoittakin voitettaisiin, kun he katselevat, kuinka te vaellatte puhtaina ja pelossa.” 1 Piet. 3: 1-2.
Herrani ja Jumalani, kuinka vikaan olinkaan mennyt! Olin innoissani täyttänyt iltani seurakunnan riennoilla. Monena iltana pakkasin Raamatun laukkuuni ja läksin raamattutunnille tai seuroihin kysymättä perheeltäni, miltä se heistä tuntui, kun jätin heidät. Seurakunnassa sana ravitsi ja yhteys hoiti, mutta kotona uskonasioista ei saanut puhua. Tämä Pietarin sana avasi silmäni, että perheelle on annettava enemmän aikaa. Vaimon vaellus oli mennyt vikaan! Yritin vähentää iltamenojani, mutta en onnistunut siinä vielä, tarvitsin lisää opetusta.

Rakas Jumala, auta meitä huomioimaan perheen tarpeet. Opeta meidät näkemään avun tarpeessa oleva lähimmäinen ja toimimaan Sinun tahtosi mukaan tässä ja nyt. Jeesus, kiitos armostasi, auta meitä armahtamaan toisiamme. Kiitos johdatuksestasi, Pyhä Henki!

Tänä aamuna, 4,3,2011, rakkaudella Mummi

torstai 3. maaliskuuta 2011

Jumala puhuu

Rakas Lähimmäiseni, minulle avautuu Psalmi 37. Liitän tähän hyvän ohjeen heti Psalmin alusta: ”Turvaa Herraan ja tee sitä, mikä hyvää on, asu maassa ja noudata totuutta, silloin sinulla on ilo Herrassa ja hän antaa sinulle mitä sinun sydämesi halajaa. Anna tiesi Herran haltuun ja turvaa häneen, kyllä hän sen tekee. Ja hän antaa sinun vanhurskautesi nousta niin kuin valkeuden ja sinun oikeutesi niin kuin keskipäivän. Hiljenny Herran edessä ja odota häntä.” Psalmi 37: 3-7.

Ison ihmeen koin eräänä päivänä, kun olin uskoontuloni jälkeen hiljentynyt Herran edessä Sanaa lukemassa ja olin oppinut keskustelemaan Isän kanssa rukouksessa ja kiittämään Jeesusta armon tuomasta rauhasta jokapäiväiseen elämääni. Eräänä aamuna kuulin sanat: ”Ilosanoma Jeesuksesta. On jo aika!” Puhuuko Jumala minulle? Mitä nämä sanat tarkoittavat? Ihmettelin kuulemaani. Tuli läheinen olo Jumalan kanssa. Oliko se Pyhän Hengen puhetta minulle?

Päättelin, että Isä kehottaa tutkimaan ilosanomaa Jeesuksesta. Eräänä päivänä kohtasin naapurin ja rohkaisin mieleni: ”Tulisitko lukemaan kanssani ensi pyhän tekstin ja lähtisitkö kanssani kirkkoon laulamaan Hoosiannaa” ”Tulen mielelläni”, naapuri yllätti minut. Tästä alkoi rukousyhteysyhteys, joka laajeni useita vuosia toimineeksi raamattupiiriksi, jossa juurruimme Sanaan ja kasvoimme kiinni Vapahtajaamme, uskomme antajaan ja eläväksi tekijään. Seurakunnan lehtori oli kanssamme. Hän johdatti meidät seurakuntayhteyteen ja opetti meitä niin kuin Jeesus rakkaita opetuslapsiaan. Iloitsimme Jumalan hyvästä hoidosta ja johdatuksesta!

Herra, johdata meitä kaikkia tänä päivänä Sinun tahtosi teitä ja anna armosi ja rakkautesi puhdistaa sydämemme, kun lähdemme arkeemme. Amen

Tänä aamuna, 3.3. 2011, rakkaudella Mummi

tiistai 1. maaliskuuta 2011

Harhaluuloja

Rakas Lähimmäiseni, herään puoli kolmelta nukuttuani neljä tuntia. Yritän nukkua uudelleen, mutta ikävä ja kaipaus tulvii itkuna ulos. Nousen polvilleni ja itken Isän kanssa. Kiitos Isä, että sylisi on avoin itkevälle. Kiitos, että lohdutat! Anna, Herra, sanoja tähän aamuun, jatkoa eiliseen blogiin.

Jatkan Herran hoidossa kirjasen sanoilla
Neuvo minulle tiesi, Herra, että minä vaeltaisin sinun totuudessasi. Kiinnitä minun sydämeni siihen yhteen, että minä sinun nimeäsi pelkäisin.” Psalmi 86:11
Epätietoisuus siitä, miten minun oli uuden askeleeni jälkeen elettävä, hämmensi sydäntäni. Luulin, että on olemassa uskovan malli, johon minun olisi sovittava. En tiennyt, että Jumala kunnioittaa luomaansa ihmistä niin, että hänen persoonallisuutensa säilyy ja kirkastuu lapseksi ottamisen jälkeen. Uskovaiseksi en uskaltanut itseäni sanoa. En tiennyt, että uskoontulo ja uskossa eläminen ovat alusta loppuun asti Jumalan työtä. En osannut kuvitelle, kuinka Jumalan Sana voi lääkitä ja rohkaista pelkojen ahdistamaa ihmistä. En tiennyt, että rukous saa uuden sisällön, kun Jeesus, oma Vapahtaja, on rukouksen välittäjä Pyhälle Jumalalle. En tiennyt, että Jeesus rukoilee joka päivä Isää Sinun ja minun edestäni, enkä sitä, että Jeesus rukoilee joka päivä, että me uskovat olisimme yhtä. En tiennyt, että Sinä ja minä olemme Pyhän Hengen temppeleitä, kun olemme Jeesuksen omat. Pyhä Henki asuu meissä ja ilmoittaa meidän hengellemme kaiken Jeesuksesta ja sen mitä Jeesus haluaa meille puhua.
Luulin, että Jumala asuu kirkossa, koska sinne mennään Jumalanpalvelukseen. En tiennyt, että seurakunta kokoontuu jumalanpalvelukseen Pyhän Jumalan kasvojen eteen tuomaan sydämensä kiitoksen Hänelle kaikesta: saamaan ravintoa hengellensä Jumalan sanasta, kokemaan Pyhän Hengen yhteyttä ja virvoittumaan Jeesuksen armosta ja rakkaudesta. En osannut kuvitellakaan, miten tärkeää on yhä uudestaan ja uudestaan kuulla ”Jeesuksen Kristuksen ruumis ja veri, sinun edestäsi annettu.” –Sinun ja minun. En tiennyt, että todellinen Jumala-yhteys syntyy sanan tutkimisen ja jatkuvan rukousyhteyden kautta. Luulin, että kirkossakäynti sunnuntaisin riittää. En tiennyt, että on olemassa vain kaksi tietä Jumalan tie ja maailman tie. Luulin, että oma järkeisoppini oli minun tieni.
Sydämeni riemuitsi siitä, että Jeesus oli tehnyt minusta uuden luomuksen. Suhde Jumalaan sai oikeat mittasuhteet: Hän, Pyhä Kaikkivaltias- minä kaikessa väärä, kelvoton ilman Jeesusta. Tiedän, että tarvitsen Jeesusta joka päivä. Kiitän siitä, ettei Hän väsy minuun.

Tänä aamuna, 1,3,2011, rakkaudella Mummi