torstai 31. tammikuuta 2013

Pelastuksemme on Jumalan työ.

Rakas Lähimmäiseni, meillä on tänä päivänä niin monenlaista hengellistä tarjontaa, että emme kohta tiedä mitä meidän pitää uskoa, ja onko meistä ollenkaan Jeesuksen seuraajiksi. Puhuin tästä eilen Markus-papin kanssa ja sain lujan luottamuksen siihen, että kaikki Jumala-suhteessamme on Jumalan työtä, Jumalan lahjaa! Saamme elää Jeesuksen armossa ja perimme iankaikkisen elämän, koska olemme Jumalan lapsia. Jumalan pelastusrenkaassa kaikki ketjun osaset ovat timantinlujaa terästä!

Jos me otamme omaksi ansioksemme esimerkiksi uskoontulon, asetamme pelasrenkaaseemme ihmiskäsin tehdyn osan, joka murenee eräänä päivänä, ja alamme kysellä: "Onko Jumalaa olemassa?" Jeesus sanoo: "Te ette valinneet minua, vaan minä valitsin teidät ja asetin teidät, että te kantaisitte hedelmää ja että teidän hedelmänne pysyisi; että mitä ikinä te anotte Isältä minun nimessäni, hän sen teille antaisi. Sen käskyn minä teille annan, että rakastatte toisianne." Joh 15:16-17. Jumala pelastaa meidät jo kastehetkellä ja se liitto kestää kuolemaan saakka. Tuhlaajalapsi saa palata Isän luo ja kiittää pelastuksen lahjasta.

"Usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan. Ojentautuminen sen mukaan mikä ei näy." sanoo Raamattu. Omatekoisella uskolla teemme huonon osasen pelastusrenkaaseemme esim. (jokainen tulee omalla uskollaan autuaaksi) "Armosta te olette pelastetut uskon kautta." Ef.2:8. Usko on Jumalan lahja. Uskomalla Jeesukseen, Vapahtajaamme, me pelastumme. Saamme elää Isän lapsina ja periä iankaikkisen elämän. Lujan uskon saamme, kun rukouksessa anomme sitä Isältä. Pyhä Henki lahjoittaa sydämeemme lujan uskon Sanan ja Sakramenttien kautta, slloin ei tarvitse epäillä pelastumistamme, vaan saamme sanoa: "Olemme Kristukseen kastetut, olemme pelastetut!"

Kiitos rakas Jumala, siitä että Sinä olet meidät pelastanut Poikasi Jeesuksen Kristuksen ristintyön kautta. Kiitos, että saamme elää Jeesuksen armahtamina, Pyhän Hengen johdattamina lapsinasi jokaisen päivämme! Aamen.

Tänä aamuna, 31.1.2013, rakkaudella Mummi.


keskiviikko 30. tammikuuta 2013

Jeesus seisoo ovella ja kolkuttaa.

Rakas Lähimmäiseni, herään kello neljä virkeänä. Ulko-ovella kevät tulvahtaa tajuntaani. Ei ihme, sillä mittari näyttää nollaa ja on aivan tyyntä. Sinulle, rakas ystävä, toivotan turvallista päivää, sauvat ovat varmaan tänään tarpeen!

Luin vielä uudelleen Jeesuksen vertauksen, viime sunnuntailta. Jeesus kertoo siinä omasta työpäivästään. Hän kulkee sydämen ovelta toisen sydämen ovelle ja kolkuttaa: "Katso, minä seison ovella ja kolkutan, jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, niin minä käyn hänen tykönsä sisälle ja ateroitsen hänen kanssaan ja hän minun kanssani." Joka voittaa, sen minä annan istua kanssani valtaistuimellani, niinkuin minäkin olen voittanut ja istunut Isäni kanssa hänen valtaistuimellensa." Ilm. 3: 20-21.

Me elämme yhdennettätoista hetkeä. Aika on lyhyt. Jeesus tulee pian. Meillä jokaisella on etsikkoaikamme, jolloin kuulemme Jeesuksen kutsun lähteä seuraamaan Häntä. Silloin Jeesus palkkaa meidät niinkuin vertauksen työmiehet elopellolleen. Me tiedämme, että Hänen palkkansa on iankaikkinen elämä Isän luona. Jeesus valmisti sen meille Golgatan ristillä. Muistamme, kuinka raskaalta Jeesuksesta tuntui silloin meidän syntiemme suuruus: "Isä, jos sinä tahdot, niin ota pois minulta tämä malja; älköön kuitenkaan tapahtuko minun tahtoni, vaan sinun." Luuk. 22:42. Jeesus voitti, ja antoi henkensä meidän syntiemme tähden. Isän tahto tapahtui. Jeesus pelasti meidät Isän lapsiksi ja Pyhän Hengen temppeleinä seuraajikseen. Jeesus näytti, ettei pelastuksessamme meidän töitämme tarvita, kun Hän sanoi Ristinryövärille: "Totisesti minä sanon sinulle; tänä päivänä pitää sinun oleman minun kanssani paratiisissa." Luukas 23:43. Meidän pelastuksemme on täysin Jumalan työ!  Jeesuksen, Vapahtajamme, armossa me elämme liikumme ja olemme! Kiitos Jumalalle!

Tänä aamuna, 30.1.2013, rakkaudella Mummi.

maanantai 28. tammikuuta 2013

Jeesus, viinitarhan Isäntä.

Pilvisen harmaata huomenta Sinulle, Lähimmäiseni! Lunta on satanut sen verran, että vauvapupun jäljet pihassa ovat peittyneet. Iloitsen siitä, että vauvapupu on valinnut Teuvon istuttaman pöytäkuusen talvikodikseen. Hänen polkujaan on ilo seurata.

Eilen saimme ravitsevaa ruokaa masuumme ja henkemme ravinnoksi Luthersäätiön yhteisölounaalla ja messsussa. Markus-pappi puhui meille Jeesuksen työhönkutsumisesta. Me, jotka nyt kuulemme Hänen kutsunsa ja seuraamme sitä, olemme yhdennentoista hetken kutsuttuja. Aikaa on vähän, kannattaa ottaa kutsu vastaan! Jeesus antaa meille tulevaisuuden ja toivon! On ilo elää ja työskennellä Jeesuksen viinitarhassa, sillä kaikilla on sama palkka, iankaikkinen elämä Isän luona. Ei tarvitse kadehtia toisiaan. Työnantaja, viinitarhan Isäntä, Jeesus, antaa tehtävät ja luo yhteyden, joka hoitaa ja vahvistaa. Ainut ohje on pysyä lähellä Jeesusta ja kuunnella ja seurata Hänen Sanaansa.

Matt. 20: 1-16 Jeesus puhuu vertauksen viinitarhan työmiehistä. Kutsutuiden oli vaikea käsittää, että yhdennellätoista hetkellä kutsutut saivat saman palkan kuin koko päivän työtä tehneet. Jeesus vastasi heille: " Ystäväni en minä tee sinulle vääryyttä, etkö sopinut minun kanssani denarista? Ota omasi ja mene. Mutta minä tahdon tälle viimeiselle antaa saman verran kuin sinullekin. Enkö saa tehdä omallani mitä tahdon? Vai onko silmäsi nurja sen tähden, että minä olen hyvä? Näin viimeist tulevat ensimmäisiksi ja ensimmäiset viimeisiksi."

Rakas Jumala, kiitos, että lähetit Jeesuksen maailmaan pelastamaan meidät kuolemasta! Kiitos, että Sinä kutsut meidät lapsiksesi ja Jeesuksen seuraajiksi. Kiitos, että annat Pyhän Hengen sydämiimme, että kuulemme Sinun sydänäänesi! Aamen.

Tänä aamuna, 28.1.2013, rakkaudella Mummi.

perjantai 25. tammikuuta 2013

Isän lapsina.

Hyvää huomenta hiljaiset lukijan! Vieläkö teitä on? Ikävöin ääntänne! Tämä ihmekoneeni on pitänyt lomaa. Se on sanonut muutamana päivänä, että verkkosivu ei ole käytössä. Tänään verkkosivu avautui joten voin kertoa Sinulle tuntojani.

Olemme saaneet elää pakkashuuruisessa kauniissa maassa! Kävelylenkkejä on voinut tehdä, kun on pannut huivin kasvoillensa. Päiväksi pakkanen on laskenut siedettäviin lukemiin. Kiitän hyvistä kavereista, jotka vetävät ulos. Iloksesi kerron ystäväni kokemuksen: Eräänä aamuna hän soitti minulle: "Kelpaisiko keppikävely?" Yllätys oli suuri, kun möreä, karvainen, miesääni vastasi: "En minä jaksa, kun makaan flunssassa:" Se toinen onneton nelonen jäi pois! sanoi ystäväni.

Taidekkerholla on näyttely helmikuussa. Kyselin Isältä, saisinko vielä inspiraation. En ole koskenut maaleihin Teuvon lähdön jälkeen. Maalaamisen ilo löytyi! Sain inspiraton, joka on näyttelyn nimikin. Aion viedä 2-3 mummintyötä jyrytykseen. Saa nähdä huolivatko niitä. Ilo, elää vielä kuitenkin mukana!

Sinulle, ystäväni, suosittelen Psalmia 103. Luin sen aamutuimaan ja sain kiitosmielen. Me tiedämme heikkoutemme, mutta maailmankaikkeuden Luoja on ottanut meidät lapsikseen Poikansa Jeesuksen Kristuksen pelastustyön tähden: "Sillä niin korkealla kuin taivas on maasta, niin voimallinenon hänen armonsa niitä kohtaan , jotka häntä pelkäävät. Niin kaukana kuin itä on lännestä, niin kauas hän siirtää meistä rikkomuksemme."

Kiitos, rakas Taivaallinen Isämme, että annat kaikki syntimme anteeksi, kiitos, että parannat kaikki sairautemme, kiitos,että lunastat henkemme tuonelasta ja kruunaat meidät armolla ja laupeudella!" Aamen.

Tänä aamuna, 25.1.2013, rakkaudella Mummi.

sunnuntai 20. tammikuuta 2013

"Kiittäkää joka tilassa!"

Rakas Lähimmäiseni! Innostuin lukemaan Psalmeja ja huomasin, kuinka paljon siellä kiitetään Jumalaa. Tämänkin sunnuntain Psalmi 105 ylistää näin: "Kiittäkää Herraa, julistakaa hänen nimeänsä, tehkää hänen suuret tekonsa tiettäviksi kansojen keskuudessa. Laulakaa hänelle, veisatkaa hänelle, puhukaa kaikista hänen ihmeistänsä. Hänen pyhä nimensä olkoon teidän kerskauksenne; iloitkoon niiden sydän jotka etsivät Herraa. Kysykää Herraa ja hänen voimaansa, etsikää alati hänen kasvojansa. Muistakaa hänen ihmetöitänsä, jotka hän on tehnyt, hänen ihmeitänsä ja hänen suunsa tuomioita."

Muistan Paavalin kehoituksen: "Kiittäkää joka tilassa, Sillä se on Jumalan tahto teihin nähden Kristuksessa Jeesuksessa." Tessal.5:18. Kun me kiitämme, Jumala tietää, että me luotamme Häneen. Meille sanotaan, että kiitollisuus on Jumalan tahto. Kun me kiitämme saatuamme Jumalalta jotain hyvää, yhtä hyvin voimme kiittää epäonnen kohdatessa, koska Jumala on ahdistuksessakin meidän kanssamme. Jos vajoamme monttuun ja surkuttelemme itseämme, kuuntelemme Diapolosta, joka sanoo:" Katso nyt kuinka kurja olet, syytä itseäsi." Jeesus haluaa, että katsomme Häneen, sillä Hän voi meitä auttaa! Jeesus haluaa, että luotamme Häneen, joka meitä joka päivä armahtaa ja pelastaa meidät Isän kotiin. Olemmehan nähneet, että Isä pitää meistä huolen joka päivä! Vanhoilla päivilläni olen ymmärtänyt, että kiitos on siunauksen siemen. Paavalia kannattaa uskoa! Kiitollista sunnuntaita Sinulle toivon, rakas lukijani!

Tänä aamuna, 20.1.2013, rakkaudella Mummi

perjantai 18. tammikuuta 2013

"Vatsa on ruokaa varten"

Rakas Lähimmäiseni, olemme saanee ihailla luonnon kauneutta näinä pakkaspäivinä. Huurteiset koivut kirkkaansinistä taivasta vasten ja laskevan auringon kulta koivunlatvoissa herätti eilen mummissa jo toivon keväästä! Talvi, paksuine lumineen ja pakkasineen väistyy pian. Nautitaan siitä nyt. Mikä rikkaus meillä täällä Suomessa onkaan vuodenajoissa!

Kun pari päivää sitten kävin vaa´alla, huomasin kauhukseni, että painoni oli noussut monta kiloa. Ruoka on hyvää ja sitä syö mielellään. Huomaamatta kiloja kertyy. Tulee huoli siitä, kestävätkö vanhat jalat. Kuinka käy kävelylenkkien kun säät ne taas sallivat. Siispä menin apteekkiin hakemaan ihmelääkettä pulmaani. Ostin "helpoin tie painonpudotukseen" pusseja. Nyt olen syönyt kaksi annosta oudonmakuista mössöä ja saanut vatsanpuruja ensimmäisen kerran vuosiin. Huomaan, että ihmelääkkeet eivät minulle sovi. Ehkä on parempi ottaa järki käteen ja syodä vähemmän tavallista ruokaa.

Mitä sanookaan tähän Raamattu? "Kaikki on minulle luvallista, mutta ei kaikki ole hyödyksi; kaikki on minulle luvallista, mutta minä en saa antaa minkään itseäni vallita. Ruoka on vatsaa varten ja vatsa ruokaa varten ja Jumala on tekevä lopun niin toisesta kuin toisestakin." 1Kor. 6:12-13.

Kiitos, Isä, että Sinä voit opettaa meitä oikein hoitamaan ruumistamme, Pyhän Hengen temppeliä, auta meitä, armollinen Isä! Amen.

Tänä aamuna, 18.1.2013, rakkaudella Mummi.


tiistai 15. tammikuuta 2013

Mannaa.

Rakas Lähimmäisei, luetaan mannaa Jumalan lapsille. Herra siunatkoon päiväsi!

Room. 3:21

Jumalan vanhurskaus on ilmoitettu ilman lakia. Kuinka me tulemme
osallisiksi tästä vanhurskaudesta? Pitääkö meidän sitä varten tehdä ja
vaikuttaa jotakin?

Ei suinkaan. Tämä vanhurskaushan on juuri sitä, ettei mitään tehdä,
kuulla eikä tiedetä laista ja teoista. On vain tiedettävä, että Kristus
on mennyt Isän luo ja istuu nyt hänen oikealla puolellaan. Hän ei ole
tuomari. Jumala on tehnyt hänet meille viisaudeksi, vanhurskaudeksi,
pyhitykseksi ja lunastukseksi. Armon kautta hän vallitsee meitä ja
meissä. Tässä ei tunneta syntiä, ei kauhistusta, ei omantunnon
soimauksiakaan. Synti ei voi koskaan tunkeutua tähän taivaalliseen
vanhurskauteen.

Jos taas on omantunnon tuskaa, se osoittaa, että tämä vanhurskaus on
siirtynyt pois näkyvistä. Kristus on pimentynyt ja näkymättömissä. Jos
taas Kristus todella näkyy, vallitsee kokonainen ja täydellinen ilo
Herrassa ja omantunnon rauha. Silloin ajatellaan näin: Vaikka olenkin
lain edessä syntinen, en silti ole epätoivoinen. Kristus elää. Hän on
iankaikkinen vanhurskauteni ja taivaallinen elämäni. Tässä
vanhurskaudessa minulla ei ole lainkaan syntiä. Nykyisen elämäni ja sen
mukaisen vanhurskauden mukaan olen Adamin perillisenä syntinen. Tämän
elämän yläpuolella on kuitenkin toinen vanhurskaus. Se on Kristus, eikä
hän tiedä mitään synnistä.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

Tänä aamuna, 15.1.2013, rakkaudella Mummi

maanantai 14. tammikuuta 2013

Pyhä kasteemme.

Rakas Lähimmäiseni, olen nukkunut Isän sylissä kahdeksan tuntia ilman yskimistä. Se on suuri Jumalan lahja tämänikäiselle mummille! Kiitos nousee sydämestä! Sinustakin kiitän, rakas lukijani, että saan jakaa kanssasi eilisen saarnan löydön ja siunauksen.

Markus Pöyry, nuori Jumalan mies, teki sen, jota olen odottanut lähes 40 vuotta. Hän saarnasi kasteestamme niin, että että se meni suoraan sydämeen. Pyhä kaste  on Jumalan lahja, joka kestää elämässämme kastehetkestä kuolemaan saakka. "Kristityn hautajaiset ovat kasteen täyttymyksen juhla."

Vasta eilen illalla ymmärsin, mikä lahja meille kasteessa annetaan ja mikä vastuu jää vanhemmille ja kummeille, kun heille sanotaan: opettakaa! Jumala ottaa meidät  kirjoihinsa ja armohoitoonsa, kun meidät kastetaan Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Synti upotetaan kasteveteen. Saamme pukea päällemme omalla nimellä varustetun kastepuvun, joka antaa meille identiteetin koko elämäksemme; olemme Kristuksen päällemme pukeneet, olemme Jumalan lapsia. Mikä suuri rakkaus ja suoja Jumalalta! Tästä tietämättä riisumme kastepuvun, joka oli tarkoitettu meille koko elämän ajaksi. Tuhlaajalapsi kulkee omaa tietänsä ja väsyy matkalla.

Jumalan rakkaus on niin suuri, että Jeesus tulee joskus linja-automatkallakin ja sanoo: "Rakas lapseni, elämäsi tuhlaaja, tule takaisin Isän syliin! Pue kastepukusi yllesi ja tee parannus. "Tule, äläkä tästedes syntiä tee!" Vastuullinen saarnaaja kertoo, että Pyhän Hengen uudistuksen ja kasteen pesun kautta kastepukusi on voimassa. Kasteesi on läsnä jokaisessa päivässäsi! On yksi kaste ja yksi usko. Kilvoittele, Jeesuksen armo riittää, tee työsi, niinkuin tekisit sen Jumalalle! Jeesus on läsnä ja Pyhä Henki johdattaa. Saat elää armahdetun elämää ilo ja rauha sydämessäsi ja saat kirkkain silmin sanoa: "Olen kastettu, olen kristitty!" Kiitos, Pyhä Jumala, rakas Taivaallinen Isä!

Tänä aamuna, 14.1.2013, rakkaudella Mummi.


keskiviikko 9. tammikuuta 2013

Jumala on uskollinen.

Rakas Lähimmäiseni, sydämeni kiittää vielä yhteisestä illasta, jonka saimme viettää lumiasuisessa leirikeskuksessa Tuomas-messujen suunnittelun merkeissä.

Kiitän Jumalaa, joka on ollut uskollinen ja siunannut Tuomas-tiimin työtä ja Tuomas-messuja jo parikymmentä vuotta! Silloin nuori mies tuli Helsingistä ja alkoi hankkia Vaasaan Tuomas-messua, toisenlaista jumalanpalvelusta, perinteisen jumalanpalveluksen rinalle. Tänä iltana meitä oli läsnä monia, jotka silloin innostuimme asiasta ja aloimme rukoilla, että saisimme Tuomas-messut Vaasaan. Ne tulivat, ja niillä on oma uskollinen kävijäkuntansa. Seurakuntalaisten osuus valmisteluissa tuo siunaavan yhteyden. Erilaiset laulut Tuomas-kuoron johdolla puhuttelevat uudella tavalla. Yhteinen rukous sivualttareilla lähentää, ajattelee joku messuun tulija. Jumalan Sana puhuttelee ja hoitaa jokaista hänen tarvitsemallaan tavalla. Pyhä Henki yhdistää läsnäolijat. Jeesus, Vapahtajamme, antaa itsensä meille ehtoollisessa, armon aterialla. Tule Sinäkin kokemaan Jumalan läsnäolo Tuomas-messussa!

Tänään, illan lopuksi saimme kokea toisenlaisen Jumalan kohtaamisen. Istuimme piirissa, valot sammutettuina. Edessämme oli juhlapukuinen, valkohuurteinen rantamaisema. Jumalan luonto kauneimmillaan! Kuuntelimme oppaan ohjeita: Rauhotuimme ja hiljennyimme Isän eteen..... Kertasimme päivän tapahtumia ja tunnelmia...... Pyysimme valoa ja viisautta katsella niitä Isän kanssa....... Kesksustelimme niistä Isän kanssa ........ Rukoilimme, että Isä siunaisi huomisen tehtävät ja ohjaisi niissä Pyhän Hengen kanssa.......Lopuksi yhteinen Isä meidän rukous. Ilo Isän läsnäolosta ja keskinäisestä yhteydestä täyttää vieläkin sydämeni kiitoksella!

Hyvää yötä, rakas lukijani! Tänä iltana, 9.1.2013, rakkaudella Mummi





tiistai 8. tammikuuta 2013

Jumalan parantava läsnäolo.

Rakas Lähimmäiseni, toivon, että Sinä voit hyvin! Toivottavasti uusi vuosi on alkanut hyvin!

 Minä olen potenut "piikkiä lihassani", oikeata keuhkoani, johon pesi kärpänen parikymmentä vuotta sitten lakkametsässä. Bronkoskopiassa tulvi märkää vastaan ja lääkäri sanoi, että täällä on ollut joku karhua pienempi otus. Pitkä antibioottikuuri ja lohko-yskiminen puhdistivat onneksi keuhkon, ettei tarvinnut leikata. Siitä keuhkosta tuli kuitenkin minulle akilleenkäntäpää! Se on hyväksyttävä ja yskittävä muutaman kerran vuodessa oikein tosissaan. Herra katsoo, että se on minulle tarpeen!

Toissailtana lääkäri Pekka Reinikainen puhui dna:sta ja ihmisruumiin ihmeellisyydestä TV7:ssa. Sinunkin pitäisi katsoa se ohjelma. Tutustuisit elävään, äärettömän viisaaseen, Jumalaan ja ymmärtäisit, että kehitys ei ole voinut kehittää sellaista hienoa ja tarkoituksenmukaista elimistöä, mikä ihmisruumiissa on. Olen kerran saanut olla mukana pienen vauvan ruumiinavauksessa ja silloin sain varman tiedon siitä, että Jumala on! Ja, että Hän on kaikkea ymmärrystämme ylempi. Minun ei auttanut muu kuin uskoa se tosiasia! Siitä alkoi Jumala-ikävä!

Rakas, Pyhä, ylivertainen, Jumala, kiitos, että lähetit Poikasi Jeesuksen maailmaan, että me saamme elää lapsinasi jokapäiväisen huolenpitosi alla ja ihmetellä parantavaa läsnäoloasi! Aamen.

Tänä aamuna, 8.1.2012, rakkaudella Mummi


lauantai 5. tammikuuta 2013

Lähetysviesti.

Rakas Lähimmäiseni, kun luin Efesolaiskirjettä, löysin yhden ihanimmista toivotuksista, mitä olen Raamatusta löytänyt. Siinä Paavali pyytää ystäviään, etteivät  he huolehtisi ja hätäilisi hänen vuokseen, vaan keskittyisivät näkemään ja ymmärtämään sen aarteen, minkä me kaikki olemme Kristuksessa Jeesuksessa saaneet. Ef. 3: 14-21. Tämä on lähetysviesti meillekin tänä iltana! Otetaan se vastaan ja viedään eteenpäin!

"Sentähden minä notkistan polveni Isän edessä, josta kaikki, millä Isä on, taivaissa ja maan päällä, saa nimensä, että hän kirkkautensa runsauden mukaisesti antaisi teidän, sisällisen ihmisen puolesta, voimassa vahvistua hänen Henkensä kautta ja Kristuksen asua uskon kautta teidän sydämissänne, niin että te, rakkauteen juurtuneina ja perustuneina, voisitte kaikkien pyhien kanssa käsittää, mikä leveys ja pituus ja korkeus ja syvyys on, ja oppia tuntemaan Kristuksen rakkauden, joka on kaikkea tietoa ylempänä; että tulisitte täyteen Jumalan kaikkea täyteyttä. Mutta hänelle joka voi tehdä enemmän, monin verroin enemmän kuin kaikki, mitä me anomme tai ymmärrämme, sen voiman mukaan, joka meissä vaikuttaa, hänelle kunnia seurakunnassa ja Kristuksessa Jeesuksessa kautta kaikkien sukupolvien, aina ja iankaikkisesti! Aamen."

Rakas Jumala, valaise meidän sydämemme silmät ymmärtämään Sinun rakkautesi ja Jeesuksen armotyön syvyys, korkeus, leveys ja pituus, jolla olet meitä kaikkia luotujasi siunannut. Anna meille Pyhän Hengen voima, että niin Sinun rakkaudestasi kertoisimme, että maailma uskoisi, että Sinä olet Jeesuksen meille lähettänyt! Aamen.

Tänä loppiaisen aattona, 5.1.2012, rakkaudella Mummi


perjantai 4. tammikuuta 2013

"Lenheeti"

Rakas Lähimmäiseni, Herra siunatkoon Sinun lähtemisesi ja tulemisesi. Hän antakoon enkelinsä käsipuoleesi, sillä talven liukkaat ovat alkaneet. Monet ovat jo joutuneet hoitoon kaatumisen seurauksena.

Oletko Sinä ihmetellyt suomenkielen rikkautta? Minä olen monet kerrat ilolla kuunnellut eteläpohjalaisen ystäväni rikasta kieltä. Eilen olimme kynttiläkäynnillä miestemme haudoilla. Sää oli mainio; pari astetta pakkasta, eikä tuullut yhtään. Ääneti kuljimme hautausmaan käytäviä ja katselimme lumessa tuikkivia kynttilöitä. Yhtäkkiä ystävä tarttyi käsivarteeni ja sanoi: "On se ilo elää tätä lenheetiä!" -Mitä? "lenheetiä" - Mitä se tarkoittaa? "Se on vapautta ja rauhaa; mikään ei häiritse, eikä kukaan komenna." Tosiaan, huomasin, että minunkin sydämessäni oli sillä hetkellä lenheeti, vapaus ja rauha!

Pyhä Jumala, rakas, Taivaallinen Isä, anna meidän yksin asuvien ihmisten tunnistaa Sinun läsnäolosi. Emme ole yksin, vaikka yksin asummekin. Sinä, Isä, olet elämässä mukana! Anna meidän ottaa usein Raamattu käteemme ja lukea Sinun rakkaita lupauksiasi. Silloin muistamme, että Sinä pidät meistä huolen. Silloin sydämeemme laskeutuu vapaus ja rauha, lenheeti! Aamen

Tänä aamuna, 4.1.2013, rakkaudella Mummi

torstai 3. tammikuuta 2013

Tänä päivänä Jeesus on keskellämme.

Rakas Lähimmäiseni, Herra herättää joskus aamuyöllä kuulemaan Hänen Sanansa ääntä! Sormipaikalla avasin Raamatun ja sain Psalmin 12, pelastettujen kiitosvirren. Se onkin ajankohtainen sana! Olemmehan juuri saaneet iloita Pelastajamme maailmaantulosta:

"Sinä päivänä sinä sanot: "Minä kiitän sinua, Herra,  sillä sinä olit minuun vihastunut, mutta sinun vihasi asettui ja sinä lohdutit minua. Katso, Jumala on minun pelastukseni; minä olen turvassa, enkä pelkää, sillä Herra on minun väkevyyteni ja ylistysvirteni, hän tuli minulle pelastukseksi." Te saatte ilolla ammentaa vettä pelastuksen lähteistä. Ja sinä päivänä te sanotte: "Kiittäkää Herraa, julistakaa hänen nimeänsä, tehkää hänen suuret tekonsa tiettäviksi kansan keskuudessa, tunnustakaa, että hänen nimensä on korkea. Veisatkaa ylistystä Herralle, sillä jaloja töitä hän on tehnyt; tulkoot ne tunnetuiksi kaikessa maassa. Huutakaa ja riemuitkaa, Siionin asukkaat, sillä suuri on teidän keskellänne Israelin Pyhä."

Rakas Jumala, anna meille lapsillesi, Sanasi voima, kertoa Jeesuksesta. Herätä Suomen kansa näkemään Sinun voimasi, joka muuttaa jokaisen Vapahtajansa kohdanneen ihmisen. Anna kaikkien suomalaisten löytää Vapahtajansa! Jeesus elää keskellämme Pyhän Hengen kanssa. Rakas Jumala, vain Sinä voit antaa herätyksen! Pelasta kansamme kuolemasta! Aamen

Tänä aamuna, 4.1.2013, rakkaudella Mummi

tiistai 1. tammikuuta 2013

Jumalan läsnäolon siunaus.

Rakas Lähimmäiseni, toivotan ja rukoilen Sinulle Jumalan siunaavaa läsnäoloa jokaiseen päivääsi alkavana vuonna! Uskon, että se on paras toivotus meille kaikille. Eilen illalla kuuntelin Markus Pöyryn saarnan, kun en päässyt sitä messuun kuuntelemaan. Sain taas aivan uutta ajateltavaa ja luottamus Jumalan siunaavaan läsnöoloon vahvistui.

Markus kertoi vanhasta naisprofeetasta Hannasta, joka eli koko pitkän elämänsä Herralle. Hänellä oli unelma omasta lapsesta. Sitä hän pyysi Jumalalta lakkaamatta. Lapsi jäi saamatta, sillä hänen miehensä kuoli seitsemän avioliittovuoden jälkeen. Hanna ei katkeroitunut, vaan palveli uskollisesti Herraa koko ikänsä. Jumala palkitsi hänet: hän sai nähdä omin silmin Jeesus-lapsen ennen kuolemaansa.

Toinen löytö saarnassa oli Herran siunaus. "Herra siunatkoon sinua ja varjelkoon sinua. Herra kääntäköön kasvonsa sinun puoleesi ja olkoon sinulle armollinen". Näissä sanoissa itse Jumala lupaa siunaavan läsnäolonsa sille, jolle rukous lausutaan. Me voimme kuunnella uusin korvin Herran siunausta: Jumala itse vakuuttaa meille, että saamme elää Hänen läsnäolossaan jatkuvasti Jeesuksen työn tähden.

Rakas Jumala, kiitos siitä, että Sinä lähetit Poikasi maailmaan, että Jeesus pelasti meidät Sinun lapsiksesi. Sinä, Taivaallinen Isä, olet vastaus meidän ihmisten turvattomuuteen. Sinä, Luojamme ja Isämme, rakastat meitä joka päivä iankaikkisella rakkaudella ja me saamme levon Sinun läsnäolossasi. Kiitos ja ylistys Sinulle iankaikkinen Isä! Aamen.

Tänä aamuna, 1.1.2013, rakkaudella Mummi.