Vielä Israelissa.

Rakas Lähimmäiseni, kevätaurinko lämmittää jo meitä päiväkävelyllä, vaikka yöllä pakkanen paukkuu. Lunta on tullut lisää Israelin matkani aikana, mutta kyllä se pian sulaa, kun huhtikuu alkaa! Minä haastan Sinut kävelemään nyt, kun olen matkalla huomannut, että jalat voimistuvat kävellessä.

Eilen illalla kuulin, että Israelissa oli lämpöä 38 astetta. Sain taas aiheen kiittää Isää siitä, että Hän antoi meille kaikki matkapäivämme mittatilaustyönä ja säilyimme kaikki kolmekymmentäyksi henkeä terveinä koko matkan ajan. Jos silloin olisi ollut 38 astetta, minua olisi jo kiidätetty henkihieverissä sairaalaan. Kiitos Isä, että varjelit!

Eilen illalla katselin kuvia Nasaretista, johon on rakennettu perinnekylä, ja muistelin Jeesuksen aikaista ateriaa, jonka saimme siellä syödä. Koko atriamme ajan isäntä paistoi ohutta leipää muurinpohjalla. Sen päälle laitoimme öljyyn sekoitettuja hyvänmakuisia siemeniä ja pastoja ja käärimme leivän kuin tortillan. Talon emäntä kantoi meille yrttiteetä, joka virkisti ja ihastutti maullaan. Kylän rinteillä miehet paimensivat aasejaan ja lampaitaan. Jeesuksen aikaisissa kodeissa esiteltiin miten silloin kehrättiin ja kudottiin kankaita ja minkalaisilla työkaluilla tehtiin puutöitä. Tuntui, että Jeesus kulki kanssamme Nasaretin rinteitä. Ainakin Hän tuli matkaoppaaksi Raamattuun, kun sitä luen.

Jeesus käytti itsestään nimitystä Jeesus Nasaretilainen. Hän oli ylpeä kotikaupungistaan, vaikka joku epäili, voiko Nasaretista tulla jotain hyvää. Muistin Saulin kutsumisen, tuon ihanan raamatunkohdan ja luin sen uudelleen. Siinä Jeesus sanoo Saulille: "Minä olen Jeesus, nasaretilainen, jota sinä vainoat."

Rakas Jumala, kiitän Sinua siitä, että vanhoilla päivilläni sain nähdä Pyhän maan! Siellä sain elää todeksi Raamatusta lukemani tapahtumat niiden tapahtumapaikoilla. Kiitos, että annoit suotuisat ilmat ja täydellisen matkan! Aamen.

Tänä aamuna, 16.3.2013, rakkaudella Mummi.

Ps. Lähetän sitten kuvia, kun joku viisas minua opettaa!