maanantai 19. heinäkuuta 2010

Daavidin esimerkki

Lähimmäiseni, herään maanantaiaamuun kello kuusi. Pihassa saan hengittää raikasta aamuilmaa pitkästä aikaa, sillä lämpötila on laskenut kahteentoista. Se enteilee normaalia kesäpäivää. Kiitos Herra! Kyllä sitä hellettä on kestänytkin.

Kun tulen rukouspaikalleni, avaan tv 7:n. Siellä opettaa Salme Blumster. Hän kertoo meidän masennuksistamme ja neuroottisista heikkouksistamme niin mielenkiintoisesti, että jään kuuntelemaan. Hän sanoo, että Daavid oli masennukseen taipuvainen, ennen kuin Jumala tuli hänelle kaikeksi. Se on nähtävissä hänen Psalmeissaan. Hänen teksteissään on vihaa: ”Kosta Jumala minun vihamiehelleni.” Sitten hän alkaa puhua sielulleen: ”Miksi murehdit minun sieluni?” Kun Daavid saanut raskaat syntinsä anteeksi ja rauhan sydämeensä, hän alkaa ylistää Jumalaa: ”Kiitä Herraa, minun sieluni, ja kaikki, mitä minussa on, hänen pyhää nimeänsä. Kiitä Herraa, minun sieluni, äläkä unohda mitä hyvää hän on sinulle tehnyt, hän, joka antaa kaikki sinun syntisi anteeksi ja parantaa kaikki sinun sairautesi, ja lunastaa sinun henkesi tuonelasta, ja kruunaa sinut armolla ja laupeudella, joka sinun halajamisesi tyydyttää hyvyydellään, niin että sinun nuoruutesi uudistuu kuin kotkan.” Psalmi 103.

Salme Blumster kertoi meistä, että emme opi kiittämään joka tilassa, kun emme uskalla antaa Jumalalle kaikkea hallintavaltaa elämässämme. Me pelkäämme, että Jumala vie meiltä jotain meille hyvin tärkeätä. Hän sanoi, että meidän tulee muistaa, että Jumala on rakkaus, Hän tietää paremmin kuin me itse mikä on meille tärkeätä. Hän ei vahingoita meidän elämäämme, vaan eheyttää. Rakastava Isä tietää mikä on lapselle parasta! Sanotaan vaan turvallisesti Isälle: ”Tässä olen, ota minut käyttöösi, saat tehdä minulle tahtosi mukaan, pese pois minun syntini, käytä minua!”
Ylistys ja kiitos alkaa pulputa meidän sydämestämme ja saamme kokea kirkastusvuorihetkiä. Meille selviää, että Jeesus on Jumalan rakas Poika, meidän Vapahtajamme, joka puhuu meidän sydämellemme Pyhän Hengen kautta. Häntä meidän tulee kuunnella!” Kiitetään kolmiyhteistä Jumalaa!

Tänä aamuna, 19.7.2010, rakkaudella Mummi

4 kommenttia:

Kirsti kirjoitti...

Rauhaa mummi!
Salme Blumsterilla on hyvää
opetusta juuri masennuksesta ja huonosta itsetunnosta jne.
Ihanaa,kun ei ole enää niin helle,minulle tuli kylmä/kuuma monta kertaa päivässä ja pahoinvointi. Ja mieskin kärsii kuumuudesta.
Kävin eilenkin katsomassa blogiasi,ehkä päivittäin.
On totta,ettei uskalleta antaa Jumalalle koko hallintavaltaa elämässämme,
vaikka Jumala parhaiten tietää mikä meille on hyväksi.
Se vanha liitto oli sodan aikaa.Niin minua on lohduttanut psalmit,ehkä Daavidin inhimillisyys ja se vapaus tuoda esille tunteensa,eli olla sellainen kun on,ollen rehellinen. Hän oli Jumalan mielen mukainen mies.
Jumalan siunausta ja kaikkea hyvää ihana mummi! Hebr. 11:1

Aamurusko kirjoitti...

Huomenen rauhaa Kokkolasta.
Hyvää sanaa näin aamutuimaan.Heräsin klo 2.30 ja yritin sinnitellä, mutta nukus kun sääri kramppaa..

Niin tuohon haluaisin kommentoida. Jumalalle täyden hallitavallan antamisesta on totisesti kova paikka, ainakin minulle ensin yritän itse, kun ei onnistu silloin huudaan Herraa avuksi
Siunattua tätäpäivää Jeesus elää!

mummi kirjoitti...

Kirsti, rakas ystävä! kiitos sanoistasi! Olet rukouksissani usein näinä päivinä, kun ei jaksa muuta tehdä kuin levätä jaa rukoilla, samoin nuoresi. Jumalan edessä meidän kaikkien pitää olla oma itsemme, koska Jumalaa emme pysty hämäämään tekeytymällä. Hän rakastaa meitä sellaisina kuin olemme, mutta odottaa,että jätämme synnit Jeesukselle ja tulemme syliin. Mummi

mummi kirjoitti...

Aamurusko, ystävä, Sinäpä varhain heräilet. Oletko kokeillut Mangnesium-tabletteja suonenvetoon?
Hyvä, että huudamme Herraa avuksi, Hän tulee ja auttaa. Siunausta päivääsi! Mummi