Rakas Lähimmäiseni, olemme saanee ihailla luonnon kauneutta näinä pakkaspäivinä. Huurteiset koivut kirkkaansinistä taivasta vasten ja laskevan auringon kulta koivunlatvoissa herätti eilen mummissa jo toivon keväästä! Talvi, paksuine lumineen ja pakkasineen väistyy pian. Nautitaan siitä nyt. Mikä rikkaus meillä täällä Suomessa onkaan vuodenajoissa!
Kun pari päivää sitten kävin vaa´alla, huomasin kauhukseni, että painoni oli noussut monta kiloa. Ruoka on hyvää ja sitä syö mielellään. Huomaamatta kiloja kertyy. Tulee huoli siitä, kestävätkö vanhat jalat. Kuinka käy kävelylenkkien kun säät ne taas sallivat. Siispä menin apteekkiin hakemaan ihmelääkettä pulmaani. Ostin "helpoin tie painonpudotukseen" pusseja. Nyt olen syönyt kaksi annosta oudonmakuista mössöä ja saanut vatsanpuruja ensimmäisen kerran vuosiin. Huomaan, että ihmelääkkeet eivät minulle sovi. Ehkä on parempi ottaa järki käteen ja syodä vähemmän tavallista ruokaa.
Mitä sanookaan tähän Raamattu? "Kaikki on minulle luvallista, mutta ei kaikki ole hyödyksi; kaikki on minulle luvallista, mutta minä en saa antaa minkään itseäni vallita. Ruoka on vatsaa varten ja vatsa ruokaa varten ja Jumala on tekevä lopun niin toisesta kuin toisestakin." 1Kor. 6:12-13.
Kiitos, Isä, että Sinä voit opettaa meitä oikein hoitamaan ruumistamme, Pyhän Hengen temppeliä, auta meitä, armollinen Isä! Amen.
Tänä aamuna, 18.1.2013, rakkaudella Mummi.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti