Jeesus on lasten ystävä. Hän kunnioitti lapsia ja asetti lapsen aikuisille esimerkiksi. Matteuksen evankeliumin kahdeksannentoista luvun alussa Hän toimii tällä tavalla: ”Sillä hetkellä opetuslapset tulivat Jeesuksen tykö ja sanoivat: ”Kuka on suurin taivasten valtakunnassa?” Niin hän kutsui tykönsä lapsen, asetti sen heidän eteensä ja sanoi: ”Totisesti minä sanon teille: ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, ette pääse taivasten valtakuntaan. Sentähden, joka nöyrtyy tämän lapsen kaltaiseksi, se on suurin taivasten valtakunnassa. Ja joka ottaa tykönsä yhden tämänkaltaisen lapsen minun nimeeni, se ottaa tykönsä minut. Mutta joka viettelee yhden näistä pienimmistä, jotka uskovat minuun, sen olisi parempi, että myllynkivi ripustettaisiin hänen kaulaansa ja hänet upotettaisiin meren syvyyteen”.
Tässä on Jeesuksen voimakas viesti meille aikuisille. Lapsi, joka on rehellinen ja aito kaikessa, on esikuva meille laskelmoiville aikuisille. Lapsen kaltaiset ovat Jeesukselle otolliset. Lapsi tarvitsee huolenpitoa ja rakkautta. Jeesus siunaa sen, joka siunaa lasta mutta, joka vahingoittaa lasta, sen Jeesus tuomitsee ankarasti. Näinä päivinä me aikuiset teemme vääriä ratkaisuja, jos lapsilta riistetään oikeus uskonnonopetukseen koulussa ja jopa ruokarukoustakin pidetään niin pelottavana, että sitäkään ei saisi lausua ruokapöydässä. Minä tiedän, että näin lapselta viedään turva, jonka Jeesuksen läsnäolo hänelle antaa. Itse olin pelokas ja turvaton lapsi. Mummon ja koulun antama tieto lapsia rakastavasta Jeesuksesta, oli minulle äärettömän tärkeä asia. Jos minulla ei olisi ollut lapsenuskoa ja rukousyhteyttä Jeesuksen ja Taivaan Isän kanssa, en olisi jaksanut elää. Kun uskoon tultuani ymmärsin ruokarukouksen merkityksen, minulta loppuivat mahakivut. Jeesus todella siunaa ruokamme! Sitä on hyvä jokaisen kokeilla.
”Jeesus, lasten auttaja, varjele mua vaaroissa. Sinä tunnet elämäni, kuljet aina vierelläni, parhain ystäväni. Rukoilen nyt sinua, auta, Jeesus, minua, lasta pientä avutonta, jolla vaaraa on niin monta, turvaa turvatonta.” Virsi 493, säkeistöt 1 ja 2
Tänä aamuna, 10.10.2009, ilolla Mummi
