sunnuntai 14. marraskuuta 2010

Ajatuksia isänpäivänä

Tänään on isänpäivä ja lepopäivä. Lähimmäiseni, meillä kaikilla, jotka elämme, on suuri ilo siitä, että meillä on, tai on ollut isä ja äiti, ja että he ovat sallineet meidän syntyä tähän maailmaan. Vielä suurempi ilo meillä on siitä, että Taivaallinen Isämme on meitä rakastava Isä, joka tietää kaikki tarpeemme ja auttaa meitä aina, kun Häntä avuksi huudamme.

Kuuntelin ja katselin äsken nuoren isän musiikillisen ohjelman, jossa hän pohdiskeli elämäänsä isänä ja ylisti Taivaallista Isää kaikesta siitä, mitä hän on Isältä saanut, kun saa elää isänä omille lapsilleen ja elää Taivaallisen Isän lapsena. Hän lausui ilonsa siitä, että vanhemmat eivät tehneet aborttia, silloin 70-luvulla, vaan adoptoivat hänet, kun eivät voineet itse pitää lastaan. Ohjelma oli rehellistä kiitosta ja palvomista Taivaallisen Isän edessä, ajatuksia antava isänpäivän avaus, kiitos siitä!

Toivottavasti kaikki isät saavat kokea iloa siitä, että he ovat isiä. Me äidit olemme avainasemassa, jos isien lapset eivät ehdi tai pääse pitkien matkojen takaa isien iloksi. Ehkä meillä on aikaa valmistaa hyvää ruokaa ja hemmotella miehiämme monin tavoin isänpäivän kunniaksi, he ansaitsevat sen. Yhdessä voimme kiittää Taivaallista Isää siitä, että Hän pitää meistä huolta joka päivä Jeesuksen tähden. Hän tietää päiviemme määrän ja kutsuu meidät iankaikkiseen elämään tämän elämän jälkeen. Isän rakkaus on elämämme suola, isänpäivän suuri kiitoksenaihe!

”Hyvä Jumala, kiitän kodista, omaisista, perheestämme, Sinulta on elämämme. Kaikki rakkaani ovat lahjaasi. Herra opeta, että kotona, kuuntelemme toisiamme, iloitsemme onnestamme, emme riitele, turhaan kiistele. Anna voimia oikein toimia. Silloin meillä jokaisella kotona on hyvä olla eikä minua mikään pelota. Suojaa kotia, meitä kaikkia. Pyydän, Herra, viisautta, ystävyyttä, rakkautta Anna yhdessä meidän pysyä.” Virsi 471

Tänä aamuna, 14.11.2010, rakkaudella Mummi

Ei kommentteja: