Psalmi 84, rukousvastaus.

Rakas Lähimmäiseni, Jumala kuuli rukoukseni! Olin eilen puhumassa Vaasan kirkossa siitä huolenpidosta, mitä Jumala on osoittanut minua kohtaan rakkaan mieheni muutettua Taivaan kotiin. Kun valmistauduin lähtöön, pyysin Jumalalta, että joku antaisi minulle sanan, joka elävöittää päiväni ja saan iloita Jumalan lahjasta.

Kun ”Rukous – ja ylistysilta” oli päättynyt Heikki, rakas Jumalan lähetti, tuli luokseni ja sanoi: ”Minä näin ilmestyksen sanojasi kuunnellessani, pienen lintusen pesässä ja minulle nousi Psalmi 84, se on sinulle tänä iltana.” Tulin hyvin iloiseksi tuosta rukousvastauksesta. Kiitos, Heikki, sinä tottelit Jumalan kehotusta ja toit sen minulle! Kiitos sanastasi Jumala!

Minä jaan kanssasi tämän Jumalan lahjan, Psalmin 84: Veisuunjohtajalle; veisataan kuin viininkorjuulaulu; koorahilaisten virsi. ”Kuinka ihanat ovat sinun asuinsijasi, Herra Sebaot! Minun sieluni ikävöitsee ja halajaa Herran esikartanoihin, minun sydämeni ja ruumiini pyrkii riemuiten elävää Jumalaa kohti. Löysihän lintunen majan ja pääskynen pesän, johon se poikasensa laskee: sinun alttarisi, Herra Sebaot, minun kuninkaani ja ja minun Jumalani. Autuaat ne, jotka sinun huoneessasi asuvat. He kiittävät sinua alati. Sela. Autuaat ne ihmiset, joilla on voimansa sinussa, joilla on mielessänsä pyhät matkat! Kun he käyvät Kyynellaakson kautta, he muuttavat sen lähteitten maaksi, ja syyssade peittää sen siunauksilla. He käyvät voimasta voimaan, he astuvat Jumalan eteen Siionissa. Herra, Jumala Sebaot, kuule minun rukoukseni, ota se korviisi, Jaakobin Jumala. Sela Jumala, meidän kilpemme, käännä katseesi, katso voideltusi kasvoja. Sillä yksi päivä sinun esikartanoissasi on parempi kuin tuhat muualla; mieluummin minä olen vartijana Jumalani huoneen kynnyksellä, kuin asun jumalattomien majoissa. Sillä Jumala on aurinko ja kilpi; Herra antaa armon ja kunnian, ei hän kiellä hyvää niiltä, jotka nuhteettomasti vaeltavat. Herra Sebaot, autuas se ihminen, joka sinuun turvaa!”

Tänä aamuna, 25.3.2011, rakkaudella Mummi