keskiviikko 22. tammikuuta 2014

Mannaa.

Rakas Lähimmäiseni, herään kello kolme virkeänä. "Iloitkoot kaikki, jotka etsivät Herraa! Turvautukaa Herraan ja hänen voimaansa, etsikää aina hänen kasvojaan. Ps. 105: 3-4" Kehoittaa meitä Psanmin sana. Kiitollisuus ihottuman parantumisesta tuo ilon ja kiitosmielen! Sinulta, rakas Taivaallinen Isä, minä joka päivä rukoilin ja anoin: "Ota pois tämä allerginen vaiva ja kutina!" Eräänä päivänä iho oli terve ja kutina poissa. Ylistys ja kiitos Sinulle, Isä! Sinä kuulit huutoni, armollinen, Isä! Jeesuksen nimessä Sinä minut paransit, ole kiitetty, rakas Isä, Taivaassa!

Iloitse kanssani, rakas Lähimmäiseni siitä. että tänäänkin Kaikkivaltias Isämme kuulee meitä. Turvaudutaan Herraan ja hänen voimaansa! Nautitaan mannaa ja tehdään parannus.

Matt. 4:17

Tehkää parannus! Sanomalla kaikille omillensa: Tehkää parannus! Kristus
tahtoo, että koko heidän elämänsä pitää olla alituista parannusta. Synti
näet pysyy lihassamme niin kauan kuin elämme ja riitelee henkeä vastaan,
joka sotii lihaa vastaan. Kaikki vanhurskauttamisen jälkeen tehdyt teot
ovat yksinkertaisesti vain alituista parannusta eli hyvää aikomusta
vastustaa syntiä.

Toisin ei voi olla. Jatkuvasti perataan pois syntiä, jonka laki on
ilmoittanut ja joka on annettu anteeksi Kristuksessa. Kanaanin maan
valloittamisen jälkeenkin israelilaisia käskettiin karkottamaan maan
entiset asukkaat. Näiden karkottaminen ei ollut helpompaa kuin maan
valloittaminen.

Ei liioin ole helpompaa perata alituisen parannuksen kautta pois
jäljelle jääneitä syntejä kuin alussa tulla niiden viholliseksi ja
vihata niitä. Tämän vuoksi pyhät ovat usein sydämestään murheellisia ja
valittavat syntiänsä, kun Jumala koettelee heitä lain kautta, vaikka he
kuitenkin ovat armossa, synnit kun ovat heille anteeksiannetut, ja
heidän siis pitäisi iloita Herrassa. Psalmeista nähdään, että he
valittavat ja rukoilevat Jumalan armoa silloinkin, kun eivät tunne
omissatunnoissaan mitään erityisiä syntejä.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

4 kommenttia:

Kirsti kirjoitti...

Luin juuri muutaman postauksen tammikuulta.
18.1. päivätyssä kirjoituksessa oli lainaus Vikstenin kirjasta, joka sisälsi ajatuksia ja lohdutuksia masentuneille.
Kysyisin, mikä kirja on kyseessä.
Jos tietoa on vaikea löytää, ei se haittaa.
Terveisin Kirsti2

mummi kirjoitti...

Rakas Kirsti2, kirja on Marja-Liisa Uusimäen toimittama. Kirjan nimi on Raamatullinen sielunhoito. Kirja koostuu jo edesmenneen saarnaajan Mauri Vikstenin saarnoista. Jumalan sanassa on meille paras sienunhoito, siinä on anteeksianto, hyväksyminen ja täydellinen parantava rakkaus! Minulle se terapia riitti! Mummi

Kirsti kirjoitti...

Kiitos vastauksestasi!
Katson sitä kirjastosta, kun seuraavan kerran menen sinne.

Olen lukenut jälleen lähetysaiheisia kirjoja. Välillä tässä vuosien saatossa luin paljon muuta.
Nyt olen lukemassa helluntaiseurakunnan lähetystyön historiaa, (Fida Internationalin ent. johtajan henkilökohtaiset muistelmat).
Siellä mainitaan mm Mauri Viksten. Olin joskus nuoruudessa häntä kuuntelemassa opiskelukaverien houkuttelemana Porin Elim-seurakunnassa. Kävimme silloin eri seurakunnissa.

mummi kirjoitti...

Rakas Kirsti2, toivottavasti löydät Vikstenin kirjan. Se on oiva opas löytämään löytämään armon Kristuksessa ja hyväksymään itsensä Isän lapsena, vaikka tietää heikkoutensa. Kristuksen voima asettuu meihin asumaan, kun armossa vaellamme! Se on Jumalan lahja.Mummi