maanantai 10. helmikuuta 2014

Uskonnonopetus

Rakas Lähimmäiseni, aamulehteni, Pohjalainen, puhuu tänään laajasti uskonnonopetuksesta. Etusivun otsikko: "Opettajat pelkäävät uskonnon opetuksen lopullista alasajoa."

Kokonainen sivu on omistettu uskonnonopetukselle. Mummille tulee mieleen kysymys: Miksi suomalaisille lapsille ei tarjota omaa uskonnonopetusta: "kuinka isämme uskoivat ennen". Miksi suomalaisilta lapsilta halutaan viedä juuret?

Koko sivun otsikoita, ihan kuvan kanssa: "Vaasan Olympiakorttelissa toimii koraanikoulu, jossa on opettajana Imaani Ahmed Hassan Mohammed." Näille lapsille opetetaan omaa uskontoa. Toinen otsikko: "Islaminuskoiset järjestävät uskonnonopetuksensa itse." Miksi suomalaisille lapsille ei voida opettaa kristinuskon perusaioita, kun asumme vielä kristityssä maassa ja suurin osa lapsista kuuluu kirkkoon?

Elämänkatsomusopetus on asia erikseen. Samoinkuin historianopetus ja muut reaaliaineet. Ne ovat tarpeellisia yleissivistykselle, eikö totta! Samoinkuin oman kielen opettaminen, että osaa ilmaista itseään.

Rakas Jumala, anna viisautta kouluasioista päättäville, että suomalaiset lapset voisivat tutustua isiensä uskoon, niinkuin maahanmuuttajatkin saavat tehdä. Rakas, Jumala, Sinä elät kanssamme tässä maailmassa, kun Sinua avuksi huudamme. Tule koululaistemmekin turvaksi! Aamen

Tänä aamuna, 10.2.2014, rakkaudella Mummi

5 kommenttia:

Runoystävä kirjoitti...

Puhut asiaa jälleen kerran, Mummi. Esität ihan aiheellisia kysymyksiä. Kiitos niistä!
Rukoillaan, että päättäjätkin näkisivät asiat yhtä selkeästi kuin sinä.
Siunausta päivääsi!

Pekka kirjoitti...

Niinpä niin. Asiaa jälleen kerran puhut. Todella perusasiaa.Huolestuttaahan tämä kovasti. Näkisin tämän myös yhdestä näkökulmasta seuraavasti. Islamin usko on voimakkaampaa ja sen perusasioista pidetään kiinni vaikka sitten jonkin tason voimakeinoin. Islamin uskossa ei tehdä kompromisseja.Näin näkisin.Vaikka tulevat toiseen maahan niin heidän arvonsa pysyy. Toisaalta kunnioitettavaa. Ja suomen kansa hyväksyy sen. Niinkin suvaitsevaisuuden hengessä että olemme valmiit luopumaan omista arvoistamme ettemme loukkaisi heitä. Eiköhä suvivirsikin ollut tällainen. Voi hyvä tavaton. Jos laitettaisiin toisin päin niin kuinka paljon saisimme Jeesusta esille tuoda muslimimaassa.

Entäs me kristityt. Olemme sekoittaneet suvaitsevaisuuden ja rakkauden. Kaikki pitää kohta suvaita. Niin hyvää kuin siihen periaatteen tasolla liittyykin. Suvaitsevaisuus ja rakkaus ei ole sama asia.

Rakkauteen kuuluu myös rajat. Turvalliset meitä varten tehdyt rajat,jotka itse Jumala on säätänyt meidän hyvinvoinniksi ja eheyttämiseksi. Raamattu on se perusta. Tarvitaan oikean ja väärän tietäminen ja toteaminen.

Entäs suvaitsevaisuus. Missä on sen perusta ja pohja. Mille se rakentaa. Jos kristityt eivät hyväksy jotain asioita ,jotka raamattu kertoo ja kieltää. Olemme suvaitemattomia. Peräti rakkaudettomia.

Rakkaus ja kaiken suvaiseminen ei tosiaankaan ole sama asia. Meillä on oikeus ja velvollisuus rakastaa lähimmäistä. Kaikkia.Mutta meidän ei pidä suvaita ja mielistellä ja hyväksyä kaikkia oman perustamme kustannuksella.

Ja kun näin teemme olemme suvaitsemattomia. Haluaisin nähdä kuinka paljon esim. Muslimit muuttavat ja luopuvat omista perusasioistaan,että heidät hyväksytään.

Sanon nyt kovasti mutta meidä kirkko on lähtenyt suvaisevaisuuden tielle,jolla kalastellaan ihmisiä ja yritetään pitää jäsenet tyytyväisinä. Kirkon tehtävä on evankeliumin julustaminen. Tuoda rakkautta esille ja pitää kiinni raamatun arvovallasta. Kaiken maailman viihdykkeillä kirkko kalastelee ja hakee maailman hyväksyntää. Ja kirkon penkit ovat lähes tyhjinä.

Tarvitaan paljon rukousta päättäjien puolesta. Tarvitaan rohkeasti rakkauden hengessä tuoda esille turvallista Jumalaa ja ja olla ylpeitäkin siitä että meidän rakas suomemme on säilynyt itsenäisenä ja sen perustana ja pohjana on ollut kristillusyys.

Niin suvaisevia ei pidä olla että maahanmuuttajien takia luopuisimme omista kristillisistä arvoistamme, ettemme vain loukkaa toisten uskontoa ja ole suvaitsemattomia.

Rakastaa haluamme kaikenlaisia ihmisiä rodusta,ihonväristä ja uskonnosta riippumatta.


Meillä on oikeus ja velvollisuus pitää kiinni omaa vakaustamme kristittyinä ja julistaa Jeesusta Kridstusta kuoleman voittajana ja tieä,totuutena ja elämän,joka vie taivaaseen armosta ken sen omalle kohdalleen uskoo. Olkoon Jumala kiitetty ja kasvetaan hänen tuntemisessaan. Ja annetaan ja vaaditaan pitämään myös uskonnopetuksesta kiinni omassa maassamme ja koululaitoksessamme.

Toivottihan presitenttimmekin uuden vuoden puheessaan suomen kansalle Jumalan siunausta.

Rakkaudettomuuteen meitä ei kehoiteta. Rakastakaamme,rukoilkaamme,uskokaamme ja seistään horjumatta uskonnonopetuksen takana.

En malta vielä todeta että tätä se monikulttuurisuus myös kaiken hyvän tuojana myös voi saada aikaan. Maassa maan tavalla.-Pekka- Ehkä hiukan myös pyhää vihaa kokeneena.

mummi kirjoitti...

Rakkaat kommentoijat, Runoystävä ja Pekka, kiitos, että tekin näette asian tärkeänä. Minusta kristinusko, isien perintö on osa meidän juuriamme. Jos annamme idenieettimme ja kaiken perintömme pois, olemme entistä juurettimampia. Koti, uskonto isänmaa ovat meidän aarteitamme, vaalitaan niitä ilman politiikkaa! Mummi

sylvi kirjoitti...

Pahasti on asiat kun lapsilta uskonto. Turvattomuutta se tuottaa.
Täytyy vaan rukoilla niinkuin teitkin. Yhdyn siihen.

mummi kirjoitti...

Rakas Sylvi, Jumala vaikuttaa tahtomiseen ja tekemiseen.Rukoillaan kiittäen Jeesuksen nimessä. Mummi