torstai 18. kesäkuuta 2015

Yksin Jeesus.

Rakas Lähimmäiseni, minulla on kaksi rakasta serkkua, Kerttu ja Irma. Olemme kaikki kolme yli kahdeksankymppisiä. Me, tänne unohtuneet, olemme kokoontuneet ja parina kesänä iloitsemaan yhteydestä ja ihmettelemään Jumalan hyvää huolenpitoa elämässämme. Tässä kuvassa Irma menee uimaan viime kesänä.

Tänä keväänä Irman sydän on väsynyt. Olemme jo pidemmän aikaa rukoilleet leikkaaville lääkäreille viisautta, että sydämen läppä tulisi leikkauksessa täysin terveeksi. Pari tuntia sitten sain viestin, että Irmaa ei uskalletakaan leikata. Pettymys on suuri, mutta kun avaan Raamatun, ymmärrän, että nythän Irma on parhaissa käsissä! Yksin Jeesus hoitaa häntä! Jeesuksella on kaikki voima ja valta. Rukoillaan voimia Irmalle!

Minulle avautui Johanneksen evankeliumin viides luku: Siinä Jeesus parantaa kolmekymmentä kahdeksan vuotta sairastaneen miehen sapattina ja juutalaiset alkavat vainota Jeesusta. Jeesus puhuu vainoojilleen ja meille näin: "Totisesti, totisesti minä sanon teille. Poika ei voi itsestään mitään tehdä, vaan ainoastaan sen, minkä hän näkee Isän tekevän, sillä mitä Isä tekee, sitä myös Poika samoin tekee. Sillä Isä rakastaa Poikaa ja näyttää hänelle kaikki, mitä hän itse tekee ja hän on näyttävä hänelle suurempia tekoja kuin nämä, niin että te ihmettelette. Sillä niinkuin Isä herättää kuolleita ja tekee eläviksi, niin myös Poika tekee eläviksi ketkä hän tahtoo. Sillä Isä ei myöskään tuomitse ketään, vaan hän on antanut kaiken tuomi on Pojalle, että kaikki kunnioittaisivat  Poikaa, niinkuin he kunnioittavat Isää. Joka ei kunnioita Poikaa, se ei kunnioita Isää, joka on hänet lähettänyt. Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka kuulee minun sanani ja uskoo häneen, joka on minut lähettänyt, sillä on iankaikkinen elämä, eikä hän joudu tuomittavaksi, vaan on siirtynyt kuolemasta elämään."

Rakas Jeesus, Sinä voit parantaa Irman sydämen täysin terveeksi, jos se on Sinun tahtosi! Kiitos, että olet valmistanut meille kaikille iankaikkisen elämän. Aamen.

Tänä aamuna, 18.6.2015, rakkaudella Mummi

6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Muistan tuon kuvan jo jostain aiemmasta jutusta. Ihailin sen tunnelmaa ja luulin kuvassa olevan melko nuoren ihmisen:) Eilen sain aihetta ajatella sairaalassaolevia. Oma äitini oli joutunut sinne edellisenä päivänä. Hänen sairaalassaolonsa ei muodostunut pitkäksi,vain yhden yön mittaiseksi. Aamuisella kävelylläni olin joutunut yllättäen sadekuuron kohteeksi, josta olin harmissani. Silloin mietin sitäkin, että joku sairaalan sänkyyn sidottu olisi varmaan onnellinen siitäkin, jos saisi kokea vaikkapa kylmän kesäsateen kastelevan... Irmalle erityisesti sitä "yli ymmärryksen käyvää rauhaa"! Metsäntyttö

mummi kirjoitti...

Kiitos, rakas Metsäntyttö! Sitä toivonkin, että Sinä ja kaikki lukijani yhdytte rukoukseen! Kun meitä on suuri pilvi rukoilemassa Irman puolesta, hän tuntee sen. Häntä kannattavat myös rukouksen käsivarret. Näin Jumala hoitaa! Mummikin on sen kokenut.

sylvi kirjoitti...

Taivaan Isää rukoillaan että parantaisi Irman.
Isä tietää mikä on Irmalle parasta.
Hän ei lastaan hylkää.
Voimia myös sinulle. ♥ ♥

mummi kirjoitti...

Rakas Sylvi ja kaikki blogin lukijat! Irma hakusi leikkauksen! Muistatko sanan: "EN päästä sua, ennenkuin mua käyt siunaamaan!" Tämä oli kai Irman mielessä, kun hän halusi leikkauksen. Eilen sydämen läppä leikatiin. Nyt odotamme kiittäen Jumalan ihmeitä tekevää voimaa, että Irma kuntoutuu! Kiitos, rakas Isä, kiitos Jeesus ja kiitos Pyhä Henki! Kiitos myös Sinulle, rakas esirukoilija! Mummi

Anonyymi kirjoitti...

Tuleepa mieleen se; "Ennenkuin he huutavat, minä vastaan, heidän vielä puhuessaaan minä kuulen"! (Jes. 65:24). Tämä on kiitoksen aihe tosiaan! Ja rukouksen paikka kaiken toipumisen tähden myös. Metsäntyttö

mummi kirjoitti...

Sydämen läpän korjaus on onnistunut, nyt rukoilemme, että se toimii tehokkaasti ja Irma kuntoutuu. Isä, tee ihmeesi Irman elämäsä. Häntä tarvitaan vielä! Paranna Irma! Kiitos! Mummi