Rukoillaan, niin kuin Jeesus opetti!

Rakas Lähimmäiseni! Viikko on vierähtänyt, enkä ole jaksanut Sinulle mitään kirjoittaa. Herra näki hyväksi kurittaa minua flunssalla. Olenhan saanut olla ilman sitä jo neljä vuotta, kiitos mustikoiden ja flavonoidien. En muistanutkaan, miten kova kurimus tämä syksyjen ja keväiden kiusa onkaan. Nyt sitä on eletty ja kasvatettu kärsivällisyyttä oikein olan takaa!

Yksinäisyydessäni olen pohtinut tätä viruksen kulkua. Tuskin meistä kukaan välttyy viruksilta, taudin puhkeaminen riippuu siitä, kuinka hyvin suojaamme itsemme vilustumisilta, ja muistammeko hyödyntää hyviä marjojamme. Minä tunsin yhden vilunväristyksen- ja siinä se oli! Mitä opimme tästä? Lämmintä ylle heti, kun säät viilenevät ja hattu päähän!

Aamupalakseni otin sormipaikan ja sain Apostolien tekojen seitsemännen luvun lopun, Stefanuksen viimeiset hetket. Jakeet 49-60. Lue, rakas ystävä, Sinäkin tämä teksti. Nytkin eteemme tulee paljon tietoa kristittyjen vainoista. Omassa maassammekaan ei suvaita kaikkia kristittyjä, vaikka Jeesus rukoilee, että olisimme kaikki lujasti yhtä, me, jotka Hänen nimeänsä koroitamme. Kuolinhetkellään Stefanus rukoilee kivittäjiensä puolesta, niinkuin Jeesuskin rukoili ristillä riippuessaan: " Herra, älä lue heille syyksi tätä syntiä!" Ja sen sanottuaan hän nukkui pois."

Rakas Jumala, anna meille uskoville se armo, että me yhdymme Jeesuksen rukoukseen: "että he olisivat yhtä, niinkuin me olemme yhtä - minä heissä, ja sinä minussa- että he olisivat täydellisesti yhtä, niin että maailma ymmärtäisi, että sinä olet minut lähettänyt, ja rakastanut heitä, niinkuin sinä olet minua rakastanut." Rakas Jeesus, anna meille uskoville yhteys! Herra, anna kaikkien vihapuheiden väistyä keskuudestamme ja opeta meille keskinäistä kunnioitusta. Kiitos, että tuet ja vahvistat omiasi! Aamen

Tänä aamuna, 13.11.2011, rakkaudella Mummi