keskiviikko 29. tammikuuta 2014

Eräs kylämatka.

Rakas Lähimmäiseni, meillä on paljon yli 80-vuotiaita virkeitä sisaria ja veljiä, jotka asuvat yksin omissa kodeissaan. Eräs heistä kutsui ystäväni ja minut piirakkakahville eilen. Siitä sukeutui virkistävä muistelopäivä meille kaikille! Päätin kirjoittaa siitä visiitistä runon, kun oli sopivasti tulossa luovan kirjoittamisen päivä. Rakas lukijani, Isä johdatti meidät ystävää ilahduttamaan, se onnistu, kun me iälliset lähdemme uskossa matkaan. Kokeile Sinäkin! Kohtaaminen virkisti meitä kaikkia:

Eräs kylämatka

Tuli tuima pakkaspäivä,
päivä tuulen tuivertama,
kutsui ystävä kylälle
haastoi muorit muisteloille.

Siispä paksu nuttu päälle
kaapin päältä villahousut,
ettei pakkanen puraise
kesken hyvän kylämatkan.

Tavatessa ilo syntyi,
toisemme kun tavoitimme,
halaukset hillittömät
monen kuukauden perästä!

Alkoi muistelot mukavat
maistuvista mustikoista!
Mökkiretket, uintimatkat
meren äärelle monesti.

Sitten vasta kielet lauloi
kahvia kun särvittihin.
Muistui mieleen retkieväät
käärme suuren kannon päällä.

Muistatko kun marjat kaatui
sinne suistuivat ne kaikki
karhun iltasärpimiksi.
mustikoiden siemeniksi.

Leipomukset suussa maistui
kahvi ilon irrotteli,
elettiinhän luppopäivää
luona hyvän ystävämme.

Tuuli tyyntyi, ilta tummui
tunnit hetkessä hupeni.
Tuli aika hyvästellä
kiittää kaikesta hyvästä:

Suokoon Luoja elämääsi
paljon hetkiä hyviä,
elää aina muisteloissa
ystäviä tavatessa.

Voimia elää kotona
ystävien auttaessa
Taivaanisän  suojellessa!

Tänä aamuna, 29.2.2014, rakkaudella Mummi.


6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos Mummi runosta. Miinulle tuli tunne, että olin teidän kanssa kahvilla - ihanaa.
eeva

Pekka kirjoitti...

Hyvä runo. Kivat muistelot. Aivan ihana olet rakas sisareni Kristuksessa. Olipa hyvä että minut johdatettiin blogiisi.

Aurinko paistaa. Pakkasta -16 Sairasloma päiviä viettelen.
Sunnuntaina puhuin seurakunnassa aiheesta perintö. Millaisen perinnön annamme itsestämme lapsillemme ja läheisillemme.

Kerroin suurimmasta ja kalleimmasta perinnöstämme,joka on meille lahjoitettuna taivaassa. Jos se meille vain kelpaa. Jeesuksen Kristuksen sovintotyön kautta meillä on valmiina sellainen aarre ja ihanuus odottamassa ettemme voi siitä kuin
hiukan aavistella täällä ajassa. Kun tämäkin aika ja elämä on aivan ihmeellistä. Täällä vain on synti ja pahuus vetämässä meitä ajattelemasta iäisyys asioita ja suurinta aarretta taivaassa.

Kiitos olkoon Jumalan,joka lunasti meidät takaisin yhteyteensä Jeesuksessa Kristuksessa, joka sovitti ihmiskunnan synnin,pahuuden ja kuoleman vallan ristillä. Meidän edestämme on Jeesuksen veri vuotanut.

Kaikki on annettu valmiiksi Jumalan suuresta rakkaudesta ja armosta. Meidän tehtäväksemme jää huomata kestämättömyys ja syntimme Jumalan edessä ja ottaa vastaan Jeesus Kristus omana vapahtajanamme ja Herranamme.

Jeesus on tie totuus ja elämä. Tänäänkin. Sinulle,minulle ja meille kaikille. Tulipas nyt oikein vuodatuttua perus sanomaa.

Ole siunattu tänäänkin rakas mummi ja myös muutkin lukiat. Iso HALI. Rakkaudella Pekka



sylvi kirjoitti...

Olipa hyvä runo.
Olet taitava.
Siunausta päivääsi.♥

mummi kirjoitti...

Rakas Eeva, samanlaisia muistoja meillä on marjareissuista ja kesästä. Kiva, kun pidit runosta! Se tuli kavereita kuunnellessa. Mummi

mummi kirjoitti...

Pekka, rakas veljeni Kristuksessa. Hyvin saarnasit, kiitos kaikkien puolesta! Iloitsen siitä, että pirteästi kommentoit. Ole siunattu! Mummi.

mummi kirjoitti...

Rakas Sylvi, kiitos kiittämästä! Kiva, kun pidit runosta! Herra kanssasi. Mummi