maanantai 7. heinäkuuta 2014

On aika kiittää


Rakas Lähimmäiseni, on aika kiittää hyvää Jumalaa siitä, että Hän varjeli minua kaatuessani,niin, etteivät luut katkenneet. Nyt sen ilmalennon arvet tuntuvat jo parantuneen. Kiitos, Jeesus, että Sinun haavojesi kautta sain taas parantua!

Kiitos ystävät, Annikki ja Seppo, että veitte minut kesäänne varjoon ja suojaan eiliseltä hellepäivältä! Oli herkkuruokaa, oli varjoa, oli kukkaloistoa ja valkeat pilvet, jotka soutivat ohi. Oli yhteys ja ilo!

Kiitos, uusi junaystäväni, Pirjo! Tulit katsomaan minua! Ja toit kesän kauneimmat kissankellot! Ilo uusista ystävistä viilenevässä illassa! Ilo siitä, että Isä on Teitäkin ihmeellisesti johdattanut elämässänne! Kiitos, Isä, että johdatit meidät toistemme viereen siellä junassa. Olet ihmeellinen, Isä!

Rauhallisesta unesta kiitos! Hoida, Isä, meitä hellettä karttavia tänäänkin ja anna virkistävä päivä kaikille työstään lepääville. Rauhoita, Herra, kesäautoilijat, etteivät lisää kaasua liikaa! Kiitos Jeesus, että lohdutat menehtyneiden nuorten rakkaita ja ystäviä! Aamen

"Kiitos nyt Herran! Hän siunaten töitämme johtaa antaen armonsa auringon päällemme hohtaa. Muistakaa vaan nyt hänen rakkauttaan meitäkin lapsiaan kohtaan. Virsi 329:4

Tänä aamuna, 7.7.2014, rakkaudella Mummi


1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Kiitosta vaan itsellesi!