keskiviikko 9. syyskuuta 2015

Elämäntuskaa.

Rakas Lähimmäiseni, olen kertomut Sinulle rakkaasta ystävästäni, kaksoissisarestani, jonka olen tuntenut jo kolmekymmentä vuotta. Ystävä on cp-vammainen ja on kokonaan auttajiensa varassa. Hän on kitollinen kaupungin tytöille, kotihoitajille, sillä he ovat hoitaneet häntä hyvin jo vuosikausia äidin lähdettyä taivaan kotiin.

Eilen, kun menin ystäväni luo, hän kyynelet silmissä kertoi, että joku tytöistä oli sanonut hänelle: "Sinä olet kyllä niin huono, että olet ihan valmis kuolemaan." Ystävä sanoi, että kyllä hän itsekin sen hyvin tietää, mutta uskotko, että tuntui  kauhealta kuulla se hoitajalta? Huusin hänelle: "Painu helvettiin!"

Rakkaat tytöt, hyvin ymmärrän, että joskus työpäivä on niin raskas, että tällainenkin asia tulee mieleen, kun tekee kuormittavaa työtä. Muistakaa kuitenkin, että hoidokkinne on tunteva, elävä, ihminen, joka kaipaa teidän hymyänne ja rohkaisevaa sanaa elämäntuskaansa. Te teette hyvää työtä! Me kiitämme teistä Jumalaa ystävän kanssa ja rukoilemme teille voimia ja työniloa. Herra Teitä siunatkoon ja varjelkoon työtapaturmilta!

Tämän päivän sana Juha Vähäsarjalta: "Hakemallakaan et enää löydä niitä, jotka taistelivat sinua vastaan. Tyhjiin katoavat, olemattomiin ne, jotka sotivat sinua vastaan. Sillä minä. Herra, sinun Jumalasi ,tartun sinun oikeaan käteesi ja sanon sinulle: "Älä pelkää, minä autan sinua." Jes.41:12-13.

Asiat ovat niin kuin ne näyttävät olevan, sanotaan tämän päivän politiikassa. Jumalan valtakunnassa asiat ovat yleensä päinvastoin, kun miltä ne näyttävät. Kun Herran oma on hädässä, hän on lupauksen ympäröimä: "Tyhjiin katoavat ne, jotka sotivat sinua vastaan." Kun hänestä ollaan tekemässä rohkeaa todistajaa, hän joutuu menettämään kasvonsa. Kun hänelle annetaan lisää uskoa, kokee hän olevansa epäuskon tilassa. Kun häntä viedään taivaaseen, kulkee hän läpi helvettien.
Kaiken epäselvältäkin näyttävän keskellä, kaikkein vaikeimmankin kysymyksen äärellä Jumala itse tarttuu kädestä ja sanoo niin kuin voi sanoa vain hän, jolla on valta taivaassa ja maan päällä: "Älä pelkää, minä autan sinua."

Tänä aamuna, 9.9.2015, rakkaudella Mummi

4 kommenttia:

orvokki kirjoitti...

Elämä tuntuu joskus varmasti vaikealta ja raskaalta kun vammautunut joutuu elämään toisten ihmisten avun varassa.
Minulla on läheinen, joka on samassa tilanteessa .Hän on kiitollinen avusta, mutta tuntee myös itsensä usein hyödyttömäksi ja taakaksi muille. Uskon, että hoitajan sanat satuttivat ystävääsi kovasti .
Onneksi sinä, rakas ystävä menit oikeaan aikaan häntä tapaamaan ja hän sai purkaa sinulke pahaa mieltään.
Hyvä, että voimme siunata ja rukoilla hoitajien puolesta. Heidän työnsä on raskasta ja aikataulu kireä.
Rukoillaan , että yhteistyö voisi jatkua hyvässä, toista kunnioittavassa ja arvostavassa hengessä.
kiitos kun otit tämän tärkeän asian esille!

mummi kirjoitti...

Kiitos, rakas Orvokki, kannustuksestasi! Kiitän Taivaan Isää siitä, että sain keskustella ystäväni hoitajan kanssa jo tänään! Hän kertoi, ettei kukaan hoitajista ole sanonut noita tylyjä sanoja! Kiitos rakkaat hoitajat, ja anteeksi kun en saanut teihin yhteyttä jo eilen. Minun ystäväni on voinut ymmärtää väärin sanan, joka satutti häntä. Kerroit, hoitaja, että ystäväni vihastuu usein. Se kuuluu vanhuuteen, monesti vanhetessa ihmisen luonne muuttuu ihan toiseksi. Meidän on ymmärrettävä tämä muutos ja siedettävä hoidettavan väsymystä ja kiukkuakin, kun hän yrittää jaksaa päivästä toiseen hiipuvin voimin. Toivon, että tämä aloittamani keskustelu puhdistaa ilmaa puolin ja toisin. Uskon, että muuallakin päin Suomea keskustelu on tarpeen. Ei syytellä ketään, vaan kiitetään siitä, että Taivaan Isä auttaa meitä kaikkia jaksamaan ja ymmärtämään toinen toistamme! toivoo Mummi

Rosina kirjoitti...

On tosi hienoa, että jaksat käydä tapaamassa vaikeasti sairasta lähimmäistä ja jakaa hänen kurjaa oloaan.
Moni meistä tuskittelee samanlaisten ongelmien kanssa!
Aina ei jaksa olla kärsivällinen, vaan tuskastuu, kun mikään ei lähimmäisen elämäntilanteessa muutu.
Kunpa osaisi olla edes syyllistämästä toista, joka ei jaksa olla aina kiltti auttajalleen. Voimia me tarvitsemme, ihan jokainen.

mummi kirjoitti...

Kiitos, rakas Rosina, voimia me tarvitsemme, jokainen ja pitkämielisyyttä! Eniten tarvitsee Jumalan hoitoa ja rakkautta henkilö, joka ei voi itse liikkua eikä auttaa ltseään! Eräänä päivänä ystäväni iloiten kertoi minulle, että kerran taivaassa hän juoksee terveillä jaloillaan! Voi sitä riemua, joka silloin valtaa minut! Useimpina päivinä Ystäväni on iloinen ja tyytyväinen ja kiittää siitä, että häntä hoidetaan hyvin omassa kodissaan. Kiitos Teille hoitajatytöt, Jumala teidät palkitkoon! Mummi