perjantai 3. kesäkuuta 2016

Anteeksiantamuksen siunaus.

Rakas Lähimmäiseni, oletko Sinä kokenut sen rauhan, jonka Jeesus antaa, kun Hän ottaa pois syyllisyyden ja synnin painolastin? Minä tiedän, että se Jeesuksen teko tuo sydämeen rauhan, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi. Olen myös kokenut rakkaasti levon, kun olemme tehneet sovinnon ystävien kesken, tai olen pyytänyt anteeksi rikkomustani. Jeesus haluaa, että sydämissämme vallitsee Kristuksen rauha, verellä pesty olotila, jossa rauha ja rakkaus vallitsee.

Martti Luhter pujuu tärkeästä asiasta, nautitaan mannaa ja otetaan opksi. Ole siunattu, rakas Lähimmäiseni!

Matt. 7:3
Kuinka näet rikan, joka on veljesi silmässä, mutta et huomaa malkaa
omassa silmässäsi? Eräät unohtavat oman velkansa ja suurentavat
lähimmäisensä velan niin suureksi, että saattavat häpeämättömästi sanoa:
Minä en tahdo enkä voi koskaan antaa hänelle anteeksi. En voi koskaan
enää tulla häntä kohtaan ystävälliseksi ja suopeaksi.

Nämä ihmiset kantavat parrua, jopa monia parruja silmissään eivätkä näe
niitä, mutta eivät voi unohtaa pientä tikkua tai varpua lähimmäisensä
silmässä. He eivät toisin sanoen havaitse omaa syntiään, jonka he ovat
tehneet Jumalaa vastaan, mutta punnitsevat lähimmäisensä syyllisyyden
suuren suureksi. He tahtovat Jumalan antavan heille anteeksi heidän
suuren velkansa, mutta itse he eivät jätä kostamatta pienintäkään
velkaa. Ja vaikka heillä ei olisi mitään muuta syntiä tai velkaa, niin
parru heidän omassa silmässään olisi kuitenkin riittävän suuri. He
tulevat syyllisiksi Jumalan käskyä vastaan juuri siinä, että he eivät
tahdo antaa anteeksi, vaan kostavat itse.

Totisesti Jumala on ihmeellinen tuomioissaan: se ihminen on suurempi
syyllinen, joka ei anna anteeksi kuin se, joka on tuottanut vahingon ja
kärsimyksen.
(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)


Tänä aamuna, 3.6.2+16,rakkaudella Mummi.


Ei kommentteja: