maanantai 13. heinäkuuta 2015

Kiitos, ilon ja värien antaja!

Rakas Lähimmäiseni, kun herään kello neljä, ja avaan sälekaihtimet, ritarinkannus on avannut ensimmäisen kukintonsa. Yritän kuvata sitä ikkunan läpi, että Sinäkin saat siitä iloita. Nyt se Sinua tervehtii! Kun alppiruusu lopettaa, ritarinkannus aloittaa kesäiloittelun. Näin me saamme iloita väreistä ja Luojan luomistyöstä! Kiitos, Isä. ilon ja värien antaja!

Tänään on maanantai, uusi viikko alkaa. Vieläkin ilo hyvästä saarnasta ja ehtoollis- ja seurakuntayhteydestä viipyy sydämessäni, vaikka olen nukkunut jo seitsemän tuntia Isän hyvässä hoidossa. Kun on maanantai, nautitaan mannaa. Samme yhtyä Daavidin rukoukseen:


Ps. 51:17
Herra, avaa minun huuleni, että minun suuni julistaisi sinun kiitostasi.
Anna minulle armo vapaasti ja avoimesti julistaa muille, minkä itse olen
oppinut, sen, että sinä yksin ansaitset kiitoksen ja ylistyksen
iankaikkisesti, koska sinä vanhurskautat syntisiä sulasta armosta
ilmaiseksi. Jumalan tahdon mukaista on tunnustaa rohkeasti hänen nimeään
ja julistaa hänen sanaansa. Siksi perkele koettaa kaikin tavoin estää
tätä tekemästä. Mutta kun Daavid rukoilee: Herra, avaa minun huuleni,
hän sillä ilmaisee, kuinka vaikeata on uhrata tämä kiitosuhri Jumalalle.


Jos voisimme aivan näillä silmillämme nähdä saatanan kieron kavaluuden,
ymmärtäisimme, miksi Daavid anoo Hengen rohkaisua ja pyytää Herraa
avaamaan hänen huulensa. Ei hän tätä rukoile veisatakseen ja
rukoillakseen tekopyhien tavoin päivittäin määrätunnein, vaan hän tahtoo
julistamalla levittää Herran nimeä koko maailmalle.

Monet syyt sulkevat huulemme: hengen, kunnian ja omaisuuden menettämisen
vaara, omahyväisyys ja nautinnonhimo. Jopa omat ystävämme estävät
julistamasta Jumalan sanaa. Monin tavoin saatana siis pyrkii sinetöimään
huulemme ja turhentamaan Herran nimen tunnustamisen. Olen sen itse
kokenut. Herra on kuitenkin kerran toisensa jälkeen rohkaissut minua ja
avannut huuleni silloin, kun hänen kunniansa on vaatinut sitä.
(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

Tänä aamuna, 13.7.2015, rakkaudella Mummi.

5 kommenttia:

Anneli A /Pihakuiskaajan puutarha kirjoitti...

Ritarinkannu on niin kaunis kukka. Nyt on ihana aika vuodesta, kun joka päivä saa nauttia uusista kukinnoista. Kesäistä viikkoa sinulle!

Kirsti kirjoitti...

Omaa puutarhaa emme omista, mutta olen kovasti iloinnut luonnon kukista. Eri lajeista ja väreistä!
Olen iloinen että olet saanut nukkua hyvän yöunen.

mummi kirjoitti...

Rakkaat ystävät,Anneli A ja Kirsti,on suuri etuoikeus nauttia luokkon kauneudesta, linnun lauluasta ja sateen ropinasta. Kiiosaiheita on paljon. Erityisesti se, jos saa nukkua väsymyksensä pois. Olette rakkaat Jeesukselle ja mummille!

sylvi kirjoitti...

Kukat tuovat iloa elämäämme. Siitä saamme kiittää Taivaan Isää.
Minä luen myös mannaa joka aamu kun herään.
Siunattua uutta viikkoa sinulle.

mummi kirjoitti...

Rakas Sylvi, Sinä uskollinen sisko Ruotsista, onko teilläkin ollut meille vanhoille suosiollinen kesä ilman helteitä? Herra kanssanne! Mummi