Kiitos on siunauksen siemen

Rakas Lähimmäiseni, huomaatko, kuinka aika kiitää! Kesä loppuu. Huomanna alkaa elokuu, jolloin saamme korjata Jumalan kasvattaman sadon. Muistataan, että mikään ei kasva, jos ei Jumala anna kasvua. Psalmin 127 otsikko on: "Jumalan siunaus yksin tuottaa, menestyksen" ja se alkaa näin: "Jos herra ei huonetta rakenna, niin sen rakentajat turhaan vaivaa näkevät, jos Herra ei kaupunkia varjele, niin turhaan vartija valvoo.Turhaan te nousette varhain ja myöhään menette levolle ja syötte leipänne murheella, yhtä hyvin hän antaa ystävileen heidän nukkuessansa." Jumalan kaikista lahjoista meidän tulee kiittää! Muistataan sekin, että kiitos on siunauksen siemen.

Sanan aika johtaa meidät kiitokseen psalmin 28 jakeilla 6-7: "Kiitetty olkoon Herra! Hän on kuullut avunpyyntöni. Herra on minun voimani ja kilpeni, häneen minä luotan. Minä sain avun ja minun sydämeni riemuitsee. Minä laulan ja ylistän Herraa". Kiitos nousee sydämestä! Kuinka totta tämä sana on mummillekin tämän helteen keskellä.

Ystäväni Leena pyysi minua tänään
Vaasan kirkkoon  todistamaan, kuinka Herra on hyvä. Hän on vanhalle koko elämä!

Tänä aamuna, 31.7.2014, rakkaudella Mummi

Kuuliaisuus on oikea jumalanpalvelus

Rakas Lähimmäiseni, Sanan aika ohjaa meidät tänään psalmin 50 äärelle: "Kuuliaisuus, ei uhri, on oikea jumalanpalvelus." Jakeet 14 ja 15 ja jae 23 ovat meille erityisen tärkeät: "Uhraa Jumalalle kiitos ja täytä lupauksesi Korkeimmalle. Ja avuksesi huuda minua hädän päivänä, niin minä tahdon auttaa sinua ja sinun pitää kunnioittaman minua"...."Joka kiitosta uhraa, se kunnioittaa minua; joka ottaa tiestänsä vaarin, sen minä annan nähdä Jumalan autuuden."

Kuinka tärkeitä sanoja nämä meille ovatkaan! Olemmeko kuuliaisia Isän edessä? Kuulemmeko Pyhän Hengen äänen, kun Hän johdattaa meitä arjessamme? Näemmekö apua tarvitsevan? Muistammeko kiittää siitä, että Isä on ottanut meidät lapsikseen Jeesuksen ristintyön tähden? Kiitämmekö Jeesusta syntien anteeksiantamisesta ja siitä, että Hän, Vapahtajamme, Jeesus Kristus, Rauhan ruhtinas asuu aina sydämessämme Pyhän Hengen kanssa? "Sillä vuoret väitykööt ja kukkulat horjukoot, mutta minun armoni ei sinusta väisty, eikä minun rauhanliittoni horju, sanoo Herra, sinun armahtajasi." Jesaja 54:10.

Muistammeko rukouksen? Sen Jumalan lahjan, jolla me uskovat voimme lähimmäisiämme siunata? Isä sen tekee ja Isä kuulee, kun me rukoilemme: Lähimmäisemme Ukrainassa elävät sekasorron vallassa. Isä, hoida ja vahvista heitä! Anna luottamus Sinun voimaasi. Anna  rauha sydämiin! Anna viisautta päättäjille, että rauha pian palaa maahan. Puhu, Herra, kansoillesi Lähi-Idässä! Opeta heitä kunnioittamaan toisiaan ja elämään rauhassa rinnakkain ihanassa maassa. Pyhä Jumala, Sinä olet Kaikkivaltias! Sinua me avuksi huudamme:

"Isä meidän, joka olet taivaissa. Pyhitetty olkoon sinun nimesi. Tulkoon sinun valtakuntasi. Tapahtukoon sinun tahtosi, myös maan päällä niin kuin taivaassa. Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme. Ja anna meille meidän syntimme anteeksi, niin kuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet. Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta. Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti. Aamen.

Tänä aamuna, 30.7.2014, rakkaudella Mummi

"Vähän aikaa"

Rakas Lähimmäiseni, kauan on hellettä kestäyt! Sinulle, joka siitä iloitset, ovat koittaneet onnenpäivät. Mutta meille, jotka siitä kärsimme, on raskasta herätä aina uuteen aamuun sama kuumuus kintereillä. Luther lohduttaa: "Vähän aikaa". Jumala kuulee rukoukset! Ei tämäkään helle loputtomiin kestä! Saamme vielä suomalaiset säät, sateineen ja tuulineen. Yritän siten olla valittamatta!?
Martti Luther lohduttaa meitä että  luottaisimme Jeesuksen sanaan: "Vähän aikaa, niin
te ette minua näe, ja taas vähän aikaa, niin te näette minut." Hän auttaa ajallaan!

Joh. 16:16

Vähän aikaa, niin te ette enää minua näe. Tämä sana meidän pitäisi
laskea sydämellemme ja ymmärtää se tarkasti ahdingossa ja hädässä
ollessamme muistaen, ettei sitä kauan jatku. Silloin meillä olisi myös
pysyvämpi ilo. Samoin kuin näet Kristuksella ja hänen valituillansa on
ollut heidän vähä aikansa, samoin on sinulla ja minulla ja jokaisella
oma vähä aikansa. Eivät Pilatus ja Herodes sinua ristiinnaulitse, mutta
sama perkele, joka ohjasi heitä, ohjaa sinunkin vainoojiasi.

Kun siis jokin kärsimys kohtaa sinut, älä heti ryhdy miettimään, kuinka
riuhtaisisit siitä itsesi irti. Jumala on kyllä aikanaan vapauttava
sinut siitä. Odota sinä vain häntä. On kysymys vain vähästä ajasta, eikä
hän jää tulematta. Mutta kun tulee se hetki, jota et aavistanutkaan,
silloin tuskin kestät, ellet ole tullut uudeksi ihmiseksi. Vanha ihminen
joutuu epätoivoon eikä se muuta voikaan, kun kaikki käy sen omien
ajatusten, aikomusten ja suunnitelmien vastaisesti.

Sinullekin tulee siis varmasti oma vähä aikasi, jolloin Kristus vetäytyy
erilleen sinusta jättäen sinut synnin, kuoleman ja helvetin valtaan.
Ellei Kristus sitten tulisi ilman mitään omia ansioitasi, sinun olisi
jäätävä iäksi tuskaasi ja kauhuusi.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

Tänä aamuna, 29.7.2014, rakkaudella Mummi

Isälle kiitos ja kaikille maalareille!

Rakas Lähimmäiseni, Isä johdatti minut virkistysviikolle järven rannalle! Menin uimaan neljä kertaa, vaikka en ole sitä tehnyt enää vuosiin. Suuri ihme oli se, että helteestä huolimata ei tarvinnut hikoilla neljään päivään! Maalasimme tyynen järven tuntumassa varjoisalla terassilla. Ruokailimme hyvin ilmastoidussa ruokalassa ja makuutilassa mukana raahaamani tuuletin viilensi ilman.

Jumalan johdatuksen huomasin jo silloin junassa, kun täysin tuntematon ihminen , nykyinen hyvä ystäväni Pirjo, kutsui minut maalausleirille. Tuntui utopistiselta mummista, mutta poikanikin rohkaisi: "Nythän sinun on sinne mentävä, kun vielä elät!" Kiitos Jumalalle, mummi todella eli! Ihanat kaverit kannustivat ja mummi maalasi! Malli vain vaihtui. Tosi hyvä piristysruiske mummin elämään!

Oli mielenkiintoista nähdä toisten töitä ja opettajan hyvää opetusta työn edetessä. Parasta oppia sai, kun Anna-taiteilija muutamalla vedolla teki harjoitustyöstä taideteoksen! "Noinhan minäkin voin tehdä!"

Tähän kuuluu kiitospsalmi 23: "Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Viheriäisille niityille hän vie minut lepäämään; virvoittavien vetten tykö hän minut johdattaa. Hän virvoittaa minun sieluni. Hän ohjaa minut oikealle tielle nimensä tähden. Vaikka minä vaeltaisin pimeässä laaksossa, en minä pelkäisi mitään pahaa, sillä sinä olet minun kanssani; sinun vitsasi ja sauvasi minua lohduttavat. Sinä valmistat minulle pöydän minun vihollisteni silmien eteen. Sinä voitelet minun pääni öljyllä; minun maljani on ylitsevuotavainen. Sula hyvyys ja laupeus seuraavat minua kaiken elinaikani; ja minä saan asua Herran huoneessa päivieni loppuun asti."

Tänä aamuna, 28.7.2014, rakkaudella Mummi

Mannaa

Rakas Lähimmäiseni, 30 astetta ulkona ja 30 astetta sisällä. Tosi kova koetus mummin sydämelle! Odottelen, että vähän yö viilentäisi huonetta, että voisi nukkua. Sinulle, ystäväni, rukoilen myös voimia. Herra meitä hoitaa ja varjelee! Nyt yöllä on aikaa rukoilla ja lukea Sanaa rakennukseksemme. Luther terottaa Raamatun Sanan tärkeyttä. Hän sanoo, että Sana antaa uskon, vahvistaa sitä ja tekee sen täydelliseksi.
Nautitaanpa Lutherin evästä:

Joh. 6:29
Se on Jumalan teko, että te uskotte häneen, jonka Jumala on lähettänyt.
Kun meidän omantunnon hädässä pitäisi käyttää evankeliumia, joka on
armon, lohdutuksen, jopa itse elämän sana, niin laki, joka on vihan,
murheen ja kuoleman sana, ehättää usein edelle estäen evankeliumia ja
alkaen pauhata omassatunnossa. Jopa yksi ainoa uhkaava Raamatun sana voi
kumota ja pimittää kaikki lohdutusperusteet ja kauhistuttaa niin
sydämemme, että kerrassaan unohdamme vanhurskauttamisopin, armon,
evankeliumin, jopa itse Kristuksen. Tämän lisäksi me puolittain itsekin
oman järkemme puolesta olemme itseämme vastaan.

Tämän tähden me alinomaa tähdennämme sitä totuutta, ettei Kristuksen
tunteminen ja usko ole mitään inhimillistä, ei mikään teko, vaan että se
yksinkertaisesti on Jumalan lahja, joka meissä sekä synnyttää että
ylläpitää uskon. Samoin kun hän sanalla ensin antaa uskon, samoin hän
sitä sen jälkeen myös sanalla harjoittaa, lisää, vahvistaa ja tekee sen
täydelliseksi.

Mikään ei siis ole sanan halveksimista vaarallisempaa. Se, joka
kyllästyy sanaan haluttomana, koska luulee sen jo ymmärtäneensä, ja
jolle sana käy vähitellen vastenmieliseksi, on jo kadottanut Kristuksen.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

Tänä aamuyönä, 24.7.2014, rakkaudella Mummi

Kärsivällisyyttä!

Rakas Lähimmäiseni, tänä raikkaana kesäaamuna, keskellä kuuman helteen, tuon Sinulle viestin, jonka löysin lattialtani tänä aamuna. Mistä lie siihen pudonnut? Olen itse sen joskus kirjoittanut, viesti kertoo Jeesuksesta, ja se kuuluu näin: "Siksi hän vahvistaa heitä kärsivällisyyteen voimallisella esikuvallaan ja suloisilla lohdutussanoillaan." Tuo viesti oli minulle tarpeen. Se käänsi katseeni Jeesukseen! Olen lopen väsynyt helteeseen. Sinulle se saattaa olla Jumalan lahja. Tiedän, että tämä hetken kestävä koettelemus on minulle koetinkivi. Otanko vastaan sen, minkä hyvä Jumala antaa? Suostunko nurkumatta Isän tahtoon, pitkäänkin hellekauteen? Minulla on monia ystäviä, jotka suostuvat; sairastavat kauan ja kestävät sen nurkumatta. Heidän kärsivällisyyttään ihailen.

Juha Vähäsarja kirjoittaa tänään: " Hän näet ajatteli: "Jos vain saan koskettaa hänen viittaansa, minä paranen." Jeesus kääntyi, näki naisen, ja sanoi: ole rohkealla mielellä, tyttäreni, uskosi on parantanut sinut." Siitä hetkestä nainen oli terve. Matt.9: 21-22.

Kertomukset Jeesuksen parantamisihmeistä voivat joskus ahdistaa. Jeesus paransi sairaan naisen ja uskomme, että hän voi tehdä niin meillekin. Monet ovat olleet rukoiltavina, mutta sairaus ei ole sittenkään jättänyt. Onko uskossa jotain vikaa? Näin on joku taitamaton rukouksellaparantaja ehkä suoraan sanonutkin. Kun usko ei kuitenkaan riittänyt parantumiseen, on sydämemme entistä levottomampi. Jumalakaan ei ole puolellamme, vaan on liittynyt tuomitsijoiden joukkoon.

Ehkäpä onkin niin, että Jeesus siunaa meitä ja meidän kauttamme muita antamalla sairautemme pysyä. Ehkä kuulumme niihin, jotka Jeesus on valinnut olemaan heikkouden keskellä esimerkkeinä toisille vaivan alaisille. Ehkä kuulumme niihin Jeesuksen omiin, jotka itse parantumattomina ovat siunaukseksi monille muille kärsiville? Olisiko tämä liian rohkeaa uskoa?"

Tänä aamuna, 23.7.2014, rakkaudella Mummi

Virkisty sanomasta!

Rakas Lähimmäiseni, rukoilen Sinulle voimallisen Jumalan siunaamaa päivää! Ilo sydämessä luin monta hyvää Mannaa tänä aamuna. Ihmeellisesti ilosanoma Jeesuksesta virkistää vanhankin!

Eilen sisarentyttäreni tuli ystävänsä kanssa piristämään helteessä riutuvaa mummia. Oli ilo syödä illalla hyvä salaattiateria kotipihan varjossa hitaasti nauttien ja keskustellen. Sitten nuori sukulaiseni järjesti muotinäytöksen. Intiassa vaatteensa teettänyt yrittäjä toi ilon helteiseen mummin kamariin. Nyt ystävät tuntuvat heräävän. Sinulle lukijani annan Lutherin mannaa. Virkisty sanomasta!

Ps. 24:8
Kuka on se kunnian kuningas? Hän on Herra, väkevä ja voimallinen, Herra,
voimallinen sodassa. Tämä on Pyhän Hengen vastaus niiden suulla, jotka
Kristusta saarnaavat. Väkeväksi sanotaan sellaista, jolla on kykyä,
voimaa ja väkeä vaikuttaa, ja voimalliseksi sellaista, joka väellä ja
voimalla toteuttaa asian. Mariakin veisaa: Voimallinen on tehnyt minulle
suuria.  Kuitenkaan ei Kristusta eikä ainoatakaan hänen kansaansa
kuuluvaa ole voitu todeta väkeväksi ja voimalliseksi, Herraksi,
voimalliseksi sodassa. Päinvastoin on saatu todeta heikkoutta,
voimattomuutta, ahdistusta ja tappiota sodassa. Tämä näyttää
ymmärtämättömistä perin tyhmältä. Sitä ei voidakaan käsittää muutoin
kuin korvin kuulemalla ja uskolla. Siksi sitä ainoastaan saarnataan eikä
silmin nähdä.

Kristus on kuitenkin väkevä, joskin salaisella tavalla. Hän on
voimallinen sodassa, etenkin kärsimyksessään ja kaikkien omiensa
kärsimyksessä. Onhan hän omalla väkevyydellään ja voimallaan voittanut
ja vieläkin voittaa maailman ja perkeleen, niin kuin Johannes sanoo:
Tämä on se voitto, joka on maailman voittanut, meidän uskomme.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

Tänä aamuna, 22.7.2014, rakkaudella mummi