tiistai 29. kesäkuuta 2010

Herran pelko

Rakas Lähimmäiseni, oletko ajatellut, mitä tarkoittaa Herran pelko? Kuulin eilen Tv 7:sta osan Princen opetuksesta. Hän puhui Herran pelosta ja sanoi, että meidän on tärkeää tietää mitä se on. En kuullut hänen sanovan mitä se on. Kun katsoin Raamattusanakirjasta, Herran pelosta puhutaan paljon Vanhassa Testamentissa, Uudessa Testamentissa vähemmän.

En ole tutkinut Herran pelkoa Raamatustani, mutta muistossani on lause: ”Herran pelko on viisauden alku”. Se löytyy Psalmista 111, jae 10: ”Herran pelko on viisauden alku, hyvä ymmärrys kaikille, jotka sitä noudattavat”. Job sanoo luvussa 28, jae 28: ”Ja ihmiselle hän sanoi: ”Katso, Herran pelko – se on viisautta, ja pahan karttaminen on ymmärrystä”. Pietarin kirjasta löytyy 3:1 – 2, jonka Herra on minulle näyttänyt uskoon tultuani: ”Samoin te, vaimo, olkaa kuuliaisia miehillenne, jotta myös ne miehet, jotka ehkä eivät usko Jumalan sanaan, nyt vaimonsa elävällä esimerkillä ilman sanojakin voitettaisiin, kun he näkevät teidän elävän jumalanpelossa puhdasta elämää.” Tässä epäonnistuin pahan kerran, sillä miehen uskoontuloa piti rukoilla 21 vuotta! Princen antamista raamatunkohdista muistan sananlaskut 19: 23: ”Herran pelko turvaa elämäsi: nukut tyynesti säikkymättä pahaa”, vanha käännös: ”Herran pelko on elämäksi: saa levätä yönsä ravittuna, eikä mikään paha kohtaa”, ja Snl. 22: 4: ”Nöyryyden ja Herran pelon palkka on elämä, vauraus ja kunnia”.

Mitä on Herran pelko? Voitko miettiä tätä kanssani, rakas ystävä! Nyt nousee ajatus, että kyllä Pyhä Henki on varmasti antanut Jumalan pelon jokaisen totisen etsijän sydämeen. Uskon, että omatunto on yksi Jumalan pelossa pitäjä. Tieto siitä, että Jumala on läsnä ja näkee kaiken ja tuntee ajatuksetkin. Jumalan kunnioittaminen; tieto siitä, että Hän on Jumalani, Kaikkivaltias! Kiitollisuus siitä, että Hän on nostanut minut kuolemasta omaksi rakkaaksi lapsekseen armosta. Tieto siitä, että Hän on elämän lähde, joka on antanut minulle Sanansa ja toivoo, että se on kirjoitettu minun sydämeeni niin, että kunnioitan sitä aina, ja rakastan Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäni niin kuin itseäni. Onko se halu toteuttaa Jumalan tahtoa elämässään? Mitä on Herran pelko? Kerro, mitä ajattelet!

Tänä aamuna, 29.6.2010, rakkaudella Mummi

maanantai 28. kesäkuuta 2010

Rakkaus on ikuinen

Rakas Lähimmäiseni, muistatko, että rakkaus on Jumalasta! Jos joku ihminen on rakastanut meitä ja jos me olemme saaneet rakastaa, meidän on kiittäminen Jumalaa tuosta ihmeellisestä lahjasta! Meidän Jumalamme on kolmiyhteinen, Isä, Poika ja Pyhä Henki. Jo aikojen alussa oli rakkaus! Isä rakasti Poikaa ja Poika rakasti Isää ja Pyhä Henki rakasti Isää ja Poikaa ja he molemmat rakastivat Pyhää Henkeä. Olet kuullut sanotuksi, että rakkaus on ikuinen. Näin todella on. Jo ihmistä luodessaan Jumalalla oli tiedossaan pelastussuunnitelma, jonka Poika toteuttaisi, kun aika tulisi. Jumala tiesi, että ihminen lankeaa syntiin, eikä voi tulla Hänen, Pyhän Jumalan, yhteyteen ilman lunastajaa.

Läpi Vanhan Testamentin luemme ennustuksia tulevasta Vapahtajasta, joka pelastaa ihmisen kuolemasta, omalle paikalleen Jumalan yhteyteen. Jumala haluaa jokaisen luomansa ihmisen lähelleen, omaksi rakkaaksi lapsekseen. Jeesus, Hänen rakas Poikansa, uhrasi itsensä. Hän kuoli ristillä jokaisen ihmisen edestä, niin paljon Hän meitä rakasti. Hänen pyhä verensä vuoti Golgatan kalliolle. Kun Hän antoi henkensä, Hän sanoi: ”Se on täytetty”. Armo on lahja Jeesukselta, ihminen ei voi siihen mitään lisätä. Jeesus nousi kuolleista ja näyttäytyi monille, että jokainen uskoisi silminnäkijöiden todistuksen. Nyt Jeesus istuu isän oikealla puolella taivaassa, mutta Hän elää Pyhän Hengen kanssa meissä, jotka uskomme Jeesuksen pelastustyöhön. Näin Sinä ja minä olemme Jumalan rakkauden keskiössä, kun saamme olla Taivaallisen Isän lapsia.

Jeesus puhuu tästä Johanneksen evankeliumin 17. luvussa, jakeet 22- 26: ”Ja sen kirkkauden, jonka sinä minulle annoit, minä olen antanut heille, että he olisivat yhtä niin kuin me olemme yhtä – minä heissä, ja sinä minussa – että he olisivat täydellisesti yhtä, niin että maailma ymmärtäisi, että sinä olet minut lähettänyt ja rakastanut heitä, niin kuin sinä olet minua rakastanut. Isä, minä tahdon, että missä minä olen, siellä nekin, jotka sinä olet minulle antanut, olisivat minun kanssani, että he näkisivät minun kirkkauteni, jonka sinä olet minulle antanut, koska olet rakastanut minua jo ennen maailman perustamista. Vanhurskas Isä, maailma ei ole sinua tuntenut, mutta minä tunnen sinut ja nämä ovat tulleet tuntemaan, että sinä olet minut lähettänyt. Ja minä olen tehnyt sinun nimesi heille tunnetuksi ja teen vastakin, että se rakkaus, jolla sinä olet minua rakastanut, olisi heissä ja minä olisin heissä.” Ylistetään rakkauden Jumalaa!

Tänä aamuna, 28.6.2010, rakkaudella Mummi

sunnuntai 27. kesäkuuta 2010

Tänään kiitämme

Rakas Lähimmäiseni, juhannusaattona saimme iloita kauniista säästä ja nauttia ulkona syömisestä! Juhannuspäivänä satoi ja paistoi, ainakin täällä Vaasan seudulla. Minä sain potea korvasärkyä sisällä, joten sää ei minua säikyttänyt. Muutamat ystävät soittivat ja kommentoivat Gesar- papukaijan ihmeellisestä pelastumisesta. Kukaan ei ollut kuullut, että näin pitkän metsässä olon jälkeen joku häkkilintu olisi tullut takaisin kotiin. Kerro, jos Sinä olet kuullut? Me saamme iloita Virpin kanssa Gesarin pelastumisesta ja kiittää Jumalaa rukousvastauksesta.

Muistatko, ystävä, kertomuksen Raamatusta, kun Jeesus paransi kymmenen pitalista miestä. Kaikki parantuivat, mutta vain yksi palasi kiittämään. Luukas 17:12 – 19. Tämä kertomus on kerrottu varmaan meille muistutukseksi, että muistaisimme kiittää, kun saamme avun Herralta. Kun olemme jättäneet rukouspyynnön Isälle Jeesuksen nimessä ja Jumala vastaa tai koskettaa parantavasti emme huomaakaan, että vastaus on tullut Herralta ja kiitos unohtuu. Näin kävi yhdeksälle pitaliselle. Heillä oli kiire ystävien luo, koska he eivät enää juosseet karkuun, kun tauti oli poissa.

Jumala haluaa, että jaamme aikamme ja asiamme Hänen kanssaan. Kun me pyydämme, ja Isä vastaa, Hän odottaa, että me kiitämme, niin kuin kiitämme ystäväämmekin avusta tai lahjasta. Jumala haluaa pitää yhteyttä lapsiinsa päivittäin. Miksi emme ottaisi tällaista lahjaa vastaan ja iloitsisi ja kiittäisi Isän,Pojan ja Pyhän Hengen jokapäiväisestä läsnäolosta ja hoidosta!

Kiitos, Isä, että Jeesuksen lähetit pelastamaan meidät! Kiitos, että Hän kalliisti osti meidät Sinun lapsiksesi! Kiitos, että Pyhä Henki toimii keskellämme, lohduttaa ja rohkaisee meitä ja johdattaa meidät kaikkeen totuuteen. Kiitos, Isä, että Sinä olet läsnä, rakastat lastasi, autat ja armahdat ja vastaat rukouksiimme silloin, kun Sinun aikasi on. Tänä juhannuksena, nouskoon kiitoksemme ja ylistyksemme Sinulle, Pyhä, kaikkivaltias Jumala, meidän Taivaallinen Isämme!

Tänä aamuna, 27.6.2010, rakkaudella Mummi

lauantai 26. kesäkuuta 2010

Jumalan ihme

Rakas Lähimmäiseni. Tapasin eilen ystäväni Virpin. Hän kehotti minua kertomaan Sinulle Jumalan ihmeellisestä johdatuksesta, jota hän koki viime viikolla.

Maanantaina kello yksi, hänen rakas lemmikkinsä, Gesar-papukaija, livahti ulos. Virpi lähti heti etsimään kadonnutta. Lähistöllä oli rakentamaton tontti, jossa oli paljon puita. Sinne hän meni katselemaan ja viheltämään kutsuääntä. Toivo heräsi, kun lintu vastasi hänen huutoonsa. Vähitellen vastaukset katosivat ja Virpi lähti itkien luokseni kertomaan suruaan. Rukoilimme yhdessä, että Jumala pitäisi huolta Gesarista ja lähettäisi sen kotiin. Olin kuullut aamulla lupauksen ”Uskokaa saaneenne”. Luin blogini Virpille ja Kiitimme jo siitä, että Jumala voi varjella linnun ja lähettää sen kotiin.

Tiistaina Virpi etsi taas ystäväänsä, mutta vastausääniä ei enää kuulunut. Yöllä lämpötila oli laskenut viiteen asteeseen. Tämän linnun turvallinen lämpötila on 20 astetta. Toivo alkoi jo hiipua. Siitä huolimatta Virpi huhuili ja odotti. Keskiviikkona kokoonnuimme rukoilemaan muutamien ystävien kanssa. Yhdessä jätimme taas rukouksen Gesarista. Kun Virpi ajoi kotiin yhden maissa keskiviikkona, hän tunsi iloa sydämessään, että Jumala voi häntä auttaa. Hän uskoi saaneensa!

Kello kolme hän kuuli tutun vislauksen melko läheltä ja alkoi katsella puita. Siellähän kaveri oli, naapurin koivussa. Ihmeen kaupalla karkuri oli löytänyt kotiin. Jumala oli varjellut sen petolinnuilta ja johdattanut kotiin! ”Tule Virpille” kutsu sai linnun tulemaan Virpin käteen.

Turvallisessa häkissään Gesar alkoi heti syödä jyviä ja juoda vettä. Kuinka se selvisi kaksi vuorokautta ilman vettä ja ruokaa? Kuinka se kesti yön kylmyyden ja vältti metsän vaarat? Jumala sen varjeli! Onnellisena Virpi soitti minulle, että ihme on tapahtunut! Tapahtuukohan usein niin, että häkissä elänyt lintu osa takaisin kotiinsa, jos se joutuu ulos? Kiitimme yhdessä hyvää Jumalaa, joka pitää huolen linnuistakin ja vastaa rukouksiin ajallaan! Jumalan siunaamaa juhannusta Sinulle, Ystävä!

Tänään, 26.6.2010, rakkaudella Mummi

perjantai 25. kesäkuuta 2010

Juhannusaatto

Rakas Lähimmäiseni, tänään on juhannusaatto. Monet ovat matkalla sukulaisten ja ystävien luo iloitsemaan keskikesän juhlasta. Juhannuskokon loimussa on ilo nauttia yhdessä mahtavista grilliherkuista, joita kokit ovat kilvan esitelleet jo viikkokausia. Luonto iloitsee kanssamme. Kaikki kukat, puut ja pensaat kukkivat kilvan. Niiden tuhannet värit ja kukinnot kertovat meille Luojan luomistyön täydellisyydestä. Rukoillaan, että juhlapyhät sujuisivat ilman onnettomuuksia!

Minä olen alkanut koota runojani sitä tulevaa runokirjaani varten. Se kuulas kesäaamu, jonka tänään kohtasin, toi mieleeni runon, jonka sain silloin, kun pienet lapsenlapset viettivät kanssani iltoja ja aamuja, yökylässä ollessaan. Ne olivat ikimuistoisia hetkiä ne! Tässä yksi runo: Antoi Luoja armostansa kuulaan kesäisen aamun. Herätteli heiniänsä, ojenteli oksiansa, päivän silmiä raotti. Tuota mummi lapsinensa katseli hyvillä mielin, Lauloi lintukin sivulla, oman onnensa ojensi. Juoksi lapsi matkan päähän, paljaat varpaat nurmikossa, kunnes hetkessä pysähti, löytyi pulma puolitiessä. Pienet sormet pontevasti poimivat kastetta maasta: ”Tule tänne, katso mummi, kuka on itkenyt yöllä?”

”Taas kukkasilla kukkulat, oi Herra kaikki vyötät ja laumat lukemattomat taas laitumilla syötät. Näin kaikki maa nyt iloissaan sinulle veisaa kiitostaan, julistaa kunniaasi. On täynnä vettä virtasi, janoiset siitä juotat ja runsaan siunauksesi maan kasvulle nyt tuotat. Lehteen ja kukkaan, Luoja saat auringon nousun laskun maat iloksi ihmisille. Taas, Herra, askeleistasi maa uhkuu muhevuutta. Ajallaan annat sateesi, saa pellot voimaa uutta. Näin, Herra, vuoden kaunistat ja työmme siunaat, vahvistat, suot nousta kultaviljan. Jumala hiljaisuudessa sinua Siion kiittää. Kansaasi siunaat rauhalla, kaikille armo riittää. Anteeksi annat velkamme, pois nostat raskaan kuormamme, me siitä riemuitsemme. On autuas, ken olla saa Jumalan kartanoissa, ylistää Luojan kunniaa pyhien asunnoissa, kun hyvyydellä huoneesi, rauhalla läsnäolosi ravitset, Herra, meitä.” Virsi 572.

Tänä aamuna, 25.6.2010, rakkaudella, Mummi

tiistai 22. kesäkuuta 2010

"Uskokaa saaneenne"

Rakas Lähimmäiseni, kun herään kello puoli kolme, kuulen sanat: ”Uskokaa saaneenne!” Kiitos Jumala, että vahvistat uskoani tällä sanalla! Kiitos kaikesta, mitä olet minulle antanut. Pyhän Hengen läsnäolosta tänään erityisesti kiitän!

Nousen heti katsomaan, missä kohti Raamatussa tuo kehotus on, että voin sen Sinullekin kertoa. Raamattusanakirjasta löydän, että se kehotus sisältyy Jeesuksen opetukseen Markuksen evankeliumissa, luku 11: 22- 25: ”Pitäkää usko Jumalaan. Totisesti minä sanon teille: jos joku sanoisi tälle vuorelle: ”Kohoa ja heittäydy mereen”, eikä epäilisi sydämessään, vaan uskoisi sen tapahtuvan, minkä hän sanoo, niin se hänelle tapahtuisi. Sen tähden minä sanon teille: uskokaa saaneenne, niin se on teille tuleva. Ja kun te seisotte ja rukoilette, niin antakaa anteeksi, jos kenellä teistä on jotakin toistansa vastaan, että myös teidän Isänne, joka on taivaissa, antaisi teille anteeksi teidän rikkomuksenne.” Jeesus sanoo monissa yhteyksissä, että anokaa, niin teille annetaan. Joh. 15:16 kuuluu näin: ”Te ette valinneet minua, vaan minä valitsin teidät ja asetin teidät, että te menisitte ja kantaisitte hedelmää ja että teidän hedelmänne pysyisi: että mitä ikinä te anotte Isältä minun nimessäni, hän sen teille antaisi.”

Jeesus toivoo, että me rukoilemme apua elämämme tarpeisiin. Kun meillä on sairautta ja kipuja, jotka vaikeuttavat elämäämme, me saamme rukoilla, että Jumala parantaisi. Veihän Jeesus meidän kipumme ja sairautemme ristille, Hän tuntee meidät ja meidän kipumme. Näistä raamatunkohdista näemme, että Jeesus haluaa ilolla täyttää seuraajiensa pyynnöt. Jeesus muistuttaa tässä myös sydämen tilasta. Kun me annamme anteeksi, Jumalakin antaa anteeksi meidän rikkomuksemme. Uskokaa saaneenne, tarkoittaa sitä, että kun pyyntö on viety Jeesuksen nimessä Jumalan tietoon, voi heti alkaa kiittää siitä, että Jumala on kuullut rukouksen ja että Hän sen tekee ajallaan. Kestävä rukous on sitä, että luottaa Jumalan joskus vastaavan ja jatkaa rukousta, vaikkei vastausta heti tulisikaan. Jumala on voimallinen, eikä mikään ole Hänelle mahdotonta! Häneen voimme turvata kaikissa asioissamme. Iloitaan siitä, ja kiitetään kaikkivaltiasta Jumalaa!

Tänä aamuna, 22.6.2010, rakkaudella Mummi

maanantai 21. kesäkuuta 2010

Kiitos vuodenajoista

Rakas Lähimmäiseni, tänään on kesäpäivän seisaus. Se tarkoittaa sitä, että huomenna päivä on jo kukonaskelta lyhyempi. Olemme matkalla syksyyn ja talveen. Mutta sitä ennen on vielä kaunis Suomen kesä meidän kaikkien nauttia sen runsaista antimista.

Meillä on ilo asua maassa, jossa on vuodenaikojen vaihtelut. Jokaisella vuodenajalla on omat hyvät puolensa. Valolla on suuri merkitys luonnon ja meidän ihmisten elämään. Kesällä valoa on paljon. Pohjoisessa aurinko ei laske kesäaikaan lainkaan ja talven kaamoksessa se ei nouse horisontin yläpuolelle moneen kuukauteen. Tämä luonnon erikoisuus vaikuttaa siellä asuvien ihmisen elämään hyvin voimakkaasti sisällisesti ja jokapäiväisissä askareissa. Monet etelän asukkaat haluavat kokea tuon Lapin lumon ja matkustavat sinne lomillaan. Mekin olemme niin tehneet vuosittain silloin kun jaksoimme vielä turvallisesti liikkua luonnossa. Kyllä se vaikutti, sinne halusi mennä uudelleen ja uudelleen!

Vuodenaikojen vaihtelu on meille suuri rikkaus, Jumalan lahja! Psalmi 74, jakeet 16 ja 17 sanoo näin: ” Sinun on päivä ja sinun on yö, sinä valmistit valon ja auringon. Sinä määräsit kaikki maan rajat ja asetit kesän ja talven.” Tänään saamme kiittää hyvää Jumalaa omasta kauniista maastamme, vuodenaikojen vaihtelusta ja tästä kesästä ja sen rikkaasta annista. Kiitos Taivaallinen Isämme elämästä, aisteistamme, joilla voimme elämän kaikki ulottuvuudet kokea, Kiitos Suomen puhtaasta luonnosta ja puhtaasta vedestä. Varjele, Herra, luonto ja vesi puhtaana ihmisten tarpeisiin kaikkialla maailmassa. Anna meille ilo nähdä Sinun työsi elämässämme ja opeta meitä kiittämään kaikesta siitä, mitä meille annat. Jeesuksesta ja Sinun jokapäiväisestä huolenpidostasi, Taivaallinen Isä, haluamme kiittää Sinua kaikkina elämämme päivinä. Amen

Tänä aamuna, 21.6.2010, rakkaudella Mummi

sunnuntai 20. kesäkuuta 2010

Rakkaus on ikuinen

Rakas Lähimmäiseni! Tänä aamuna herään vasta puoli kahdeksan. Luonto on pessyt kasvonsa, sillä eilen satoi vettä koko päivän. On suvisunnuntai ja meidät on kutsuttu nuoren tytön rippijuhliin iltapäivällä. Muistan oman rippileirini joskus aikojen alussa. Kesä oli kaunis. Jyväskylän maalaiskunnassa istuimme, me rippileiriläiset, niin kuin Jeesuksen opetuslapset aikoinaan, puun juurella kuuntelemassa ilosanomaa Jeesuksesta. Sanoma puhutteli, mutta en ollut vielä kypsä vastaanottamaan Jeesuksen rakkautta. Synti tuntui olevan minusta niin kaukana, etten tarvinnut armoa. Rippijuhlassa sain äidiltä lahjaksi Raamatun, mutta surin sitä, etten saanut yhtään kukkaa, kun toisilla oli kukkia sylit täynnä. Niin lapsellinen olin! Rukoilen, että tämän päivän rippilapset ovat ymmärtäväisiä hengeltänsä, ja ottavat vastaan Jeesuksen armon. Jeesus on jokaisen lapsen ja nuoren paras ystävä! Jeesus on antanut henkensä meidän jokaisen edestä, että me saamme elää Jumalan lapsina ja perillisinä täällä ja kuoltuamme pääsemme iankaikkiseen elämään.

Olen ollut Ruotsin kruununprinsessa Viktorian ja Daniel Westlingin seurassa TV:n äärellä kaksi iltaa puoleen yöhön. On ollut ilo katsella kahden nuoren ihmisen onnea! On suuri esikuva kaikille se, että syvä kiintymys ja rakkaus ovat tämän näkyvän parin sydämessä, kun he sanovat toisilleen: ”Tahdon” Jumalan kasvojen edessä.

Toissailtana oli parin häiden kunniaksi järjestetty gaalakonsertti, johon tuli paljon kuninkaallisia vieraita ja nuoren parin ystäviä ja sukulaisia. Konsertti oli kuulemisen arvoinen. Joutsenlampea elävöitti kiinalainen pari hienolla ja taidokkaalla esityksellään. Ja koko ajan nuorenparin rakkaus loisti heidän silmistään. Antakoon Jumala sen säilyä yhtä puhtaana läpi heidän elämänsä.

Eilinen hääjuhla oli ikimuistoinen. He saivat toisensa. Miljooniin lukeutuva katselijakunta rukoili heille Jumalan siunaamaa elämää. Hääaterialla molempien nuorten isät puhuivat ja sulhanen puhui. Luonnollisuudellaan ja rehellisyydellään tämä nuori hallitsijapari voittaa varmaan kansan suosion puolelleen. Rukoillaan heille pitkää ikää ja hyviä hallitsijavuosia!

Tänä aamuna, 20.6.2010, rakkaudella Mummi

torstai 17. kesäkuuta 2010

Aarre saviastioissa

Rakas Lähimmäiseni, Jeesus, meidän Vapahtajamme, on meidän aarteemme! Kun ajattelen omaa elämääni, tiedän tarkkaan, minkälaisen särkyneen saviastian Jeesus kohtasi, kun Hän tuli minun sydämeeni asumaan. Itsetuntoni oli poissa, nelikymppinen ruumiini oli sairas, kävi ylikierroksilla, enkä tiennyt kuka minä olen. Jeesus tiesi minut nimeltä, koska Jumala oli minut kasteessa kirjoihinsa ottanut. Jeesus sanoi: ”Sinä olet minun!” Harhateillä itsensä väsyttänyt lapsi löysi kodin. Jeesus alkoi korjata särkynyttä.

Paavalin toinen kirje Korinttilaisille, neljäs luku, alkaa otsikolla: ”Aarre saviastioissa”. Kirjaan siitä muutamia jakeita: ”Emmehän me julista sanomaa itsestämme vaan Jeesuksesta Kristuksesta: Jeesus on Herra, ja hän on lähettänyt meidät palvelemaan teitä. Jumala, joka sanoi: ”Tulkoon pimeyteen valo”, valaisi itse meidän sydämemme. Näin Jumalan kirkkaus, joka säteilee Kristuksen kasvoilta opitaan tuntemaan, ja se levittää valoaan. Tämä aarre on meillä saviastioissa, jotta nähtäisiin tuon valtavan voiman olevan peräisin Jumalasta eikä meistä itsestämme. Me olemme kaikin tavoin ahtaalla, mutta emme umpikujassa, neuvottomia, mutta emme toivottomia, vainottuja, mutta emme hylättyjä, maahan lyötyjä, mutta emme tuhottuja. Me kannamme aina ruumiissamme Jeesuksen kuolemaa, jotta myös Jeesuksen elämä tulisi meidän ruumiissamme näkyviin. Me tosin elämme, mutta meidät annetaan Jeesuksen tähden alituisesti alttiiksi kuolemalle, jotta myös Jeesuksen elämä tulisi näkyviin kuolevaisessa ruumiissamme.”

”Me olemme kaikin tavoin ahtaalla, mutta emme umpikujassa, neuvottomia, mutta emme toivottomia, vainottuja, mutta emme hylättyjä, maahan lyötyjä, mutta emme tuhottuja”. Tämä lause on aina kiehtonut minua. Siinä näkyy Jumalan voima, joka Jeesuksen kautta vaikuttaa meidän elämässämme! Meillä on aina toivo ja olemme aina turvassa, kun Jeesus puolustaa meitä ja taistelee meidän puolestamme. Me saamme olla hiljaa.

”Kun on turva Jumalassa, turvassa on paremmassa kuin on tähti taivahalla, lintu emon siiven alla”. Virsi 397:1

Tänä aamuna, 17.6.2010, rakkaudella Mummi

tiistai 15. kesäkuuta 2010

Aika on lyhyt

Raikas kesäaamu puhuu minulle Jumalan ihmeellisestä voimasta. Valkeat ja punaiset alppiruusut loistavat luonnon herkkää kauneutta. Kukinnon jokainen kukka on Jumalan luomisvoimalla tehty täydellinen taideteos, ihmeellinen lahja meidän silmillemme. Kiitollisuus elämän ihmeistä täyttää sydämeni. Ole kiitetty, Taivaallinen Isäni, kiitos siitä, että vanhat silmäni saavat tämän vielä nähdä!

Isä on antanut minulle uuden tehtävän ja rukousaiheen. On jo aika koota kaikki mummin runot yksiin kansiin. Niitä on tullut vuosien myötä. On yhtä monta tyyliä kuin on runoa! Siinäpä onkin mummilla tehtävää, koota runot mielekkääseen jonoon ja yksiin kansiin. Niitä ei saa ”työstää” fiineiksi, vaan niiden on oltava näköisiäni, sellaisina kirjattuja, kuin Jumala on ne minulle antanut. Rukoile, rakas ystävä, minulle ymmärrystä tähän tehtävään!

Raamatussa psalmit ovat kuin runoa. Psalmi 90 kertoo meille ihmiselämän lyhyydestä ja Jumalan ikuisuudesta. Sen loppujakeet ovat tähän aamuun sopiva rukous: ”Opeta meille, miten lyhyt on aikamme, että saisimme viisaan sydämen. Herra, käänny jo puoleemme. Kuinka kauan vielä viivyt? Armahda meitä palvelijoitasi! Ravitse meitä armollasi joka aamu, niin voimme iloita elämämme päivistä. Niin kuin annoit murheen, anna meille ilo yhtä monena vuotena kuin vaivamme kesti. Anna palvelijoittesi nähdä suuret tekosi, anna lastemme nähdä kunniasi loisto. Herra, meidän Jumalamme, ole lempeä meille, anna töillemme menestys, siunaa kättemme työt.”

Tähän psalminlaulajan rukoukseen voimme yhtyä tänä aamuna. Viisas sydän osoittaa meille tämän päivän. Tänä päivänä voimme vaikuttaa elämäämme. Voimme tehdä työmme niin hyvin kuin osaamme, voimme tehdä sen niin kuin Jumalalle. Iloitaan siitä, että tänään on pelastuksen päivä! Muistetaan, että tämä päivä on parannuksenteon päivä! On suuri kiitoksenaihe se, että tänään on Kristuksen armon päivä! Ole kiitetty, rakas Vapahtajamme!

Tänä aamuna, 15.6.2010, rakkaudella Mummi

maanantai 14. kesäkuuta 2010

Terveisiä Lähetysjuhlilta

Rakas Lähimmäiseni, minulla on Sinulle terveisiä Lähetysjuhlilta Varkaudesta. Saimme olla ystävän sisaren perheessä kaksi päivää rakkaudellisessa huolenpidossa. Meitä todella ”pidettiin kuin piispaa pappilassa”. Kiitollisuus Jumalaa ja näitä ystäviä kohtaan on suuri!

Lähetysjuhlien juhlamessu Varkauden kirkossa oli juhlien huipennus. Sai tuntea Jumalan perheväen yhteyttä, kun täysi kirkollinen juhliin osallistuneita sai laulaa kiitosta Jumalalle ja kuunnella chileläisen naispiispan saarnaa siitä, miten ihmisillä ei ollut aikaa tulla Jeesuksen vertauksen pitoihin erilaisten tehtävien tähden. Näin monet ohittavat kutsun seurata Jeesusta kiireidensä tähden. Luukas 14:16-24. Entä me, jotka olemme ottaneet kutsun vastaan, kuulemmeko me, kun meiltä pyydetään lähetysalttiutta. Pohdin sitä, mikä on minun verukkeeni, kun Jumala pyytää minua antamaan aikaani ja työtäni Hänen valtakuntansa tarpeisiin. Emännällämme oli kaksi suurta laatikollista valmiina sukkia ja lapasia lähetettäväksi lähetyskentille, niille ihmisille, jotka niitä tarvitsevat.

Ehtoolliselle saimme polvistua kaikki rinta rinnan, ottamaan vastaan armoaterian. Jeesus, Totinen Viinipuu rakastaa ja ruokkii kaikkia lapsiaan samalla tavalla. Hän antaa armonsa ja rauhansa jokaiselle anovalle. Me olimme kaikki samalla viivalla alttarilla, niin piispat ja papit, kuin me tavalliset armon anojatkin ja kaikki saimme uskoa syntimme anteeksi Jeesuksen nimessä.

Suuri juhlateltta oli täynnä, kun kuuntelimme Sanaa ja monenlaista asiaa lähetyksen eri kentiltä. Yhteistä tekemistä saimme kokeilla, kun sormin virkkasimme matonkuteita erilaisiin tarpeisiin. Yhteys oli juhlien hyvä anti. Yhteys ja yhdessä tekeminen saa paljon aikaan, kun Jumala sen siunaa!

”Menkää maitten ääriin asti! näin on käsky kuninkaan. Joukkoaan hän itse johtaa taisteluunsa voittoisaan. Kerran vapahdettu maa kunnioittaa Karitsaa. Menkää julki julistamaan ristin riemusanomaa. Voitonsankarimme suusta Golgatalla kajahtaa: ”Täytetty jo kaikki on!” Siihen tyytyy rauhaton.” virsi 426: 1 ja 2 säkeistöt.

Tänä aamuna 14. 6. 2010, rakkaudella Mummi

keskiviikko 9. kesäkuuta 2010

Jumalan salaisuuden tunteminen

Lähimmäiseni, valkoiset sireenit kukkivat täydessä loistossaan. Yön sateen jälkeen luonto lepää tyynessä aamussa. Kirkas taivas näyttää valtaavan alaa raskaina roikkuvilta sadepilviltä. Herra, anna lomalaisille hyviä kesäpäiviä! Anna ilo vapaudesta! Ota vastaan kiitokset ja rukoukset, Sinä tiedät. Siunaa kaikki matkalaiset ja muista omaisuuskansaasi Israelia! Koko maailma on Sinun käsissäsi, Herra, anna rakkautesi vaikuttaa niin, että anteeksianto tulisi riidan tilalle ja täytä armollasi ja rauhallasi ihmissydämet!

Luin eilen Matteuksen evankeliumia. Yhtäkkiä edessäni oli otsikko: ”Jumalan salaisuuden tunteminen.” Jeesus puhuu sen meille näin: Minä ylistän sinua, Isä, taivaan ja maan Herra, siitä että olet salannut tämän viisailta ja oppineilta, mutta ilmoittanut sen lapsenmielisille. Näin sinä, Isä, olet hyväksi nähnyt. Kaiken on Isäni antanut minun haltuuni. Poikaa ei tunne kukaan muu kuin Isä eikä Isää kukaan muu kuin Poika ja se, jolle Poika tahtoo hänet ilmoittaa. Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon. Ottakaa minun ikeeni harteillenne ja katsokaa minua: minä olen sydämeltäni lempeä ja nöyrä Näin teidän sielunne löytää levon. Minun ikeeni on hyvä kantaa ja minun kuormani on keveä.”

On Jumalan salaisuus, että ilosanoma on uskottu lapsenmielisille, niille, jotka uskovat liikoja kyselemättä, ja heittäytyvät armon varaan niin kuin lapset. Jeesus ilmoittaa, että ainoastaan Hän voi johdattaa ihmisen Isän yhteyteen. Sekin on Jumalan pelastussalaisuus. Jeesus kutsuu rakkaudessaan kaikkia väsyneitä, itseensä pettyneitä ja epäonnistuneita luokseen lepäämään. Jumalan salaisuus on sekin, että Jeesuksella on valta antaa synnit anteeksi. Kun Jeesus ottaa synnit pois, sydämeen tulee ihmeellinen lepo ja rauha! Jeesus kehottaa meitä ottamaan ristimme ja seuraamaan Häntä. Kaikissa elämämme vaikeuksissa niin kuin iloissakin Jeesus on kanssamme. Hän kantaa kuormiamme yhdessä Pyhän Hengen kanssa. Rakkauden läsnäolo kannattaa taakkojamme niin kuin vesi venettä. Jeesus on Jumalan lähettämä pelastaja. Hän on meille Vapahtaja, Parantaja, Ystävä ja opettaja! Kuulkaamme Häntä ja oppikaamme Hänestä! Ole ylistetty Jeesus, rakas Vapahtajamme!

Tänä aamuna, 9.6.2010, rakkaudella Mummi

maanantai 7. kesäkuuta 2010

Rikas mies ja Lasarus

Rakas Lähimmäiseni, herätessäni kello puoli viisi, mielessäni on eilisen sunnuntain saarnateksti Luukkaan evankeliumin 16. luvusta, jakeet 19-31. Raamatun uudessa käännöksessä se on otsikoitu: ”Rikas mies ja Lasarus”. Jeesus itse kertoo siinä kuoleman jälkeisestä ajasta. Se on meillä kaikilla edessä, siksi uskon sen kiinnostavan jokaista. Lue, rakas ystävä teksti Raamatusta ajatuksen kanssa!

Minä kuulen tässä Jeesuksen sydämen huudon, että tämä elämä on meidän etsikkoaikaamme. Meillä on yhtä monta tapaa elää tämä elämä, kuin on ihmisiäkin. Jeesus on tullut maailmaan pelastamaan meidät iankaikkiseen elämään. Koko Raamattu kertoo Kolmiyhteisestä Jumalasta. Raamattu kertoo selvästi, että meillä on tämä elämä aikaa oppia tuntemaan ilosanoma Jeesuksesta: ”Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän” Johannes 3:16. Tässä tämä sanoma on yhdessä lauseessa. Kaikilla meillä on mahdollisuus ottaa vastaan Jeesus omana Vapahtajana ja oppia tuntemaan meitä rakastava Taivaallinen Isä, ja elää Pyhän Hengen johdatuksessa tämä elämämme.

Rikas mies kuuli saman sanoman kuin Lasarus, mutta hänellä ei ollut aikaa ajatella asiaa syvemmin. Näin nämä miehet joutuivat kuolemansa jälkeen eri paikkoihin. Rikkaalle miehelle tuli hätä omaisistaan, lähetä Lasarus varoittamaan viittä veljeäni, etteivät hekin joutuisi tähän vaivan paikkaan!

Meillä on Raamattu, josta sanomaa julistetaan kirkkaana. Meillä on vastuullisia ihmisiä, Jeesuksen seuraajia, joille Jeesus itse on antanut rakkauden lähimmäistä kohtaan, meidän on kuunneltava heitä, kun he kertovat Jeesuksesta. Meillä on elävä Jumala, joka kutsuu meitä yhteyteensä. On viisutta ottaa vastaan Jumalan kutsu! Meillä on Vapahtaja, joka vapauttaa meidät syyllisyydestä; antaa kaikki syntimme anteeksi. Ja meillä on Pyhä Henki, joka johdattaa meidät kaikkeen totuuteen ja opettaa meille kaiken. Ja jokaisella Jeesukseen uskovalla on armolahja, iankaikkinen elämä! Kiitetään hyvää Jumalaa!

Tänä aamuna 7.6.2010, rakkaudella Mummi

sunnuntai 6. kesäkuuta 2010

Lauletaan yhdessä.

Lähimmäiseni, nyt on sen suuren juhlapäivän jälkeinen sunnuntai! Onnea kaikille ylioppilaille, kaikille valmistuneille ja jokaiselle koululaiselle, joka on selvinnyt seuraavalle luokalle, onnea myös kaikille heidän omaisilleen! Loistakoon heille kevään valkoiset sireenit ja värikkäät orvokit vielä kirkkaampina kuin meille arki-ihmisille.

Minäkin pääsin juhlatunnelmaan eilen illalla, kun katselin yhteislauluhetkeä Joensuun torilla Tv 7:sta. On se ihme, että karjalaiset näyttävät iloitsevan laulun lahjasta paljon enemmän kuin muiden heimojen asukkaat. Tavallisena vilkkaana toripäivänä, jolloin Martat leipovat karjalanpiirakoita ja maalaiset tuovat hyviä perunoitaan kaupunkilaisille, ehtii satapäinen joukko istahtaa laulamaan hengellisiä lauluja ja nauttimaan yhdessäolosta! Minäkin tunsin olevani yksi noista laulajista. Iloitsin täysin siemauksin yhdessä laulamisesta ja katselin kauniina kesäpäivänä ihmisvilinää torilla.

Viisi seurakunnan miestä oli lauluhetken järjestänyt. He jakoivat kaikille lauluvihkot, soittivat ja esiintyivät vuorotellen esilaulajina. Tuli mieleeni, että tulisiko ihmisiä Vaasan torilla lauluhetkeen esimerkiksi kevätmarkkinapäivänä, jos täällä joku uskaltaisi tulla esilaulajaksi? Onko lauluista nauttiminen karjalaisten yksinoikeus?

Tiedän, että eilen oli Joensuun laulurinteellä tuhatmäärin kansaa, kun kaikkien koulujen oppilaat yhdessä lauloivat kevättä vanhemmilleen ja mummoilleen. Minäkin olen saanut kokea tuon suuren kevätjuhlan pari vuotta sitten. Joensuussa on pysyvä lava torilla ja laulurinteellä on valtava katettu lava väen kokoontua milloin vain suuriin ulkoilmatapahtumiin. Koska saamme katetun lavan Vaasaan torille tai meren rannalle?

Laulu yhdistää. Se tuo yhdessä tekemisen meiningin. Jos tilaisuudessa kerättäisi kolehti, se olisi varmaan runsas ja sydämestä annettu. Kiitetään Jumalaa laulun lahjasta ja laulujen kuuntelemisen lahjasta!

Tänä aamuna, 6.6. 2010, rakkaudella Mummi

perjantai 4. kesäkuuta 2010

"Ennättävä armo"

Lähimmäiseni, kun herään kello viisi, kuulen sanat: ”Ennättävä armo”. Kiitollisuus täytti sydämeni, Sinun armosi, Jeesus, ennättää avuksi oikeaan aikaan, silloin kun joku armoa tarvitsee! Sinä Jumala toimit reaaliajassa. Kun joku Sinua avuksi huutaa, siinä Jeesuksen armo on läsnä! Minä tarvitsen armoasi,Jeesus, juuri nyt.

Yritin etsiä sanaa ennättävä eri lähteistä, mutta sitä ei löytynyt. Efesolaiskirje kertoo siitä. kuinka Jumala on valmistanut armonsa meille kaikille luoduilleen jo silloin, kun Hän loi maailmaa. Kolmiyhteisen Jumalan jokainen persoona tiesi jo silloin, että Jeesuksen armo ja Pyhän Hengen osallisuus on tarpeen Isä-lapsi suhteelle. Jo tässä Jumalan aivoituksessa on ennättävä armo:

"Ylistetty olkoon meidän Herramma Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä! Hän on siunannut meitä kaikella Hengen siunauksella, taivaallisilla aarteilla Kristuksessa. Jo ennen maailman luomista hän on valinnut meidät Kristuksessa olemaan edessään pyhiä ja nuhteettomia Kristuksesta osallisina. Rakkaudessaan hän näki hyväksi jo edeltä määrätä meidät yhteyteensä, omiksi lapsikseen, Jeesuksen Kristuksen tähden.Ylistetty olkoon hänen armonsa kirkkaus, kun hän antoi meille rakkaan Poikansa! Kristuksen veressä meillä on lunastus, rikkomustemme anteeksianto. Näin Jumala on antanut armonsa rikkauden tulla runsaana omaksemme ja suonut meille kaikkea viisautta ja ymmärystä. Hän on ilmaissut meille tahtonsa salaisuuden, sen Kristusta koskevan suunnitelman, jonka hän on nähnyt hyväksi tehdä. Jajoka on määräajan tullessa toteutuva: hän on yhdistänyt Kristuksessa yhdeksi kaiken, mitä on taivaassa ja maan päällä. Jumala on myös antanut Kristuksessa meille parintöosan, niin kuin hän oli suunitellut ja ennelta määrännyt - hän , joka saattaa kaiken tapahtumaan tahtonsa ja päätöksensä mukaisesti. Siksi meidän, jotka olemme jo ennalta saaneet panna toivomme Kristukseen, tulee elää Jumalan kirkkauden ylistykseksi." Ef. 1: 3 - 12.

Tästä näemme, että armo oli jo aikojen alussa ja on tänäänkin ennättävä armo! Kiitos Jumalalle!

Tänä aamuna, 4.6.2010, rakkaudella Mummi

torstai 3. kesäkuuta 2010

"Minä olen voittanut maailman"

Lähimmäiseni, Herra kehottaa minua puhumaan omasta ahdistuksen ajastani. Sairastin paniikkihäiriötä kuusi vuotta. Jokainen, jolla tämä ahdistus on ollut, tietää, että yhteys toisiin ihmisiin loppuu vähitellen, koska ei pysty kohtaamaan ketään. Tiesin, että tahdosta riippumaton hermostoni oli vialla. Yritin hoitaa itseäni rentoutumalla, se helpotti, mutta ahdistavissa tilanteissa paniikki tuli päälle auttamattomasti. Onneksi olin niin sairas, etten uskaltanut etsiä terapiaa.

Jumala tuli avukseni! Olen monesti kertonut Sinulle, että Hän poimi minut linja-autosta, kun vastuullinen ystävä kertoi minulle Jeesuksesta. Kuulin, että Jumala rakastaa minua niin paljon, että on antanut Poikansa kuolemaan minun edestäni. Jumala rakastaa minua, koska Hän on minut luonut ja antanut tämän elämän. Jeesus vapauttaa jokaisen ahdistuneen syyllisyydestä, synnistä ja kelpaamattomuudesta. Tämän ilosanoman otin vastaan, ja se oli minulle paras terapia, muita en tarvinnut.

Jeesus sanoo Sinulle ja minulle yhdellä lauseella terapiansa ohjelman: ”Tämän minä olen teille puhunut, että teillä olisi minussa rauha. Maailmassa teillä on ahdistus; mutta olkaa turvallisella mielellä: minä olen voittanut maailman” Joh. 16:33.Jeesus antaa rauhan, kun Hän ottaa synnit pois. Hän on turvamme kaikkina päivinämme. Jeesus Korjaa meidän rikkoutuneen sisikuntamme rakkaudellaan ja armollaan ja opettaa meidät unohtamaan kärsimämme pahan. Hän tiedottaa, että me kelpaamme Jumalalle sellaisinamme, koska Jumala on meidät luonut. Me saamme elää itsemme näköistä elämää Jumalan lapsina ja Jeesuksen seuraajina. Jumalan Pyhä Henki opettaa meille kaiken ja johdattaa meidät Sanan lähteelle.

Meille on kullanarvoinen neuvo Sananlaskujen kirjan 4. luvussa, jae 20: ”Kuuntele tarkkaan, poikani, mitä sinulle sanon, pidä korvasi auki! Älä päästä mielestäsi minun sanojani, pidä ne visusti sydämessäsi, sillä ne ovat löytäjälleen elämä, lääke koko hänen ruumiillensa. Ennen muuta varjele sitä, mikä on sydämessäsi – sieltä koko elämäsi lähtee.”

Tänä aamuna, 3.6.2010, rakkaudella Mummi

keskiviikko 2. kesäkuuta 2010

Jumala auttaa

Herään kello puoli kuusi liian paljon nukkuneena. Minulle 5-6 tuntia unta on paras vaihtoehto. Jos nukun kahdeksan tuntia, olen tyhjä kuin kylläinen kana. Ihailen kesäaamua kesäpihassa ja odotan sanoja rukouksessa. Minun on tyydyttävä sormipaikkaan: 4 Mooses 20: 6-11:

Tunnelma israelilaisten keskuudessa oli ankea, kun he viipyivät Siinain erämaassa, mutta olihan kansalla johtajat, joita sai moittia ja joilla sai valittaa kurjia oloja. Ei ollut viljaa, ei viikunoita eikä granaattiomenoita. Vettäkään ei ollut karjan ja ihmisten juoda. ” Mooses ja Aaron menivät kansanjoukon luota pyhäkköteltan ovelle ja painoivat kasvonsa maahan. Silloin Herran kirkkaus näyttäytyi heille. Herra sanoi Moosekselle: ”Ota sauva ja kutsu sitten veljesi Aaronin kanssa kaikki israelilaiset koolle. Puhukaa kansan nähden kalliolle ja käskekää sen antaa vettä. Näin saat veden pulppuamaan kalliosta ja juotat sekä ihmiset että karjan.” Mooses otti Herran käskyn mukaisesti sauvan, joka oli pyhäkköteltassa Herran edessä. Sitten hän ja Aaron kutsuivat kansan koolle kallion luo. Mooses sanoi kansalle: ”Kuulkaa nyt kapinoitsijat! Tästä kalliostako meidän muka pitäisi saada teille vettä?” Mooses kohotti sauvan ja iski kahdesti kalliota, ja siitä alkoi juosta vettä, niin että kaikki israelilaiset ja heidän karjansa saivat juoda kyllikseen.”

Jumalan kansan johtajat olivat Jumalaa pelkääväisiä ihmisiä, he uskoivat Jumalaan. Jumala itse oli valinnut heidät ja odottivat avun tulevan Jumalalta. He painoivat kasvonsa maahan, kyselivät, rukoilivat ja Jumala neuvoi heitä kädestä pitäen. Kansalla ei ollut luottamusta Jumalaan, vaikka he näkivät tällaisia Jumalan ihmetekoja, vaan he kulkivat omien mielihalujensa mukaan. Mikä siunaus, että johtajat jaksoivat! Jumalalta he saivat voimansa ja neuvonsa.

Me suomalaiset käyttäydymme kuin israelilaiset erämaassa. Kaikesta moititaan ja parjataan vastuussa olevia ihmisiä. Kuinka johtajat jaksavat, jos heillä ei ole tukenaan elävä Jumala? Rukoillaan uskoa päättäjille! Rukoillaan yhteishenkeä omalle kansallemme. Rukoillaan yhteishenkeä päättäjille, sillä Suomi on meille kaikille yhteinen koti, jota yhdessä rakennetaan!

Tänä aamuna, 2.6.2010, rakkaudella Mummi