Rakas Lähimmäiseni, Kun avaan Raamatun, edessäni on ystävän lähettämä lohdutuskortti, jonka sain silloin, kun sisareni lähti Taivaan kotiin. 2 kor. 1: 3-4 : ”Kiitetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, laupeuden Isä ja kaiken lohdutuksen Jumala, joka lohduttaa meitä kaikessa ahdistuksessamme, että me sillä lohdutuksella, jolla Jumala meitä itseämme lohduttaa, voisimme lohduttaa niitä, jotka kaikkinaisessa ahdistuksessa ovat. Sillä samoin kuin Kristuksen kärsimykset runsaina tulevat meidän osaksemme, samoin tulee meidän osaksemme myöskin lohdutus runsaana Kristuksen kautta.”
Tuossa kortissa on kauniita kukkia, ja kädessä kortti, jossa lukee: Ystäväni Sinulle. Muistan, kuinka rukouksessa sain tarttua Jeesusta kädestä ja kertoa Isälle kaipuuni ja suruni sisaren poismenon johdosta. Silloin Jeesus oli vierelläni, ystävänä, jolle puhuin asiani. Tuo Ystävän lähettämä sana, muistutti parhaasta ystävästämme Jeesuksesta Kristuksesta, joka on todellisesti läsnä joka hetki, kun Häneltä apua ja lohdutusta tarvitsemme. Hän on myös läsnä ilossa, kaikissa elämämme hetkissä.
Muistan, kuinka eräs terapeutti joskus kirkossamme vakuutti: ”Jeesus on kanssasi siellä montun pohjalla, puhu asiasi Hänelle, niin kuin puhut ystävällesi. Jeesus kuulee, ja Hän, joka kaiken on kärsinyt, voi kärsiviä auttaa.” Jeesus on nostanut minutkin ylös montun pohjalta. Hän on voimallinen tänäänkin auttamaan jokaista, joka Häntä avukseen huutaa.
”Oi Jeesus auttaja ja armon antaja, syytönnä synnit kannoit, elämän meille annoit. Taivaassa valtiaamme rukoilet puolestamme. Myös minut lunastit, myös minut pelastit, vapaaksi orjan ostit, elämän tielle nostit. Nyt kuljet rinnallani kaikissa vaiheissani. Siis kuulun sinulle ja sinä minulle. Veljeksi synnyit vaivaan, veit minut riemuun taivaan, oi Jeesus, auttajani ja kaikki kaikessani. Taas armolahjoilla kansaasi virvoita. Tuo terveyttä meille ja johda rauhan teille. Hengellä meidät täytä, armosi syvyys näytä. Nyt kaikki laulakaa, kiitosta veisatkaa! Ylistä, Herran kansa, Jeesusta armostansa. Toivossa riemuitkaamme. Jo saavu, Jeesus. Amen” Virsi 272
Tänä aamuna, 12.9. 2010, rakkaudella Mummi
sunnuntai 12. syyskuuta 2010
lauantai 11. syyskuuta 2010
Jumalan huolenpito
Rakas Lähimmäiseni, herään virkeänä ja terveenä 50- vuotis hääpäivämme jälkeisenä aamuna kello kolme. Kiitollisuus hyvää Jumalaa kohtaan pulppuaa sisältäni. Kuinka hyvä Hän on! Jumala on valinnut minut, vanhan ja vaivojen alaisen mummin lapsekseen ja avannut armonsa runsauden osakseni. Hänen rakkautensa on varjellut avioliittomme niin, ettei ole lähdetty eri teille. Hän on kantanut kaikkien sairauksien yli niin, että saamme vielä elää yhdessä toinen toistamme tukien jatkaa yhteistä kotimatkaa. Ilman Jumalan huolenpitoa se ei olisi mahdollista! Kunnia ja kiitos Hänelle!
Yhtäkkiä käsitän Jumalan äärettömän suuruuden ja voiman. Kaikki maailman ihmiset ovat Hänen ihmisiään. Heitä on kuin hiekanjyväsiä, ja minä ja mieheni kaikkein pienimpiä niiden joukossa. Jumalan huolenpito ja siunaus on ollut kanssamme kaikki nämä vuodet. Jeesus on antanut elämälle sisällön. Pyhä Henki on johdattanut perheemme elämää ihmeellisesti. Sinä, Lähimmäiseni, ja Sinun perheesi, olette myös Isän kädessä. Kaikkia meitä Hän johdattaa Taivaan kotiin saakka. Kiitetään yhdessä hyvää Jumalaa!
Mieleeni nousee Pietarin ylistys Jumalalle, hänen ensimmäisen kirjeensä alusta: ”Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä! Suuressa laupeudessaan hän on synnyttänyt meidät uuteen elämään ja antanut meille elävän toivon herättämällä Jeesuksen Kristuksen kuolleista. Häneltä me saamme perinnön, joka ei turmellu, tahraannu eikä kuihdu. Se on varattuna teille taivaissa, ja voimallaan varjelee teidät uskossa, niin että te saavutatte pelastuksen, joka on valmiina saatettavaksi ilmi lopun aikana. Siksi te riemuitsette, vaikka nyt jouduttekin jonkin aikaa kärsimään monenlaisissa koettelemuksissa. Kultakin koetellaan tulessa ja onhan teidän uskonne paljon arvokkaampaa kuin katoava kulta. Koettelemuksissa teidän uskonne todetaan aidoksi, ja siitä koituu Jeesuksen Kristuksen ilmestyessä ylistystä, kirkkautta ja kunniaa. Häntä te rakastatte, vaikka ette ole häntä nähneet, häneen te uskotte, vaikka ette häntä nyt näe, ja te riemuitsette sanoin kuvaamattoman, kirkastuneen ilon vallassa, sillä te saavutatte uskon päämäärän, sielujen pelastuksen.”
Tänä aamuna, 11.9.2010, rakkaudella Mummi
Yhtäkkiä käsitän Jumalan äärettömän suuruuden ja voiman. Kaikki maailman ihmiset ovat Hänen ihmisiään. Heitä on kuin hiekanjyväsiä, ja minä ja mieheni kaikkein pienimpiä niiden joukossa. Jumalan huolenpito ja siunaus on ollut kanssamme kaikki nämä vuodet. Jeesus on antanut elämälle sisällön. Pyhä Henki on johdattanut perheemme elämää ihmeellisesti. Sinä, Lähimmäiseni, ja Sinun perheesi, olette myös Isän kädessä. Kaikkia meitä Hän johdattaa Taivaan kotiin saakka. Kiitetään yhdessä hyvää Jumalaa!
Mieleeni nousee Pietarin ylistys Jumalalle, hänen ensimmäisen kirjeensä alusta: ”Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä! Suuressa laupeudessaan hän on synnyttänyt meidät uuteen elämään ja antanut meille elävän toivon herättämällä Jeesuksen Kristuksen kuolleista. Häneltä me saamme perinnön, joka ei turmellu, tahraannu eikä kuihdu. Se on varattuna teille taivaissa, ja voimallaan varjelee teidät uskossa, niin että te saavutatte pelastuksen, joka on valmiina saatettavaksi ilmi lopun aikana. Siksi te riemuitsette, vaikka nyt jouduttekin jonkin aikaa kärsimään monenlaisissa koettelemuksissa. Kultakin koetellaan tulessa ja onhan teidän uskonne paljon arvokkaampaa kuin katoava kulta. Koettelemuksissa teidän uskonne todetaan aidoksi, ja siitä koituu Jeesuksen Kristuksen ilmestyessä ylistystä, kirkkautta ja kunniaa. Häntä te rakastatte, vaikka ette ole häntä nähneet, häneen te uskotte, vaikka ette häntä nyt näe, ja te riemuitsette sanoin kuvaamattoman, kirkastuneen ilon vallassa, sillä te saavutatte uskon päämäärän, sielujen pelastuksen.”
Tänä aamuna, 11.9.2010, rakkaudella Mummi
torstai 9. syyskuuta 2010
Muistellaan - rukoillaan
Rakas Lähimmäiseni, mieheni veli vaimonsa kanssa oli luonamme. Emme olleet tavanneet vuoteen. Oli ilo kuunnella kuinka veljekset muistelivat lapsuuden ja nuoruuden asioita valokuvien äärellä. Meidän pitäisi tavata useammin sukulaisiamme, mutta pitkät välimatkat ja arjen kiireet estävät sen.
Oletko kuullut sananlaskun: ”Ajatteleminen on elämistä, muisteleminen on uudelleen elämistä.”? Muisteleminen on piristävää, sen huomasi veljesten vilkkaasta keskustelusta ja iloisista naurunremahduksista. Jokainen meistä on elänyt uudelleen mieluisia hetkiä ystävänsä tai sukulaisensa kanssa ja huomannut sen piristävän vaikutuksen.
Kun katsoin raamattusanakirjasta sanaa muistella, löytyi 2.Tim. 1:3, jossa Paavali muistelee rakasta ystäväänsä Timoteusta ja kertoo rukoilevansa hänen puolestaan: ”Minä kiitän Jumalaa, jota esivanhemmistani asti palvelen puhtaalla omallatunnolla - samoin kuin minä lakkaamatta muistan sinua rukouksissani öin ja päivin, haluten, muistaessani kyyneleitäsi, saada sinua nähdä, että täyttyisin ilolla – Ja kun mieleeni muistuu se vilpitön usko, joka sinulla on, joka ensin oli isoäidilläsi Eunikella ja joka, siitä olen varma, on sinullakin.”
Esirukouksessa muistelemme niitä, joita Isän edessä muistamme. Isä antaa ilon rukoilla. Rukous ei ole raskas taakka, vaan Jeesuksen hankkima etuoikeus käydä Isän eteen keskusteluun. Mieleen muistuu asioita rukouksen kohteesta, niin kuin Paavalikin iloitsi Timoteuksen uskosta. Tulee halu ja ilo pyytää ystävälle Isän runsasta siunausta ja sitä, mitä tietää ystävän toivovan ja rukoilevan. Sitten eräänä päivänä, kun Isä on vastannut, kiitetään yhdessä Jumalan antamasta rukousvastauksesta!
Lähimmäiseni, käytetään tätä etuoikeutta, minkä Jeesus on meille valmistanut, rukoillaan toinen toistemme ja rakkaidemme puolesta joka päivä. Isä antaa ilon ja Hän näyttää rakkautensa!
Tänä aamuna, 9.9.2010, ilolla Mummi
Oletko kuullut sananlaskun: ”Ajatteleminen on elämistä, muisteleminen on uudelleen elämistä.”? Muisteleminen on piristävää, sen huomasi veljesten vilkkaasta keskustelusta ja iloisista naurunremahduksista. Jokainen meistä on elänyt uudelleen mieluisia hetkiä ystävänsä tai sukulaisensa kanssa ja huomannut sen piristävän vaikutuksen.
Kun katsoin raamattusanakirjasta sanaa muistella, löytyi 2.Tim. 1:3, jossa Paavali muistelee rakasta ystäväänsä Timoteusta ja kertoo rukoilevansa hänen puolestaan: ”Minä kiitän Jumalaa, jota esivanhemmistani asti palvelen puhtaalla omallatunnolla - samoin kuin minä lakkaamatta muistan sinua rukouksissani öin ja päivin, haluten, muistaessani kyyneleitäsi, saada sinua nähdä, että täyttyisin ilolla – Ja kun mieleeni muistuu se vilpitön usko, joka sinulla on, joka ensin oli isoäidilläsi Eunikella ja joka, siitä olen varma, on sinullakin.”
Esirukouksessa muistelemme niitä, joita Isän edessä muistamme. Isä antaa ilon rukoilla. Rukous ei ole raskas taakka, vaan Jeesuksen hankkima etuoikeus käydä Isän eteen keskusteluun. Mieleen muistuu asioita rukouksen kohteesta, niin kuin Paavalikin iloitsi Timoteuksen uskosta. Tulee halu ja ilo pyytää ystävälle Isän runsasta siunausta ja sitä, mitä tietää ystävän toivovan ja rukoilevan. Sitten eräänä päivänä, kun Isä on vastannut, kiitetään yhdessä Jumalan antamasta rukousvastauksesta!
Lähimmäiseni, käytetään tätä etuoikeutta, minkä Jeesus on meille valmistanut, rukoillaan toinen toistemme ja rakkaidemme puolesta joka päivä. Isä antaa ilon ja Hän näyttää rakkautensa!
Tänä aamuna, 9.9.2010, ilolla Mummi
maanantai 6. syyskuuta 2010
Herran pelko ja kunnioitus
Rakas Lähimmäiseni, 26.12.1997, heräsin lauseeseen: ”Lue Malakia, ensimmäinen luku!” Tänä aamuna se avautuu minulle uudelleen, kun avaan Raamatun. Siinä Jumala puhuu omalle rakkaalle kansalleen, joka on kiittämätön ja puuhastelee väärien uhrien kanssa ja siten yrittää herättää Jumalan mielisuosiota. Jumala kysyy: ”Poika kunnioittakoon isäänsä ja palvelija herraansa. Mutta jos minä olen isä, missä on minun kunnioitukseni? Ja jos minä olen Herra, missä on minun pelkoni? sanoo Herra Sebaot teille te papit, jotka pidätte halpana minun nimeni.” jae 6.
Tämä sana on ajankohtainen meille kaikille. Uskon, että edellinen Lutherin sana tukee tätä tekstiä. Jumala haluaa sydämen läheisyyttä kanssaan eikä tekoja. Me, jotka olemme kokeneet sydämessämme Jeesuksen armotyön, olemme saaneet tuntea Jumalan rakkauden. Jumala on rakastanut meitä niin paljon, että on antanut rakkaimpansa, oman Poikansa, uhriksi meidän edestämme. Me olemme oppineet tuntemaan Isän rakkauden jokapäiväisessä elämässämme ja Sanaa lukiessamme ja kuullessamme PyhänHengen ja Jeesuksen kautta. Onko meillä oikea kunnioitus ja pelko Jumalaamme, Taivaallista Isäämme kohtaan, vai yritämmekö omilla teoilla hyvittää Häntä?
Jae 10 kuuluu näin: ”Jospa olisi teidän joukossanne joku, joka sulkisi ovet, ettette pitäisi tulta minun alttarillani turhaan!” Me voimme rukoilla, että Jumala vaikuttaa sen, että Sanaa saarnataan puhtaana keskuudessamme, ja Jumalan tulet syttyvät oikeaan aikaan. Jumalan on voima ja kunnia ja valta kaikessa evankeliumin työssä, ilman Hänen siunaustaan emme voi mitään tehdä. Jeesus on antanut meille yhteyden Taivaalliseen Isään Jumalan tahdosta. Pyhä Henki meissä vaikuttaa rakkauden ja kunnioituksen, Jumalan pelon ja kiitollisuuden. Annetaan kiitos ja kunnia Kolmiyhteiselle Jumalalle ja pyydetään Häntä avuksemme kaikessa! Jeesus rakastaa Sinua, Lähimmäiseni, Hän kutsuu tänäänkin yhteyteensä!
Tänä aamuna, 6.9.2010, rakkaudella Mummi
Tämä sana on ajankohtainen meille kaikille. Uskon, että edellinen Lutherin sana tukee tätä tekstiä. Jumala haluaa sydämen läheisyyttä kanssaan eikä tekoja. Me, jotka olemme kokeneet sydämessämme Jeesuksen armotyön, olemme saaneet tuntea Jumalan rakkauden. Jumala on rakastanut meitä niin paljon, että on antanut rakkaimpansa, oman Poikansa, uhriksi meidän edestämme. Me olemme oppineet tuntemaan Isän rakkauden jokapäiväisessä elämässämme ja Sanaa lukiessamme ja kuullessamme PyhänHengen ja Jeesuksen kautta. Onko meillä oikea kunnioitus ja pelko Jumalaamme, Taivaallista Isäämme kohtaan, vai yritämmekö omilla teoilla hyvittää Häntä?
Jae 10 kuuluu näin: ”Jospa olisi teidän joukossanne joku, joka sulkisi ovet, ettette pitäisi tulta minun alttarillani turhaan!” Me voimme rukoilla, että Jumala vaikuttaa sen, että Sanaa saarnataan puhtaana keskuudessamme, ja Jumalan tulet syttyvät oikeaan aikaan. Jumalan on voima ja kunnia ja valta kaikessa evankeliumin työssä, ilman Hänen siunaustaan emme voi mitään tehdä. Jeesus on antanut meille yhteyden Taivaalliseen Isään Jumalan tahdosta. Pyhä Henki meissä vaikuttaa rakkauden ja kunnioituksen, Jumalan pelon ja kiitollisuuden. Annetaan kiitos ja kunnia Kolmiyhteiselle Jumalalle ja pyydetään Häntä avuksemme kaikessa! Jeesus rakastaa Sinua, Lähimmäiseni, Hän kutsuu tänäänkin yhteyteensä!
Tänä aamuna, 6.9.2010, rakkaudella Mummi
lauantai 4. syyskuuta 2010
Yksin Jeesus
Rakas Lähimmäiseni, herään kello neljä uuteen aamuun. On aina suuri kiitoksenaihe, että saa herätä terveenä. Herra on varjellut! Mies nukkuu onnellista miehenunta, kun katson aamun lämpötilan 6.7. astetta. Raikas syyskuun aamu sarastaa jo. Yksi iso tähti loistaa eteläntaivaalla, lieneekö se betlehemintähti?!
Martti Lutherin Mannaa Jumalan lapsille antaa tänään hyvän sanan, liitän sen tähän kokonaan, että Sinäkin, ystävä sen voit lukea: Gal.5:6 ”Kristuksessa Jeesuksessa on yhdentekevää, onko ihminen ympärileikattu vai ei. Ainoa tärkeä on rakkautena vaikuttava usko.” Jos tahdot oikein uskoa Kristukseen ja todella omistaa hänet, sinun täytyy heittää sikseen kaikki teot, joilla aiot lähestyä Jumalaa ja kelvata hänelle. Ne ovat pauloja, jotka erottavat sinut Kristuksesta ja Jumalasta. Jumalalle eivät kelpaa mitkään muut kuin Kristuksen teot. Sinun on sallittava niiden ajaa asiasi Jumalan edessä, etkä saa tehdä mitään muuta kuin uskoa, että Kristus tekee tekonsa sinun edestäsi ja asettaa ne Jumalan eteen. Uskoa lukuun ottamatta meidän on osoitettava kaikki tekomme lähimmäiseemme. Jumala ei vaadi meiltä itselleen mitään muita tekoja kuin sen, että Kristuksen kautta uskomme häneen. Se riittää hänelle, sillä siten annamme hänelle hänen kunniansa ja tunnustamme hänet armolliseksi, laupiaaksi, viisaaksi ja totiseksi.
Älä sitten enää murehdi mistään muusta kuin siitä, että teet lähimmäisellesi niin kuin Kristus on tehnyt sinulle; annat kaikkien tekojesi ja koko elämäsi koitua lähimmäisesi eduksi ja hyödyksi. Etsi köyhiä ja sairaita ja kaikenlaisia kurjia, auta heitä ja anna koko elämäsi olla voimiesi mukaan tarvitsevien hyödyksi. Pakene kuin perkelettä sitä, joka muistuttelee mieleesi muita tekoja.”
Saatatko sitä selvemmin sanoa. Yksin Jeesus! Hän on meidät sovittanut Jumalalle kelpaaviksi.Jeesus on meidän pelastajamme. Hän rakasti meitä kuolemaan asti, voitti kuoleman ja Hänen työnsä tähden me saamme elää Jumalan lapsina ja perimme iankaikkisen elämän. Jeesus rakkaudessaan lähettää meidät lähimmäisen avuksi. Se on Jumalan teko. Kiitetään Jumalaa!
Tänä aamuna, 4.9.2010, rakkaudella Mummi
Martti Lutherin Mannaa Jumalan lapsille antaa tänään hyvän sanan, liitän sen tähän kokonaan, että Sinäkin, ystävä sen voit lukea: Gal.5:6 ”Kristuksessa Jeesuksessa on yhdentekevää, onko ihminen ympärileikattu vai ei. Ainoa tärkeä on rakkautena vaikuttava usko.” Jos tahdot oikein uskoa Kristukseen ja todella omistaa hänet, sinun täytyy heittää sikseen kaikki teot, joilla aiot lähestyä Jumalaa ja kelvata hänelle. Ne ovat pauloja, jotka erottavat sinut Kristuksesta ja Jumalasta. Jumalalle eivät kelpaa mitkään muut kuin Kristuksen teot. Sinun on sallittava niiden ajaa asiasi Jumalan edessä, etkä saa tehdä mitään muuta kuin uskoa, että Kristus tekee tekonsa sinun edestäsi ja asettaa ne Jumalan eteen. Uskoa lukuun ottamatta meidän on osoitettava kaikki tekomme lähimmäiseemme. Jumala ei vaadi meiltä itselleen mitään muita tekoja kuin sen, että Kristuksen kautta uskomme häneen. Se riittää hänelle, sillä siten annamme hänelle hänen kunniansa ja tunnustamme hänet armolliseksi, laupiaaksi, viisaaksi ja totiseksi.
Älä sitten enää murehdi mistään muusta kuin siitä, että teet lähimmäisellesi niin kuin Kristus on tehnyt sinulle; annat kaikkien tekojesi ja koko elämäsi koitua lähimmäisesi eduksi ja hyödyksi. Etsi köyhiä ja sairaita ja kaikenlaisia kurjia, auta heitä ja anna koko elämäsi olla voimiesi mukaan tarvitsevien hyödyksi. Pakene kuin perkelettä sitä, joka muistuttelee mieleesi muita tekoja.”
Saatatko sitä selvemmin sanoa. Yksin Jeesus! Hän on meidät sovittanut Jumalalle kelpaaviksi.Jeesus on meidän pelastajamme. Hän rakasti meitä kuolemaan asti, voitti kuoleman ja Hänen työnsä tähden me saamme elää Jumalan lapsina ja perimme iankaikkisen elämän. Jeesus rakkaudessaan lähettää meidät lähimmäisen avuksi. Se on Jumalan teko. Kiitetään Jumalaa!
Tänä aamuna, 4.9.2010, rakkaudella Mummi
perjantai 3. syyskuuta 2010
"Minä tulen pian"
Rakas Lähimmäiseni. Olet varmaan huomannut, että TV 7:ssa monet puhujat käsittelevät paljon Jeesuksen paluuta. Maailmassa on ollut paljon maanjäristyksiä ja luonnonvoimista johtuvia onnettomuuksia viime aikoina. Ne ovat puhutelleet meitä. Jumala muistuttaa niillä tärkeimmästä. Ihmiselle on varattu pelastus Jeesuksen ristintyön ja ylösnousemuksen kautta. Onnettomuus pysäyttää hetkeksi. Tullaan pelokkaina sanankuuloon, mutta sitten entinen meno jatkuu.
Jeesus sanoo ilmestyskirjan luvussa 3:11: ”Minä tulen pian, pidä mitä sinulla on, ettei kukaan ottaisi sinun kruunuasi.” Jeesus puhuu opetuslapsilleen tulemuksensa merkeistä Mark. 13: 5-12. Kirjaan sen tähän: ”Varokaa, ettei kukaan johda teitä harhaan. Monet tulevat esiintymään minun nimelläni. He sanovat: ”Minä se olen” ja eksyttävät monia. Kun kuulette taistelun ääniä ja sanomia sodista, älkää pelästykö. Niin täytyy käydä, mutta se ei vielä merkitse loppua. Kansa nousee kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan, joka puolella on maanjäristyksiä ja tulee nälänhätä. Tämä on synnytystuskien alkua. Pitäkää varanne! Teidät viedään oikeuteen ja teitä piestään synagogissa. Maaherrojen ja kuninkaiden eteen te joudutte minun nimeni tähden, todistukseksi heille. Mutta sitä ennen on evankeliumi julistettava kaikille kansoille. Kun teitä viedään luovutettaviksi viranomaisille, älkää etukäteen olko huolissanne siitä mitä puhuisitte. Puhukaa ne sanat, jotka teille tuona hetkenä annetaan. Silloin ette puhu te, vaan Pyhä Henki. Veli antaa veljensä surmattavaksi, isä lapsensa, ja lapset nousevat vanhempiaan vastaan ja tuottavat heille kuoleman. Kaikki vihaavat teitä minun nimeni tähden, mutta se, joka kestää loppuun asti, pelastuu.”
Tänä päivänä näemme tuon Jeesuksen puheen toteutuvan. Jeesus kehottaa meitä pysymään Hänessä, niin meillä on Puolustaja Pyhä Henki joka seisoo rinnallamme. Rukoillaan me, jotka uskomme, että Suomen kansa ja läheiset ihmisemme kuulevat Jeesuksen sanat ja ottavat ne vastaan elämäkseen tämän elämän aikana. Jeesus on voittaja. Hän tulee pian. Ole siunattu, Lähimmäiseni!
Tänä aamuna, 3.9.2010, rakkaudella Mummi
Jeesus sanoo ilmestyskirjan luvussa 3:11: ”Minä tulen pian, pidä mitä sinulla on, ettei kukaan ottaisi sinun kruunuasi.” Jeesus puhuu opetuslapsilleen tulemuksensa merkeistä Mark. 13: 5-12. Kirjaan sen tähän: ”Varokaa, ettei kukaan johda teitä harhaan. Monet tulevat esiintymään minun nimelläni. He sanovat: ”Minä se olen” ja eksyttävät monia. Kun kuulette taistelun ääniä ja sanomia sodista, älkää pelästykö. Niin täytyy käydä, mutta se ei vielä merkitse loppua. Kansa nousee kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan, joka puolella on maanjäristyksiä ja tulee nälänhätä. Tämä on synnytystuskien alkua. Pitäkää varanne! Teidät viedään oikeuteen ja teitä piestään synagogissa. Maaherrojen ja kuninkaiden eteen te joudutte minun nimeni tähden, todistukseksi heille. Mutta sitä ennen on evankeliumi julistettava kaikille kansoille. Kun teitä viedään luovutettaviksi viranomaisille, älkää etukäteen olko huolissanne siitä mitä puhuisitte. Puhukaa ne sanat, jotka teille tuona hetkenä annetaan. Silloin ette puhu te, vaan Pyhä Henki. Veli antaa veljensä surmattavaksi, isä lapsensa, ja lapset nousevat vanhempiaan vastaan ja tuottavat heille kuoleman. Kaikki vihaavat teitä minun nimeni tähden, mutta se, joka kestää loppuun asti, pelastuu.”
Tänä päivänä näemme tuon Jeesuksen puheen toteutuvan. Jeesus kehottaa meitä pysymään Hänessä, niin meillä on Puolustaja Pyhä Henki joka seisoo rinnallamme. Rukoillaan me, jotka uskomme, että Suomen kansa ja läheiset ihmisemme kuulevat Jeesuksen sanat ja ottavat ne vastaan elämäkseen tämän elämän aikana. Jeesus on voittaja. Hän tulee pian. Ole siunattu, Lähimmäiseni!
Tänä aamuna, 3.9.2010, rakkaudella Mummi
keskiviikko 1. syyskuuta 2010
Ruokarukous
Rakas Lähimmäiseni, syksyn viileys on vastassa ulko-ovella. Yöllä on satanut runsaasti, kun portaat ovat märät ovelle asti. Mittari näyttää syksyn lukemia 5.5 kello kuusi aamulla. Nyt kannattaa vaihtaa kesävaatteet lämpimämpiin, ettei flunssa iske.
Tämän aamun lehdessä on yllättävä juttu. Ruokarukouksia ei saisi olla kouluissa! Kylläpä Jeesusta pelätään kovasti meidänkin rakkaassa kotimaassamme.
Minä voin kertoa Sinulle Lähimmäiseni, että mahavaivani loppuivat, kun aloin siunata ruokani Jeesuksen nimessä. Ruokarukouksen muistaminen on viisutta! Jeesus rauhoittaa hänet, joka pyytää apua ruoansulatukseensa. Me tiedämme, että meidän elimistömme ei ole meidän hallittavissamme, mutta Jumala voi auttaa meitä, kun Häntä avuksemme huudamme.
Minua murehduttaa, että lapsilta viedään luottamus Jumalan läsnäoloon ja huolenpitoon. Lapsi ei pysty saamaan lapsenuskoa, kun yhteiskunta harrastaa tällaista ”ollako vai eikö olla” meininkiä.
Viime sunnuntailta jäi mieleeni yksinkertainen jae Raamatusta, Miika 6:8. ”Sinulle, ihminen, on ilmoitettu, mikä on hyvää. Vain tätä Herra sinulta odottaa: tee sitä, mikä on oikein, osoita rakkautta ja hyvyyttä ja vaella valvoen, Jumalaasi kuunnellen.” Kun lapselle opetetaan, että on kaikkinäkevä ja kaikkivoiva Jumala, joka rakastaa lasta. Kun hänelle kerrotaan Jeesuksesta, lasten ystävästä, joka on läsnä jokaisessa päivässä. Kun lapselle kerrotaan, mikä on oikein ja mikä väärin, lapsi saa elämälleen paremmat lähtökohdat, kuin silloin kun hän jää tätä opetusta vaille.
Rukoillaan, ja pyydetään sitä, että suomalaiset saisivat kristillisen kouluopetuksen omissa kouluissaan. Se on perusta, joka tuo turvallisuuden lapsen päivään, ja meidän vanhempienkin.
Tänä aamuna, 1.9.2010, rakkaudella Mummi
Tämän aamun lehdessä on yllättävä juttu. Ruokarukouksia ei saisi olla kouluissa! Kylläpä Jeesusta pelätään kovasti meidänkin rakkaassa kotimaassamme.
Minä voin kertoa Sinulle Lähimmäiseni, että mahavaivani loppuivat, kun aloin siunata ruokani Jeesuksen nimessä. Ruokarukouksen muistaminen on viisutta! Jeesus rauhoittaa hänet, joka pyytää apua ruoansulatukseensa. Me tiedämme, että meidän elimistömme ei ole meidän hallittavissamme, mutta Jumala voi auttaa meitä, kun Häntä avuksemme huudamme.
Minua murehduttaa, että lapsilta viedään luottamus Jumalan läsnäoloon ja huolenpitoon. Lapsi ei pysty saamaan lapsenuskoa, kun yhteiskunta harrastaa tällaista ”ollako vai eikö olla” meininkiä.
Viime sunnuntailta jäi mieleeni yksinkertainen jae Raamatusta, Miika 6:8. ”Sinulle, ihminen, on ilmoitettu, mikä on hyvää. Vain tätä Herra sinulta odottaa: tee sitä, mikä on oikein, osoita rakkautta ja hyvyyttä ja vaella valvoen, Jumalaasi kuunnellen.” Kun lapselle opetetaan, että on kaikkinäkevä ja kaikkivoiva Jumala, joka rakastaa lasta. Kun hänelle kerrotaan Jeesuksesta, lasten ystävästä, joka on läsnä jokaisessa päivässä. Kun lapselle kerrotaan, mikä on oikein ja mikä väärin, lapsi saa elämälleen paremmat lähtökohdat, kuin silloin kun hän jää tätä opetusta vaille.
Rukoillaan, ja pyydetään sitä, että suomalaiset saisivat kristillisen kouluopetuksen omissa kouluissaan. Se on perusta, joka tuo turvallisuuden lapsen päivään, ja meidän vanhempienkin.
Tänä aamuna, 1.9.2010, rakkaudella Mummi
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)