Herran pelko ja kunnioitus

Rakas Lähimmäiseni, 26.12.1997, heräsin lauseeseen: ”Lue Malakia, ensimmäinen luku!” Tänä aamuna se avautuu minulle uudelleen, kun avaan Raamatun. Siinä Jumala puhuu omalle rakkaalle kansalleen, joka on kiittämätön ja puuhastelee väärien uhrien kanssa ja siten yrittää herättää Jumalan mielisuosiota. Jumala kysyy: ”Poika kunnioittakoon isäänsä ja palvelija herraansa. Mutta jos minä olen isä, missä on minun kunnioitukseni? Ja jos minä olen Herra, missä on minun pelkoni? sanoo Herra Sebaot teille te papit, jotka pidätte halpana minun nimeni.” jae 6.

Tämä sana on ajankohtainen meille kaikille. Uskon, että edellinen Lutherin sana tukee tätä tekstiä. Jumala haluaa sydämen läheisyyttä kanssaan eikä tekoja. Me, jotka olemme kokeneet sydämessämme Jeesuksen armotyön, olemme saaneet tuntea Jumalan rakkauden. Jumala on rakastanut meitä niin paljon, että on antanut rakkaimpansa, oman Poikansa, uhriksi meidän edestämme. Me olemme oppineet tuntemaan Isän rakkauden jokapäiväisessä elämässämme ja Sanaa lukiessamme ja kuullessamme PyhänHengen ja Jeesuksen kautta. Onko meillä oikea kunnioitus ja pelko Jumalaamme, Taivaallista Isäämme kohtaan, vai yritämmekö omilla teoilla hyvittää Häntä?

Jae 10 kuuluu näin: ”Jospa olisi teidän joukossanne joku, joka sulkisi ovet, ettette pitäisi tulta minun alttarillani turhaan!” Me voimme rukoilla, että Jumala vaikuttaa sen, että Sanaa saarnataan puhtaana keskuudessamme, ja Jumalan tulet syttyvät oikeaan aikaan. Jumalan on voima ja kunnia ja valta kaikessa evankeliumin työssä, ilman Hänen siunaustaan emme voi mitään tehdä. Jeesus on antanut meille yhteyden Taivaalliseen Isään Jumalan tahdosta. Pyhä Henki meissä vaikuttaa rakkauden ja kunnioituksen, Jumalan pelon ja kiitollisuuden. Annetaan kiitos ja kunnia Kolmiyhteiselle Jumalalle ja pyydetään Häntä avuksemme kaikessa! Jeesus rakastaa Sinua, Lähimmäiseni, Hän kutsuu tänäänkin yhteyteensä!

Tänä aamuna, 6.9.2010, rakkaudella Mummi