torstai 22. lokakuuta 2015

Jumalan lapsi.

Rakas Lähimmäiseni, ystävien kanssa pohdimme piirissä sitä, kuinka paljon kiusaamista on. Nousi kysymys, mikä panee kiusaajan kiusaamaan? Onko se ihmisen pahuus? Onko se kostonhalu, vai mikä?
Jos kiusaaja tietäisi, mitä hän tekee lähimmäiselleen, hän jättäisi varmaan kiusaamatta. Monilta on elämä pilalla kiusaamisen seurauksena!

Minä voin kertoa sinulle kiusattu Lähimmäiseni, että Jeesus näkee meidät, kun me harhailemme pimeimmässä laaksossamme. Kuule Hänen kutsunsa ja kohtaa oma Vapahtajasi. Hän aterioi sinun kanssasi ja vie sinut Isän syliin lepäämään. Minutkin Jeesus nosti pimeydestä valoon, Isän lapseksi. Kiitos, minun rakas Vapahtajani!

Juha Vähäsarja kertoo meille Jumalan rakkaudesta Ef. 1:5: "Rakkaudessaan hän näki hyväksi jo edeltä määrätä meidät yhteyteensä, omiksi lapsikseen Jeesuksen Kristuksen tähden."

"Mikä ihana lohdutus ja ilo. Sinä et ole valinnut Jumalaa, vaan Jumala jo ennen aikojen alkua, valitsi sinut, että sinä uskoisit ja kantaisit hedelmää iankaikkiseen elämään. Sinut on valittu Jumalan lapseuteen ja ikuiseen iloon. Sinä kuulut Jumalan omiin, olet hänen erikseen valitsema. Etkä ole sitä siksi, että olisit niin hyvä tai taitava tai kaunis tai rohkea. Olet sitä vain ja ainoastaan siksi, että Jumala käsittämättömässä laupeudessaan valitsi sinut olemaan hänen omansa. Hänen rakkautensa ja lohdutuksensa kohde. Hänen ilonsa ja riemunsa. Hänen lunastamansa ja omakseen kasteessa ottamansa. Pyhä Henki on sinetöinyt sinut Jeesukselle kuuluvaksi. Mikä ihmeellinen salaisuus ja selittämätön armo. Miksi juuri sinä? - Vain Jumala tietää. Voimme vain kiittää ja ylistää Jeesusta tästä suurimmasta mahdollisesta lahjasta, jonka ihminen voi koskaan saada, että hän saa olla Jumalan lapsi Jeesuksen Kristuksen tähden."

Tänä aamuna, 22.10.2015, rakkaudella Mummi.

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Minua kiusataan uskovien ystävien toimesta, jätetään porukan ulkopuolelle eikä edes kysytä mukaan.. ei jaeta enää omia asioitakaan minun kanssa. Se aiheuttaa syvää yksinäisyyttä ja masentunutta mieltä ja sydän ei päästä enää ihmistä lähelle. Tässä, missä asun, ei ole paljoa omanikäisiä nuoria aikuisia. Sattuu vielä enemmän sydämeen. Yksinäisyys. Perheeni asuu kaukana. Eivät he soittele paljoakaan. Juu, hajonnut perhe. Ystäviä on muualla mutta ei ketään kiinnosta ottaa yhteyttä. Koen sen näin. Omat kiireensä... Onneksi sentään Jeesus on minun kanssa! Hän on minun Auttajani. Ei kukaan muu voi auttaa. Jeesus on ystäväni.