Jumala antaa tehtävän.

Rakas Lähimmäiseni, kun Jumala oli kutsunut mieheni luokseen, alkoi pohjaton ikävä. Viisikymmentä vuotta olimme eläneet yhdessä ilot ja surut. Aamuyön tunnit itkin ikävääni. Silloin kysyin Jumalalta: "Mitä minä alan tehdä, että selviän tästä ikävästä?" Korviini tuli vastaus: "Kirjoita isoja ja pieniä ihmeitä". "Niitäkö, joita olen nähnyt ja kuullut?" Minä uskon ihmeisiin, koska uskon elävään Kolmiyhteiseen Jumalaan ja tiedän Vapahtajani elävän.

Näin Jumala antoi minulle tehtävän, johon tartuin katselemalla päiväkirjojani. Mieleen muistui monia tapahtumia, jolloin sain ihmetellä Jumalan hyvää johdatusta ja voimaa. Näistä kerron Sinulle, että sinäkin saat ihmetellä Jumalan voimaa ja näyttäytymistä tavallisen ihmisen elämässä ja ympäristössä. Jumalan teot, ihmeet, ovat meille uskon vahvistusta. Tärkeintä on se, että nimemme on kirjoitettu Taivaan kirjaan ja olemme Jumalan lapsia. Tärkeintä on se, että elämme tämän elämämme Jumalan lapsina, Vapahtajamme armon varassa ja Pyhän Hengen johdatuksessa. Kasteessa Jumala on ottanut meidät lapsikseen ja ehtoollinen on Vapahtajamme armonateria, joka pitää meidät lähellä Jumalaa.

Kun olin koonnut isoja ja pieniä ihmeitä kansioon, panin sen kaappiin ja keskityin arkiasioihin. Eräänä yönä katselin Tv7:stä "Elämän virta" ohjelmaa. Raija Ahvenainen - Rantala alkoi profetoida suoraan sydämeeni jotenkin näin: "Sinä, joka olet saanut Jumalalta sanat siihen kirjaan ja olet pannut sen kaappiin. Ota se sieltä käteesi ja tee se valmiiksi. Sitä tarvitaan!" Kiitin Jumalaa näistä sanoista ja aloin järjestellä "ihmeitä" kirjaksi, jonka tuoton haluan antaa kokonaan Herran työhön.

Rakas Jumala, anna minulle viisautta tähän kokoamistyöhön. Siunaa näiden "isojen ja pienten ihmeiden" matka Sinun kunniaksesi, rakas Jumala, ja lähimmäisilleni siunaukseksi! Aamen

Tänä aamuna, 31.8.2011, rakkaudella Mummi

Luovuus, Jumalan ihme.

Rakas Lähimmäiseni, tänään kerron Sinulle ystävästäni Kaijasta, jolle Jumala näytti suuren ihmeensä. Tapasin Kaijan kaupan käytävällä. Hän sanoi minulle: "Olen kuullut, että sinä rukoilet, tulisitko luokseni, minulla on kaksi kuukautta elinaikaa."

Kaija sairasti syöpää ja oli hoidoista huonovointinen. Rukoilimme yhdessä. Lähtiessäni sanoin Kaijalle: "Kirjoita runo auringolle, minäkin kirjoitan. Kun tulen luoksesi luemme runot toisillemme." Runoista tuli hyvin erilaiset, mutta asia keihtoi ja jatkoimme runojentekoa sopimistamme aiheista. Runoja löytyi laatikostakin ja Kaija kokosi ne runokirjaksi. Kun kirja tuli painosta, Kaija kysyi, mitä me nyt teemme? Ehdotin, että aletaan maalata. Minä maalasin kukkivan omenapuun ja Kaija maalasi minut. Siitä tuli hieno naivistinen maalaus. Kaija alkoi maalata valtavasti naivistisia kuvia. Pieni koira oli hänen sylissään maalaustelineenä. Huomasin, että syöpä jäi taka-alalle ja luovuudesta tuli iso ilo Kaijan elämään. Pidimme yhteisiä näyttelyitä, elimme laatuaikaa Jumalan kämmenellä.

Kaija eli neljä vuotta tapaamisemme jälkeen. Kaijan ystävyys oli minulle suuri ilo. Viimeisinä päivinä, jos en mennyt aamupäivällä Kaijan luo, hän soitti: "Rakas ystävä, minä elän vielä, tule käymään." Viimeisenä aamunaan Kaija oli virkeä. Kun lähdin, hän sanoi:" Rukoile mieheni puolesta, Kiitos kaikesta!"

Rakas Jumala, kiitos Kaija ystävästä! Kiitos, että johdatit meidät yhteen. Kiitos, että näytit meille luovuuden tervehdyttävän voiman. Kiitos, että Sinä elät keskellämme, Kolmiyhteinen Jumala! Aamen.

Tänä aamuna 29.8.2011, rakkaudella Mummi

Jeesus, elävien ja kuolleitten Herra.

Rakas Lähimmäiseni, eilen oli koko Suomen kansalla tilaisuus olla läsnä valtioneuvos Harri Holkerin hautaansiunaustilaisuudessa. Minäkin otin aitiopaikan ja itkin mieheni ikävää koko tilaisuuden ajan. Elävästi tuli mieleen oman rakkaan hyvästeleminen.

Koko siunaustilaisuus oli mieliinpainuva. Virret ja esiintyjät olivat hyvin valitut. Nuori pääministeri Jyrki Katainen piti hyvän muistopuheen edeltäjälleen.
Emerituspiispa Eero Huovinen puhui sydämeenkäyvästi. Jokainen läsnäolija joutui miettimään omaa suhdettaan Pyhään Jumalaan. " Jos me elämme, niin elämme Herralle, ja jos me kuolemme, kuolemme Herralle. Sentähden elimme tai kuolimme, niin me olemme Herran omat. Sillä sitä varten Kristus kuoli ja heräsi eloon, että hän olisi sekä kuolleitten että elävien Herra." Room. 14:8-9.

Rakas Jumala, opeta meitä ajattelemaan missä iäisyytemme vietämme. Anna meille se armo, että huudamme Vapahtajaamme, Jeesusta Kristusta, avuksemme, kun joudumme umpikujaan tässä elämässä. Sinä, Isä, otat meidät lapsiksesi. Sinä pidät meistä huolen Jeesuksen ja Pyhän Hengen kanssa, ja kutsut iankaikkiseen elämään luoksesi, kun aikamme loppuu. Kiitos tästä rakkaudestasi meitä kohtaan! Aamen

Tänä aamuna, 28.8.2011, rakkaudella Mummi

Opetellaan sietämään lähimmäisiämme

Rakas Lähimmäiseni, Luther antaa meille hyvän ohjeen, että oppisimme sietämään kärsimyksiä lähimmäisiltämme. Pitkämielisyys ja ymmärtäminen on tarpeen. Anteeksiantamus on Jeesuksen lahja elämäämme:

1. Kor. 12:27
Te olette Kristuksen ruumis ja kukin osaltanne hänen jäseniänsä. Näillä
sanoilla meitä kehotetaan harjoittamaan veljellistä rakkautta ja
estämään riitaa ja eripuraisuutta seurakunnassa, ettei kukaan pitäisi
kuormaansa liian raskaana, kun saa veljien taholta jotakin kärsiä.
Päinvastoin meidän on tiedettävä, että keskuudessamme on välttämättä
oltava paljon heikkoutta ja eksymistä. Saamme vihastua siitä yhtä vähän
kuin jos puraisemme kieleemme, raapaisemme silmää tai loukkaamme
jalkamme.
Ajatelkaamme näin: Tämä on oma jäsenesi, veljesi ja lähimmäisesi.
Minkäpä sille voi. Hän ei ollut varuillaan eikä voinut välttää. Ei hän
sillä pahaa tarkoittanut tai se tapahtui heikkoudesta ja
ymmärtämättömyydestä. Sinua on loukattu ja olet siitä murheellinen,
mutta ethän silti tahdo repiä irti jäsentä omasta ruumiistasi? Onhan se
vain vähäinen kipinä. Sylkäise siihen, niin se sammuu, ettei perkele
myrkkyhengellään tai pahoilla kielillään pääse lietsomaan siitä
sammumatonta tulta nostamalla sellaisen riidan ja eripuran, ettei mikään
sopu ole mahdollinen. Siitä kärsii koko seurakunta.
(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

Rakas Jumala, anna meille pitkämielisyyttä toisiamme kohtaan ja opeta meitä keskustelemaan ja sopimaan loukkaukset, Jeesuksen nimessä. Aamen.

Tänä aamuna, 27.8.2011, rakkaudella Mummi

Turva Jumalassa, Jumalan ihme

Rakas Lähimmäiseni, olen kuullut sanotuksi, että uskonto ei sovi tähän aikaan. Kuitenkin maailmassa on tuhansia uskontoja ja uskomuksia, joihin ihmiset tukeutuvat. Meidänkin maassamme opetetaan uskontotietoa, josta on vara valita. Siitä ilotsen, että kouluaikanani opetettiin raamatunhistoriaa, josta jäi lapsenmieleeni monet mielenkiintoiset Raamatun kertomukset.

Siitä kiitän Jumalaa joka päivä, että Hän kutsui minut nelikymppisenä elävään uskoon Jeesuksen kautta. Se on rikasta elämää Jumalan kanssa tässä ajassa. Se ei ole uskontoa. Raamattuun on kirjoitettu koko totuus Jumalan meille valmistamasta pelastuksesta. Sitä kirjaa etsivän on hyvä tutkia. Raamatun Sana elää, sillä Pyhä Henki avaa siitä Jumalan salaisuudet meidän sisimpäämme. Pyhä Henki tulee asumaan sydämeemme, kun pyydämme Jeesusta, Vapahtajaamme, puhdistamaan sydämemme kaikesta synnistä. Silloin tulemme Isän, Jumalan, lapsiksi ja tiedämme perivämme iankaikkisen elämän.

Tieto iankaikkisesta elämästä Jumalan luona tekee elämän tässä murheen maailmassa turvalliseksi. Jumala pitää omistaan huolen. Hän sanoo: "Vuoret väistyköön ja kukkulat horjukoon, mutta minun armoni ei sinusta väisty".

Rakas Jumala, kutsu elävään uskoon kaikki sukulaiset ja kaikki Suomen kansalaiset, että saamme yhdessä rukoilla maamme ja kansamme puolesta. Kiitos, että se on Sinulle mahdollista. Aamen.

Tänä aamuna, 26.8.2011, rakkaudella Mummi

Laatuaikaa sukulaisten kanssa.

Rakas Lähimmäiseni, herättyäni kello viisi, puhun pitkään Isän kanssa. Sydän on täynnä kiitosta! Hän on varjellut vanhan lapsensa kaikilta vaaroilta pitkän sukulais-rengasmatkan aikana. Olen viettänyt laatuaikaa sukulaisteni kanssa kokonaisen viikon. Veljeni vaimo, poikani perhe, ja kaksi vanhaa serkkuani, veljeni pojan perhe ja sisareni tytär pitivät minua kuin piispaa pappilassa, ja toinen poikani haki vielä minut Keski-Suomesta turvallisesti kotiin omalla autollaan. Kaikille Teille sydänlämpöiset kiitokset! Olette minulle Jumalan lahja, rakkaat sukulaiseni!

Kotipihassa aamuhämärissä vastassani on kolme keltaista krysanteemia kuin lyhtynä loistamassa! Ystävä on pitänyt niistä huolta poissaollessani. Viileä aamu karistaa unet. Ilmatieteen laitos ennusti vielä lämpimiä öitäkin. Hyvä, että kesä jatkuu! Nyt on aika liikkua paljon, että jalat vahvistuvat!

Kiitos sulle Jumalani, armostasi kaikesta, jota elinaikanani olen saanut tuntea. Kiitos sulle kirkkahista keväisistä päivistä. Kiitos myöskin raskahista syksyn synkän hetkistä. Kiitos sulle kukkasista, jotka teilläin kukosisti. Kiitos myöskin ohdakkeista, jotka mua haavoitti. Kiitos, että tahdot mulle elon antaa iäisen. Kaikesta, oi Herra, sulle annan ikikiitoksen! Virsi 341: 1 ja 4.

Tänä aamuna, 25.8.2011, rakkaudella Mummi

Pyhän Hengen yhteys, Jumalan ihme.

Rakas Lähimmäiseni, Jeesus puhui poislähdöstään opetuslapsilleen näin: "Kuitenkin minä sanon teille totuuden; teille on hyväksi, että minä menen pois. Sillä ellen minä mene pois, ei puolustaja tule teidän tykönne; mutta jos minä menen, niin minä hänet teille lähetän. Ja kun hän tulee, niin hän näyttää maailmalle todeksi synnin ja vanhurskauden ja tuomion; synnin, koska he eivät usko minuun; vanhurskauden, koska minä mene Isän tykö, ettekä te enää minua näe; ja tuomion, koska tämän maailman ruhtinas on tuomittu. Minulla on vielä paljon sanottavaa teille, mutta te ette voi sitä nyt kantaa. Mutta kun hän tulee, Totuuden Henki, johdattaa hän teidät kaikkeen totuuteen. Sillä se, mitä hän puhuu, ei ole hänestä itsestään, vaan minkä hän kuulee, sen hän puhuu ja tulevaiset hän teille julistaa. Hän on minut kirkastava, sillä hän ottaa minun omastani ja julistaa teille. Joh.16:7-15. Tässä Jeesus esittelee meille Jumalan kolmannen persoonan, Pyhän Hengen, jonka Hän lupasi lähettää puolustamaan seuraajiaan ja perustamaan seurakunnan, Kristuksen ruumiin, maan päälle, ja ylläpitämään sitä. Pyhä Henki yhdistää Jeesuksen seuraajat.

Jeesus rukoilee seuraajilleen yhteyttä: "Mutta en minä rukoile ainoastaan näiden edestä, vaan myös niiden edestä, jotka heidän sanansa kautta uskovat minuun, että he kaikki olisivat yhtä, niinkuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa, että hekin meissä olisivat, niin että maailma uskoisi, että sinä olet minut lähettänyt. Ja sen kirkkauden, jonka sinä minulle annoit, minä olen antanut heille, että he olisivat yhtä, niin kuin me olemme yhtä - minä heissä, ja sinä minussa - että he olisivat täydellisesti yhtä, niin että maailma ymmärtäisi, että sinä olet minut lähettänyt ja rakastanut heitä, niinkuin sinä olet minua rakastanut." Joh. 17: 20-23.



Tänä aamuna, 18.8.2011, rakkaudella Mummi