Rakas Lähimmäiseni, herään kello neljä virkeänä tähän lepopäivään. Katson kaikki päivän tekstit. Niissä kaikissa kerrotaan, että Jumala ei vaadi ihmiseltä tekoja, vaan elämistä Jumalan kasvojen edessä nöyränä ja lähimmäistään rakastaen.
Luukkaan evankeliuminluvun 10 jakeet 25-37 on päivän saarnateksti. Tässä tekstissä on Jeesukselle tuttu tapahtuma meneillään. Juutalaiset ympäröivät hänet ja sanoivat: ”Jos sinä olet Kristus, niin sano se meille suoraan.” Ja Jeesus vastasi heille kirkkaalla evankeliumilla: ”Minä olen sanonut sen teille ja te ette usko. Ne teot, joita minä teen Isäni nimessä, ne todistavat minusta. Mutta te ette usko, sillä te ette ole minun lampaitani. Minun lampaani kuulevat minun ääneni, ja minä tunnen ne, sillä ne seuraavat minua. Ja minä annan heille iankaikkisen elämän, ja he eivät ikinä huku, eikä kukaan ryöstä heitä minun kädestäni. Minun Isäni, joka on heidät minulle antanut, on suurempi kaikkia, eikä kukaan voi ryöstää heitä minun Isäni kädestä. Minä ja Isä olemme yhtä.”
Teksti jatkuu vielä, mutta se ei mahdu tähän. Tämän Jeesuksen todistuksen kuultuaan, kansa otti taas kivet käsiinsä ja halusi kivittää Jeesuksen. Viha tuota Rakkauden Evankelistaa kohtaan oli suuri!
Ihmeellisesti Jumala tiesi, lähettäessään Jeesuksen maailmaan, että kansa surmaa Jeesuksen julmasti ristille ripustaen ja suorittaa sen tehtävän, minkä piti tapahtua, että me voimme pelastua Jeesuksen ristinkuoleman ja ylösnousemuksen kautta Jumalan lapsiksi. Tänään Jeesus kutsuu seuraajikseen meitä, jotka vielä elämme. Kuulemme Jeesuksen ääntä, kun luemme tai kuulemme Raamatun sanaa. Jumala, meidän Taivaallinen Isämme, rakastaa Jeesuksen seuraajia ja vastaa rukouksiin, jotka tuomme Hänelle Jeesuksen nimessä. Jeesuksen lupauksen mukaan me saamme iankaikkisen elämän tämän elämän jälkeen. Meillä on tulevaisuus ja toivo. Tule Sinäkin, Lähimmäiseni Jeesuksen seuraajaksi!
Tänä aamuna, 29.8. 2010, rakkaudella Mummi
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti