Pois pelkojen vankilasta

Rakas Lähimmäiseni, syksynpirteä aamu on vastassani, kun menen pihaan kello viisi. Tuntuu hyvältä hengittää rauhassa raikasta kahdeksan asteista aamuilmaa ja iloita siitä, että tämä helteen vankila kohdaltani loppuu.

Herra, Sinä olet nähnyt hyväksi antaa vanhuuteni tämän vitsauksen, etten kestä yli 25 asteen lämpöä. Anna anteeksi, Isä, että siitä valitan! Äsken, kun ulkona hengitin raikasta aamuilmaa, tuntui, kuin ovi vapauteen olisi ollut raollaan. Iloitsin ja kiitin siitä! Kuumankostea ilma on pitänyt minua vankinaan. Se on hallinnut tekemisiäni ja väsyttänyt, se on uskotellut minulle, että olen vanhempi kuin olenkaan.

Olen ollut muunkinlaisissa vankiloissa elämäni aikana. Pelkojen vankila oli yksi pahimmista, mutta onneksi Jeesus vapautti minut siitä vankilasta. Hän tuli elämäni Herraksi ja sanoi: ”Älä pelkää, sillä minä olen lunastanut sinut, minä olen sinut nimeltä kutsunut, sinä olet minun.” Jes. 43:1. Huomasin, että Jeesuksen rakkaus karkotti pelot pois. Voi sitä vapautta ja iloa, joka siitä seurasi!

Jos Sinä, Lähimmäiseni, elät pelkojen tai jonkin muun vitsauksen vankilassa, huuda Jeesusta apuun. Jeesus aloittaa aina työn sydämestä. Hän ottaa pois synnit, ne takkamme, jotka erottavat meidät Jumalasta. Vapauteen Jeesus vapauttaa meidät! Minä haluan todistaa Sinulle, että Hän luo Sinut uudeksi. Huomaat, että painava kivisydän muuttuu eläväksi lihasydämeksi, johon Jeesus antaa elämän ja rakkauden itseäsi ja lähimmäisiäsi kohtaan. Hän antaa elävän yhteyden Kaikkeuden Luojaan, meidän Taivaalliseen Isäämme, niin, että voimme kertoa Isälle kaikki asiamme ja Hän auttaa meitä ja rakastaa iankaikkisella rakkaudella. Me opimme kunnioittamaan ja rakastamaan Jumalaa yli kaiken ja kiitämme Häntä elämän rikkaudesta. Tulevaisuutemme on turvattu. Tämän elämän jälkeen Jeesus johdattaa meidät iankaikkiseen elämään. Kutsu Sinäkin Jeesus elämääsi!

Tänä aamuna, 16.8.2010, Mummi