Nyt on aika kiitoksen

Rakas Lähimmäiseni, Tänä aamuna kiitän Jumalaa rauhallisesta unesta! Viikkoja kestänyt prosessi on takana ja ensimmäinen versio, itse kokoamani runokirja, on pöydälläni. Olen helpottunut! Taivaanisä on ollut kanssani kaiken aikaa, mutta epävarmuus ja ”Ollako vai eikö olla” tunnelma on vaihdellut koko ajan ilon kanssa.

Eilen luonani oli nuori ystävä, jota ihailen ja josta kiitän Jumalaa! Hän pelasi tietokoneen kanssa kuin ajatus! Hetkessä hän oli pannut kaaoksessa olleet runoni järjelliseen järjestykseen ja tiputti printistä tekstit ja kuvat käteeni. Siinä se on! Heti liimasin ensimmäisen runokirjan ja kiitin ystävää ja Jumalaa siitä, että kaaos on ohi. Nyt rukoillaan vielä pari viikkoa, ja odotetaan painon lomien loppumista ja sitten ”synnytys” tapahtuu. Sitten on vielä pulma edessä, kuinka Mummin runokirja löytää lukijat! Jumala, ja te nuoret tietäväiset siinä mummia ohjatkaa! Kiitos.

Eilinen, nuoren ystävän läsnäolo, puhutteli minua. Näin, kuinka valtavasti tässä koneessa on mahdollisuuksia ja kuinka mielekkäästi kaikki asiat siihen on järjestetty, kun sen osaa. Minä olen oppinut vain tämän yhden toiminnon, jota jatkan aamusta toiseen, muuten tämä monikäyttökoneeni nukkuu toimettomana. Olisi varmaan hyvä mumminkin mennä kurssille, mutta oppiiko näin vanha enää mitään? Nuorille kaikki on paljon yksinkertaisempaa, kun he ovat imeneet tämänpäiväisen tekniikan mahdollisuudet jo äidinmaidossa.

Nyt on aika kiitoksen, etsin tähän kauniin kiitosvirren Sinunkin päiväsi iloksi, Herra Sinua siunatkoon, Lähimmäiseni! ”Kiitos sulle, Jumalani, armostasi kaikesta, jota elinaikanani, olen saanut tuntea. Kiitos sulle kirkkahista, keväisistä päivistä. Kiitos myöskin raskahista syksyn synkän hetkistä. Kiitos, että rukoukset monet, monet kuulit sä. Kiitos, että pyynnöt toiset eivät saaneet täyttyä. Kiitos kun mä hädässäni avun saan sun kauttasi. Kiitos, että synneistäni vapahtavi poikasi.”
virsi 341:1,2

Tänä aamuna , 28.8.2010, rakkaudella Mummi