sunnuntai 19. syyskuuta 2010

Seurakuntayhteys

Herään kello kolme. Ajatukset ovat eilisessä. Parikymmentä seurakuntalaista oli pastorinsa kanssa miettimässä, mitä on seurakuntayhteys ja miten voimme elävöittää Tuomas-messu-yhteisöä. Rukouksella! Seurakunta on Jumalan, Tuomas-messuun kokoonnumme Jeesuksen nimessä. Kaikki apu tulee Jumalalta. Ilman Häntä me emme voi mitään tehdä.

Kuunnellaanpa mitä ohjeita Pietari antaa seurakuntalaisilleen: ”Ja lopuksi: olkaa kaikki yksimielisiä, jakakaa toistenne ilot ja surut, rakastakaa toisianne ja olkaa hyväsydämisiä ja nöyriä. Älkää vastatko pahaan pahalla älkääkä herjaukseen herjauksella, vaan päinvastoin siunatkaa. Siihen teidät on kutsuttukin, jotta perisitte siunauksen. Sillä se, joka tahtoo rakastaa elämää ja haluaa nähdä hyviä päiviä, hillitköön kielensä pahoista sanoista ja huulensa valhetta puhumasta. Kääntyköön hän pois pahasta ja tehköön hyvää, etsiköön rauhaa ja pyrkiköön siihen.” 1 Pietari 3:8-11.

Tässä meille on sana, joka kehottaa meitä parannukseen. Jeesus haluaisi meidän seurakunnassa elävän Pyhän Hengen yhteydessä, toinen toistamme tukien, rehellisessä rakkaudessa. Joh. 17- luvussa Jeesus kertoo tästä yhteydestä ja toteaa, että maailman ihmiset uskovat Jeesuksen tulleen maailmaan pelastamaan kaikki ihmiset, kun he näkevät totisen yhteyden seurakunnassa. Siinä on meillä herätyksen avain. Onko meillä voimaa tarvittavaan parannukseen? Me tarvitsemme rukousta Isän edessä. Pyydetään, että Hän tulee avuksemme tuomaan yhteyden ja voiman.

”Ja sen kirkkauden, jonka sinä minulle annoit, minä olen antanut heille, että he olisivat yhtä, niin kuin me olemme yhtä - minä heissä, ja sinä minussa - että he olisivat täydellisesti yhtä, niin että maailma ymmärtäisi, että sinä olet minut lähettänyt ja rakastanut heitä, niin kuin sinä olet minua rakastanut.” Joh. 17:22-23. Rakkaat sisaret ja veljet, rakastakaamme toisiamme totuudessa!

Tänä aamuna, 19.9.2010, rakkaudella Mummi

4 kommenttia:

kaisa jouppi kirjoitti...

Pikkuhiljaa alan oppimaan, että sitä RAKKAUTTA ei niin vaan sykähtele, eikä sitä kaiveta omin voimin sieltä vasemman rinnan alla klonksuttavasta syömmestä.
Kaikkia mummeja ja lillejä on helppo rakastaa, mutta entäs heitä, kutka eri mieltä asioista ovat ja hermoja krassaavat? Joiden kanssa kemiat eivät ota leiskuakseen?
Selvinnyt on, että Jeesuksen avulla ja kautta se aito rakkaus tulee.
Juuri niin, kuin sanoitkin rakas Lilli :)

Nyt konkoan vuoteeseeni parantelemaan VILUSTUMISflunssaani.
Jeesuksen turvaan kaikki lukijat ja kirjoittajat.

Kirsti kirjoitti...

Hei Mummi ystäväni!
Hyvä sana,tulee tehdä parannusta.
En ole koskaan käynyt Tuomas-messussa, mutta kyllä radiosta kuunnellut. Ihania lauluja siellä lauletaan,sellaisia meidänkin seurakunnassa laulettavat laulut ovat.
Yhden tyttären poikaystävä käy messussa sunnuntaisin.
Jeesus antaa uuden käskyn .Joh. 13:34-35.
Seurakuntayhteydessä tulisi olla rakkaus,että ihmiset huomaisivat.
Jakaa toisten ilot ja surut,miten ihana rakkaus siinä vallitseekaan,eikä puhuta kenestäkään pahaa.
Mummi,aivan valtavan hyvä kirjoitus!
Kiitos ja hyvää yötä,Jeesus myötä!

mummi kirjoitti...

Kaisa rakas, Siinäpä se onkin vaikeus. Jeesus rakastaa kaikkia, meidänkin pitäisi rakastaa, jos Hänen tahtonsa tekisimme. Kuika voitamme ihmisiä Jeesukselle, jos emme heitä hyväksy niinkuin Jeesus. Ihminen pakenee, jos hänet tuomitsemme. Sana sattuu ja Jeesus armahtaa! Eikö totta? Ole siunattu! Sinun Lillisi

mummi kirjoitti...

Kirsti rakas, eikö ole suuri ilo, että meillä on yhteys keskenämme. Ilotsemme Kristuksen rakkaudesta. Kunpa Jeesus kutsuisi kaikki tähän yhteyteen. Kunpa me osaisimme viedä ilosanomaa kaikille oikealla tavalla, että emme karkoittaisi ketään pois. Jeesus meitä siihen auttakoon ja siunatkoon. Ole siunattu! Mummi