Montun pohjalla

Rakas Lähimmäiseni, kun heräsin kello kolme, kuulin sanat: ”Niin alhaalla kenkään ei kulje, ettei siellä Jeesus ois”. Nuo ovat hengellisen laulun alkusanat, mutta en muista enempää. Valpastuin heti, sillä oli pakko lähteä kirjoittamaan Sinulle, joka tarvitset näitä sanoja.

Rakas Jumala, Sinä näet ahdistuneen ihmisen, joka on epätoivoinen, sairas yksinäisyydestä, turvattomuudesta ja syyllisyydestä. Hän on montun pohjalla, eikä löydä tietä ulos. Lähetä, rakas Jumala, Poikasi Jeesus Kristus, tämän ystävän luo. Kiitos Jeesus, Vapahtaja, että Sinä etsit eksyneitä, sairaita ihmisiä, jotka odottavat parantajaa. Kiitos, Jeesus, että voit jokaisen parantaa, nostaa montun pohjalta ylös Isän syliin! Sinä olet maksanut lunastusmaksun Golgatan ristillä. Pyhä veresi on vuotanut maahan jokaisen ihmisen edestä, joka on syntynyt tähän maailmaan ja tarvitsee parantajaa. Sinä Jeesus voitit kuoleman, ettei yksikään kuolisi yksinäisyyden, turvattomuuden ja syyllisyyden tähden, vaan saa avun Kolmiyhteiseltä Jumalalta. Sinä, Jeesus, annat uuden elämän, jossa Isä, Poika ja Pyhä henki ovat läsnä ja johdatat seurakuntayhteyteen. Sinä parannat sairaan ja armahdat syntisen ja viet hänet iankaikkiseen elämään tämän elämän jälkeen. Ole Ylistetty, Jeesus, meidän Vapahtajamme!

”Jeesusta nyt Golgatalle lähtekäämme seuraamaan. rientäkäämme ristin alle Vapahtajaa kuulemaan. Sielun parhaan ystävän viime sanaa seitsemän olkoot aina muistoissamme, ristin tiellä voimanamme. Jeesus, sinun otsaltasi tihkuu tuska verinen. Silti huomaat piinaajasi, säälit heitä rukoillen: ”Anna heille, Isäni, pahat teot anteeksi!” Rukoilethan auttajani, näin myös minun puolestani. Tunnet tuskat lähimpäisi, tiedät neuvon murheeseen, etteivät he yksin jäisi, annat heidät toisilleen: ”Äiti, katso poikasi!” ”Poika katso äitisi!” Auta, että turvan saisin, turvatonta armahtaisin. Sitten käännyt suloisesti ryövärille vastaamaan: ”Tänään sinut totisesti paratiisiin saatetaan!” Minuakin armahda, katumus suo oikea, ole kuolinhetkelläni toivoni ja elämäni. Eeli, lama sabaktani!” vaivoissasi valitit,
”Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit!” Jeesus tuskan hetkellä ole aina lähellä, että yksin jäädessäni sinut löydän, ystäväni. Voimiesi vaipuessa hiljaa huokaat: ”Janottaa!” Silloin miesten pilkatessa tuodaan juomaa katkeraa. Vapahtaja, minua helteessäni virvoita. Janossani tuskan tiellä älä lohdutusta kiellä. Kaiken kestät puolestamme. Vanhurskaana kärsien kuolet syntiuhrinamme, Jumala ja ihminen. Sanot: ”Se on täytetty!” Lunastus on päätetty, maailma on vapahdettu, Isän kanssa sovitettu. Herra Jeesus, kuollessasi huudat Isään turvaten vielä viime voimillasi halki suuren pimeyden: ”Isä, sinun käsiisi minä annan henkeni!” Minullekin turva anna, kotiin käsissäsi kanna.” Virsi 66

Tänä aamuna, 27.11.2010, rakkaudella Mummi