lauantai 1. lokakuuta 2011

Jälkikirjoitus

Rakas Lähimmäiseni, kun luin virren 338 kaikki sanat, minulle tuli hätä siitä, että jollain Teistä ei ole virsikirjaa ja hän jää ilman näitä ihania sanoja. Siksi kirjaan virren jälkikirjoitukseen. Luotetaan Jumalaan tänäkin lauantaina!

"Päivä vain ja hetki kerrallansa, siitä lohdutuksen aina saan. Mitä päivä tuokin tullessansa, Isä hoitaa kasta armollaan. Kädessään hän joka päivä kantaa, tietää kaiken mitä tarvitsen, päivän kuormat, levon hetket antaa,murheen niin kuin ilon seesteisen. Joka hetki hän on lähelläni, joka aamu antaa armonsa. Herran huomaan uskon elämäni, hän suo voimansa ja neuvonsa. Surut, huolet eivät liikaa paina, ne hän ottaa itse kantaakseen. "Niin kuin päiväs, niin on voimas aina." Tähän turvaan yhä uudelleen. Kiitos, Herra, lupauksestasi, siinä annat minun levätä! Kiitos olkoon lohdutuksestasi, annat voimaa sanan lähteestä! Suo mun ottaa isänkädestäsi päivä vain ja hetki kerrallaan, kunnes johdat minut kädelläsi riemun maahan päivään kirkkaimpaan. Virsi 338.

Rakas Jumala, opeta meitä ottamaan Sinun kädestäsi kunkin päivän kaikki asiat. Sinä annat rakkaasta kädestäsi ilot ja surut, Sinä annat myötä- ja vastamäet. Sinä olet antanut meille rakkat ihmiset. Sinä olet luvannut olla läsnä joka hetkessä. Sinua, Kolmiyhteinen Jumala, elämästämme ja tästä hetkestä kiitämme! Aamen.

Tänä hetkenä, edelleen 1,10.2011, rakkaudella Mummi

2 kommenttia:

sylvi kirjoitti...

Tämä virsi oli äitini lempilaulu.
Minäkin pidän tästä.
Hyvää pyhää sinulle!

mummi kirjoitti...

Sylvi rakas, tämä virsi on yksi minunkin lempivirsiäni. Siinä on syvä viisaus meidän elämäämme! Ole siunattu! Mummi