Rakkauden ja elämän sanoja.

Rakas Lähimmäiseni, aamulla sataa rivakasti vettä. Se on virkistänyt lähipuut, sillä näen pienen viherryksen koivuissa ja pihlajoissa. Syreenissä ja mustaviinimarjapensaassa on jo isot silmut. Kohta on mehiläisillä työtä! Toivottavasti ne ovat selvinneet talvesta.

Minulle avautuu Johanneksen evankeliumin kahdeksas luku. Luen sen aamusanaksi. Näen heti, että Jeesus puhuu siinä paljon, sillä kaikki Hänen sanansa on punaisella painettu Raamatussani. Kirjaan Sinulle muutamia tärkeitä jakeita:

Luvun alussa Jeesuksen luokse raahataan aviorikokseata kiinniotettu nainen ja vaaditaan hänen kivittämistään. Jeesus antoi tuojille ajattelemisen aihetta vastaamalla: "Joka teistä on synnitön, se heittäköön ensimmäisenä kivellä." Kun nainen jäi yksin paikalle, Jeesus sanoi hänelle: "En minäkään sinua tuomitse; mene, äläkä tästedes syntiä tee." Sitten Jeesus puhui  taas kansalle. "Minä olen maailman valkeus; joka minua seuraa, se ei pimeydessä vaella, vaan hänellä on oleva elämän valkeus." "Sentähden minä sanon teille, että te kuolette synteihinne; sillä ellette usko minua siksi, joka minä olen, niin te kuolette synteihinne." "Jos te pysytte minun sanassani, niin te totisesti olette minun opetuslapsiani; ja te tulette tuntemaan totuuden ja totuus tekee teidät vapaiksi." "Jos Jumala olisi teidän isänne, niin te rakastaisitte minua, sillä minä olen Jumalasta lähtenyt ja tullut; en minä ole itsestäni tullut, vaan hän on minut lähettänyt." "Totisesti, totisesti minä sanon teille, jos joku pitää minun sanani, hän ei ikinä näe kuolemaa."

Rakas Jeesus, Sinä olet tullut alas Taivaasta, puhumaan meille näitä rakkauden ja elämän sanoja. Kiitos, että annoit itsesi uhriksi. Kiitos, että kärsit kuoleman tuskat meidän tähtemme ristillä, että meidän ei tarvitse nähdä kuolemaa. Kiitos, että nousit kuolleista, että me saamme elää iankaikkisesti Isän kodissa! Ole ylistetty, Kolmiyhteinen Jumala! Aamen.

Tänä aamuna, 10. 5. 2012., rakkaudella Mummi