tiistai 19. lokakuuta 2010

Rippivirsi

Rakas Lähimmäiseni, nyt on alkanut se petollinen syyssää, joka tuo flunssan koteihin. Mekin olemme sen nähneet. Mies yskii niin kovasti, että pakenin nukkumaan toiseen päähän taloa säästyäkseni tartunnalta. Vielä on lämpöasteita, mutta tuuli on niin jäätävää, että se menee läpi luiden ja ytimien, jos ei ulkona ole riittävästi vaatteita päällä.

Eilen aamulla laulettiin aamuhartaudessa vanha rippivirteni. Olen luullut, ettei sitä ole enää virsikirjassa, kun sen sanat on muutettu virsikirjan uudistuksessa. Tuntui ihan siltä, kuin olisin löytänyt vanhan ystäväni, niin iloiseksi tulin! Rippikoulussa tunsin Jumalan kutsun. Virret puhuttelivat ja erityisesti tämä virsi jäi rakkaana mieleen.

Haluan esitellä sen Sinullekin. Jumalalle on mahdollista saada erämaakin kukkimaan. Hän on voimallinen rakkaudestaan antamaan meillekin rakkautta toisiamme kohtaan. Jo silloin aavistin, että Jumala voi muuttaa itsekkään mielen, mutta kova vastustus ympäristössä, esti sen, etten silloin tarttunut Jumalan kutsuun. Jos Sinä, ystävä kuulet nyt Jumalan kutsun, kun vastustus kirkkoa ja uskovia kohtaan on huipussaan, usko Jumalaa enemmän kuin ihmisten mielipiteitä ja valitse Jeesus, kehottaa omia siipiään kokeillut mummi. Jeesus on tie, totuus ja ELÄMÄ, Kolmiyhteinen Jumala on ainut ELÄMÄN ylläpitäjä ja tulevaisuuden turva!

Virsi 424: ”Maan ääriin asti, Herra, vie valtakuntasi, sytytä Hengen liekki kansoille valoksi. Työvoimaa uutta kutsu viljaasi korjaamaan ja kaikki kansat voita sinua seuraamaan. Kun kaikkiin maihin kannat näin ristinlippusi, paineitten alla siunaa todistajiasi. Oi Jeesus, auta heitä veresi voimalla, suo heidän rohkeasti sinua tunnustaa. Tee suureks myöskin meille sun rakkautesi, niin että itsellemme me emme eläisi. Luo pyhää uhrimeiltä myös meihin, Jumala, suo kestävinä aina valvoa, rukoilla. Sen lupauksen annoit, myös että erämaa saa kerran kevään kauniin ja kukkiin puhkeaa. Riemuiten odotamme me täyttymystä sen. Jo kohta koittaa anna sen suven suloisen.”

Tänä aamun, 19.10.2010, rakkaudella Mummi

4 kommenttia:

Kirsti kirjoitti...

Tuo kaunis virsi tuo mieleeni muistoja Suomen Lähetysseuran vuosijuhlista, joita vietettiin ja vieläkin vietetään kerran vuodessa, kesällä. Olin lapsena vanhempieni mukana niissä. Tätä virttä laulettiin usein näissä juhlissa.
Terveisin Kirsti2

mummi kirjoitti...

Rakas Kirsti2, eikö olekin ihana, kun meillä on muistoja lapsuudesta asti. Muistot heräävät tutun virren myötä tai nähtyämme tutun ihmisen. Muistoja ei kukaan voi ottaa meiltä pois, ne ovat rikkaus. Siunausta Sinulle ja parheellesi.Mummi

Kirsti kirjoitti...

Hei rakas mummi!
Minulla ei ole vanhempieni kanssa mitään muistoa seurakunnassa,mutta menin itse tyttökerhoon ja siellä kerättiin sisälähetysseuran hyväksi varoja,minä muistan kuinka yksin kiertelin (alle 10v.)
paikkakuntaa ja myin merkkejä,sain keräyksen "palkkana"uudentestamentin, jonka kannessa oli kultakirjaimin nimeni.Se on minulla tallessa.
Ja toinen muisto samoihin aikoihin, olin kuorossa laulamassa,kävimme esiintymässä lähikunnissa. Nämä muistot ovat säilyneet mielessäni.
Siunausta mummille!

mummi kirjoitti...

Kirsti, rakas ystävä. Sinulla on ihana muisto, se nimelläsi varustettu Uusitastamentti! Ja kuorolaulu yhteys! Vieläkö olet yhteydessä laulukavereittesi kanssa?
Sinä olet onnellinen, kun nuorena kohtasit Jeesuksen. Herra siunaa Sinua, rakasta lastaan joka päivä, tunnetko sen? Siunausta! Mummi