Taivaallisen rauhan aukio.

Rakas Lähimmäiseni, eilen oli oikea kesäpäivä. Söimme ulkona ystävän kanssa ja nautimme tyynestä kesäpäivästä. Kirjosieppo kävi syöttämässä hautovaa emoa pihapöntössä. Meidän läsnäolomme ei sitä häirinnyt. Mehiläiset olivat työssään mustaviinimarjapensaassa ja mustikkapensaassa. Hyvä, että varmistavat marjasadon! Äitienpäiväorvokit loistivat kirkkaassa auringonpaisteessa silmiemme ilona. "Voiko kesä olla näin suloinen", ihasteli kerrostalossa asuva ystäväni! Kesä on suloinen, kiitos Sinulle, Taivaallinen Isämme! Kiitos myös ystävistä! Sinustakin, Lähimmäiseni, joka luet blogiani, kiitän joka päivä, ja rukoilen, että Herra pitäisi Sinusta huolen.

Kukkaloisto oli silmiä hivelevä, kun iltapäivällä kävimme puutarhalla hamstraamassa kukkia kotipihoihimme. Parimetrisiä kukkasalkoja grasseja ja mustasilmä-susannaa oli valmistunut kasvihuoneen lämmössä. Minä ostin parin euron taimia ja yritän saada niistä samanlaisen grassisalon ovenpieleeni. Pelargooniat olivat pöydän kokoisia kymmenine nuppuineen. Kasvihuone on mainio koti kasveille, kun ne saavat rakkautta ja substaalia. Kuinka niille käy meidän kesäpihassamme? Se jää nähtäväksi. Kiitos, Herra, että olet läsnä pihahetkissämme ja puhut myös luontosi kautta!

"Taas kukkasilla kukkulat, oi Herra kaikki vyötät ja laumat lukemattomat taas laitumilla syötät. Näin kaikki maa nyt iloissaan sinulle veisaa kiitostaan, julistaa kunniaasi. On täynnä vettä virtasi, janoiset siitä juotat ja runsaan siunauksesi maan kasvulle nyt tuotat. Lehteen ja kukkaan, Luoja, saat auringon nousun, laskun maat iloksi ihmisille. Taas, Herra, askeleissasi maa uhkuu muhevuutta. Ajallaan annat sateesi, saa pellot voimaa uutta. Näin, Herra, vuoden kaunistat ja työmme siunaat, vahvistat, suot nousta kultaviljan. On autuas, ken olla saa Jumalan kartanoissa, ylistää Luojan kunniaa pyhien asunnoissa, kun hyvyydellä huoneesi, rauhalla läsnäolosi, ravitset Herra meitä." Virsi 572.

Tänä aamuna, 26.5.2012, rakkaudella Mummi