Rakas Lähimmäiseni, uskotko Sinä esimerkin voimaan? Uskotko sananjulistajaa, joka sanoo, älä tee niinkuin minä teen, vaan tee niinkuin minä opetan? Eilen kuulimme Irja Askolan, Suomen kirkon piispan, sanovan jotain sellaista, jota en olisi toivonut kuulevani. Iloisin ilmein hän julisti: "Ei ole mitään estettä lähettää homoparia lähetystyöhön." Ovatko piispat unohtaneet Jumalan Sanan? Esim. 3 Mooses. 18: 22.
Minä olen tavallinen mummi Jumalan lammaslaumassa. Minä en tuomitse homoja. Heillä on oikeus valita elämänsä arvot, niinkuin meillä kaikilla. Mutta kun on kysymys lähetin työhön lähtemisestä, ensimmäinen työnantaja on Pyhä Jumala ja Hänen Sanansa on ylin ohje. Lähetti on Jumalan todistaja. Hänen esimerkkinsä on viides evankeliumi, niin minulle on opetettu. Sanon sen Sinulle tänään, koska sydämeni itkee!
"Sun työhös, Jeesus , kutsun sain, suo, että sen mä muistan vain, suo voimaa työhös mulle. Suo kunniaas mun etsiä, maailma turha hyljätä ja elää yksin sulle. Sun, Herra, pyhä tahtosi tee aina mulle rakkaaksi, mua heikkoa sä kanna. Mua totuudessas varjele, sun seurakuntaas suojele ja viimein ilos anna." Virsi 254.
Tänä aamuna, 1.6.2013, rakkaudella Mummi.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
8 kommenttia:
Meidän täytyy rukoilla oikeita johtiajia ja heille viisautta sanan julistuksessa.
Kirkasta sanasi johtajillmme. Näin Tässä kiejoitus jonka TV. Riikonen kirjoitti. siinä on asiaa. http://www.seurakuntalainen.fi/blogit/riikosen_riimit/752/puuttuuko_kirkosta_hengellinen_johtajuus#.UaR9u8fVqDJ.blogger
Ei näy onnistuvan. Käypä lukemassa minun sivulta. siellä on linkki mistää pääset lukemaan TV. riikosen kirjoituksen Puuttuuko kirkosta hengellinen johtajuus.
Rakas Sylvi, ihmettelen, että ei yhtään sanaa minun tekstistäni. Olenko sohaissut muurahaispesään. Asiasta vaietaan. Siitä ei voi antaa kommenttia. Miksi en saa aikaan keskustelua. Missä on vika? Mummi
Rakas Mummi!
Eilen illalla myöhään palasin hyvin antoisalta neljän päivän matkalta Laatokan ympäri. Mieheni kertoi tästä lähettiuutisesta. Olin tyrmistynyt. Itse olen ollut saman järjestön lähettämänä lähetystyössä. Pyrin silloin elämään niin, etten olisi esteeksi evankeliumin leviämiselle. Sama on tilanne nytkin, mutta ympäristö on eri.
Herra, armahda meitä! Kiinnitä katseemme Jeesuksen ristiin!
Rakas Runoystävä, kiitos,kun sanot mielipiteesi. Olin tyrmistynyt, kun kukaan ei usksltsnut sanoa mitään. Kiitos! Mummi.
Minun mielestä meidän täytyy kyllä tarkasti miettiä, millaista evankeliumia haluamme julistaa lähetyskentillä. Onko se joku "vapaus", jonka seurauksista jo liian monet ovat kuolleet monissa maissa. Vai haluammeko julistaa ylösnoussutta Kristusta, joka on kantanut kaikki syntimme ristinpuulle?
Valinnan paikka ja myös vastuu valinnastamme on joka päivä meillä kaikilla kristityillä liikuimmepa sitten missä maassa ja paikassa tahansa.
Viime sunnuntai-illan Patmos-lähetyksessä Leif Nummela ja joku toinen vastasivat soittajien kysymyksiin ja puhuivat kirjoittamastasi aiheesta hyvin raikkaasti.
Tyrmistys ja hämmennys vallitsee nyt Suomen Siionissa. Me "vanhoilliset" olemme enemmistö maailman kristittyjen keskuudessa, vaikka Suomesta katsottuna niin ei näyttäisikään.
Jumalan sanan ohi ei ole menemistä. Luottakaamme siis Häneen ja hänen sanaansa edelleen, rakkaat ystävät!
Lähetä kommentti