Markuksen evankeliumin kahdeksannen luvun alussa Jeesus ruokkii neljätuhatta miestä ja ihmettelee opetuslasten ymmärtämättömyyttä: "Mitä puhutte siitä, ettei teillä ole leipää? Ettekö vielä käsitä, ettekä ymmärrä? Onko teidän sydämenne paatunut? Silmät teillä on, ettekö näe? Ja korvat teillä on, ettekö kuule? Ja ettekö muista: kun minä mursin ne viisi leipää viidelletuhannelle, kuinka monta vakan täyttä palasia te keräsitte?" He sanoivat hänelle: "Kaksitoista". "Ja kun minä mursin ne seitsemän leipää neljälletuhannelle, kuinka monta vasun täyttä palasia te keräsitte?" He sanoivat: "Seitsemän". Niin hän sanoi heille: "Ettekö vieläkään ymmärrä?"
Jumalalle kaikki on mahdollista. Jumalalla on ylösnousemusvoima. Senvuoksi Jeesuksella on valta sanoa: " Anokaa, niin teille annetaan, kolkuttakaa niin teille avataan." Opetuslapset elivät Jeesuksen seurassa ihmeiden keskellä, mutta he elivät monesti puutteessa, he eivät ymmärtäneet pyytää apua Jeesukselta.
Kuinka on meidän, Jeesuksen seuraajien, laita? Mekin elämme Jeesuksen seurassa. Meilläkin on silmät. Näemmekö Jumalan rikkauden luonnon moninaisuudessa ja kauneudessa. Muistammeko kiittää? Meilläkin on korvat. Kuulemmeko Jumalan antamilla korvilla mitä Jumala meille puhuu? Kuulemmeko, että Jeesua kutsuu yhteyteensa, lähelle? Muistammeko kiittää Häntä armon runsaudesta ja sydämenrauhasta, jonka saamme anteeksisaamisessa? Emmeko muista, kuinka Jumala lähetti enkelinsä varjelemaan pahassa kolarissa tai muussa vaarassa? Emmekö muista, kuinka Pyhä Henki rauhoitti mielemme, kun vaikea leikkaus oli edessä? Emmekö muista että Jumalalta olemme kaiken saaneet: elämän, rakkaat ihmiset, ja kaiken, mitä meillä on? Jumalalta saamme kaiken, mitä tarvitsemme, kun Häneltä anomme Jeesuksen nimessä. Muistammeko kertoa lähimmäisillemme, mitä hyvää Jumala on heillekin varannut? Muistammeko antaa kunnian ja kiitoksen Jumalalle kaikista elämämme lahjoista?
"Kiitos nyt Herran! Hän kaiken on alku ja luoja. Siipeinsä varjossa meillä on turva ja suoja. Huomaatko sen, kuinka on uskollinen armon ja autuuden tuoja? virsi 329:2
Tänä aamuna, 12.8.2009, ilolla Mummi
