Rakas Lähimmäiseni, maaliskuu on jo lopuillaan. Aurinko kurkistaa jo naapurin nurkan takaa, kun avaan kaihtimet. Kello on vasta seitsemän. Tintti on jo pähkinöiden kimpussa. Kevättä on rinnassa! Armollinen Jumala, kiitos, että saamme herätä uuteen kevätaamuun toinen toisensa perästä. Sinä annat meille uuden aamun ja voiman elää tässä ja nyt. Ole tänäänkin, 22.3.2014, kiitetty Kolmiyhteinen Jumala! Opitaan mannasta, toivoo Mummi.
2. Kor. 12:9
Minun armossani on sinulle kyllin, sillä minun voimani tulee
täydelliseksi heikkoudessa. Vain harvat ihmiset eivät loukkaannu
heikkoon Kristukseen. Se on syvällisintä viisautta maailmassa.
Opitaanhan Kristus piankin tuntemaan silloin, kun hän ilmiselvästi tekee
ihmeitä ja esiintyy niin voimakkaana, että kaikki näkevät, kuka hän on.
Mutta nytpä onkin suurta viisautta tuntea se heikko Kristus, joka
riippuu ristillä ja lepää haudassa. Jolla ei ole tätä viisautta, se
pakostakin loukkaantuu.
Sen sijaan evankeliumin tuntevat oikeat kristityt loukkaantuvat omaan
elämäänsä. He olisivat mielellään hurskaita, mutta tuntevat, ettei se
ota onnistuakseen. Siksi he alkavat epätoivoisina luulla olevansa
hukassa, koska eivät tunne itsessään sitä voimaa, mikä heillä pitäisi
olla. He soisivat mielellään, että Kristus olisi heissä väkevä ja
osoittaisi voimansa suurissa teoissa.
Tähän Herra, Jumalamme, johdattaa nöyryyttääkseen meitä, että näkisimme,
kuinka heikot, viheliäiset, kirotut ja kadotetut olemme, ellei Kristus
tule auttamaan meitä vanhurskaudellaan ja voimallaan kanna
heikkouttamme. Katso, tämä on se syvällinen viisautemme, johon koko
maailma loukkaantuu.
(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti