sunnuntai 25. tammikuuta 2015

Mannaa

Rakas Lähimmäiseni, Messussa Jeesus on puhunut meille sanan kautta ja koskettanut ehtoollisessa sisäistä ihmistämme. Vapauteen Hän vapautti meidät! Kiitetään Armon Herraa!
Maanantaina Martti Luther opettaa meille uskonpuhdistajan äänellä. Meillä on paljon oppimista hänen sanoistaan: Nautitaan mannaa:

Ps. 130:5

Minä odotan Herraa, minun sieluni odottaa, ja minä panen toivoni hänen
sanaansa. Psalminlaulaja on kuvannut pelkoa, vanhan ihmisemme ristiä ja
miten sitä on kannettava ja kärsittävä. Nyt hän kuvaa toivoa, uuden
ihmisen elämää ja millaista sen tulisi olla. Näitä molempiahan opetetaan
psalmeissa, vieläpä koko Raamatussa. Sillä Jumala on lapsiaan kohtaan
niin ihmeellinen, että hän tekee heidät autuaiksi viemällä heidät
luonteeltaan vastakkaisiin ja vastakohtaisiin tiloihin. Ovathan toivo ja
toivottomuus toistensa vastakohtia. Siitä huolimatta Jumalan lasten on
toivottava toivottumuudessaan. Pelkohan ei ole mitään muuta kuin
epätoivon alku ja toivo on pelastuksen alku. Näiden vastakohtaisuuksien
on oltava meissä siksi, että meissä on kaksi luonnoltaan vastakkaista
ihmistä, vanha ja uusi. Vanhan täytyy pelätä, joutua epätoivoon ja
hukkua. Uuden täytyy toivoa hellittämättä ja tulla korotetuksi. Nämä
molemmat ovat samassa ihmisessä, vieläpä samassa Jumalan teossa. Niinhän
kuvanveistäjäkin kehittää kuvan muotoa poistaessaan ja hakatessaan irti
puusta sen osan, joka ei sovellu kuvaan. Samoin uutta ihmistä muodostava
toivo kasvaa siitä pelosta, joka leikkaa pois vanhan Aatamin.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

Tänä aamuna, 26.1.2015, rakkaudella Mummi

7 kommenttia:

amppu kirjoitti...

Eikö pelko ole itse päättämä asia. Se voi auttaakkin kun pelkää Se ei ole kiva.

amppu kirjoitti...

Tunne

mummi kirjoitti...

Rakas amppu, Voi olla, että on hyvääkin pelkoa. Minä elin ainaisessa pelossa ennen kun Jeesus tuli. Minulle se aika oli kauheaa! Jeesus toi turvallisuuden, opin tietämään, että Jumalan rakkaudessa ei pelkoa ole! Jeesus sanoo Raamatussa 365 kertaa, eli jokaista vuoden päivää varten: "Älä pelkää!" Jos minulle nyt tulee pelko, menen polvilleni Isän eteen, kertomaan kaiken Hänelle. Pian pelko on poissa! Kokeilepa Sinäkin! Mummi

adele kirjoitti...

Kiitos mummi!niin teen uskon että auttaa.

amppu kirjoitti...

Voisikko mummi katsoa kommenttini edellisestä päivästä.

mummi kirjoitti...

Kiitos, rakkaat adele ja amppu! Tänään yritän vastata kysymykseesi ,amppu! Varmaan on muitakin, jotka odottavat keskustelua. Herra olkoon kanssamme! Mummi

Metsäntyttö kirjoitti...

Pelko on epätoivon alku... ja niin se tosiaan on. Toivo ja luottamus taas ovat kuin auringonpaiste pilvien keskeltä.