Lähimmäiseni, haluatko kuulla, miten saimme Lähimmäiskodin?
Kun kuulin Jumalalta, että kirjasen rahat on pantava Lähimmäiskotiin, menin kirkkoherra Malkavaaran luo ja kerroin sen hänelle. Hän sanoi heti: ”Henkeä älkää sammuttako!” Hän perusti seurakuntaan toimikunnan huolehtimaan Lähimmäiskodin asioista. Helposti saimme myydyksi kirjat. Sitten aloimme rukoilla kotia ”Toisenlaisissa teeilloissa” ja kartutimme rahastoa. Eräänä iltana sisar Anneli hihkaisi: ”Rukoillaan kivitaloa meren rannalta”. Ajatus tuntui utopistiselta, mutta aloimme rukoilla sitä! Teeilloissa oli noin 10-20 henkeä, rukoilimme ja luimme Raamattua. Pyhä Henki hoiti meitä ja moni ystävä löysi Vapahtajansa. Kun olimme rukoilleet viisi vuotta, Herra antoi meille ison kivitalon meren rannalta. Alkoi kodin kunnostus!
Lähimmäiskodissa kokoonnuimme lähimmäisiltoihin, raamattupiireihin ja harrastuksiin. Kodissa asui muutamia ihmisiä isäntäperheen lisäksi. Järjestimme rannassa seuroja, lastentapahtumia ja nuotioiltoja. Jeesus oli kodin Herra ja Hän yhdisti meidät ystävänsä. Me näimme siellä ihmeellistä Jumalan johdatusta. Moni ihminen tuli uskoon. Melkein kymmenen vuotta saimme viettää Lähimmäiskodissa. Sitten kustannukset nousivat ja meidän piti antaa talo pois. Se oli suuri suru meille kaikille. Mutta niin kuin Sana sanoo: ”Kaikki koituu niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat”, mekin huomasimme, että Jumala ohjasi meitä tukemaan äkilliseen hätään joutuneita lähimmäisiä. Nyt keräämme varoja eri tapahtumilla, jäsenmaksuilla ja lahjoituksilla. Herra siunaa saamamme varat. Joka vuosi olemme saaneet niin paljon rahaa, kun avustusbudjettiin on kirjoitettu. Tiedämme, että Herra on hyvä! Hän johdattaa niitä, jotka kulkevat rukoillen. Haluatko Sinäkin kokeilla?
Vihje! Toisena pääsiäispäivänä klo 10-13 on Radio Vaasassa hengellisen musiikin haastetoivekonsertti, johon lahjoittamalla voi tukea lähimmäisiä. Kuuntele Sinäkin!
Tänä aamuna, 28.3.2010, rakkaudella Mummi
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
6 kommenttia:
Oi niitä suloisia aikoja :)
Joskus olen ihan siellä rantamistollakin käynyt vilkaisemassa, kuinka on nyt.
Herra antoi silloiseen toimintaan Vaasan kauneimman paikan.
Minulle tulee mieleen Vieno-mummu, joka luki Raamattua ja Roseniusta mulle ja Saarukalle yhtä upeasti, kuin ERJA MANTO (toivottavasti muistan nimen oikein).
Kaisa rakas, muistat oikein. Vieno oli Saaran äiti. Hän luki Roseniusta minullekin ja eli joka sanan todeksi. Hän oli lämmin sanansaattaja! Muistan, kuinka Jouni sai heti tiedon, että rantaan on pantava iso risti, todistus ylösnousseesta Vapahtajasta. Oi, niitä aikoja! Nyt iloitsemme siitä, että Lähimmäiskoti on sydämessämme! Iloitaan ja Kiitetään, Kaisa! Mummi
Rakas mummi.
Miten ihanaa kuulla tuollaisesta lähimmäiskodista.Monet tänä päivänä tarvitsisivat sellaista.
Jumala saa paljon aikaan ja hän kuulee meidän rukouksemme.Siunattua ja kaunista viikkoa sinulle meiltä kummaltakin♥
Kata ja Jani
Rakas mummi ystävä, ompa teillä ollut ihania aikoja, ihanaa kuulla lähimmäiskodista, ja nyt se on sydämissänne. Voiko paremmin olla asiat?
Minulla on sellainen kirja kuin Tie rauhaan,se voi olla Roseniuksen,tällä hetkellä en pääse sitä hakemaan.
Monilla ihmisillä on hätä,he tarvitsevat rakastavia lähimmäisiä.
Herra on ollut hyvä.
Meillä totisesti on rukouksia kuuleva Jumala!
Kata ja Kirsti, rakkaat Sisaret! Oli ihmeellistä, että Jumala antoi meille Talon meren rannalta, kun sitä ukoilimme, vai oliko Annelin huudshdus profetia. Sen olen nähnyt, että Jumala antaa meidän odäoott. apitää olla kestävyyttä ja kärsivällisyyttä. Hebr. 10:35-36.
Olkaa siunatut!Mummi
Rakkaat lukijat, siinä näette, miten mummi kirjoittaa, kun yrittää ehtiä valmiiksi ennen kuin thteys katkiaa!Mummi
Lähetä kommentti