perjantai 23. syyskuuta 2011

Iankaikkinen Ystävä.

Rakas Lähimmäiseni, herään puoli viiden maissa. Sade on lakannut. Taivaalla näkyy jo sinistä taivasta ja valkeita pilviä. Saadaanko poutapäivä pitkästä aikaa? Pihan vuoristomännyissä on paljon keltaisia neulasia. Johtuuko se jatkuvista sateista, vai ovatko ne tulleet tiensä päähän. Neljäkymmentä vuotta ne ovat jo lumen painon kestäneet ja antaneet turvan alppiruusuille pihassamme. Olen iloinnut niistä!

Minun Raamatussani Jeesuksen sanat ovat punaisella kirjoitetut. Tänä aamuna avaan Raamatun Johanneksen evankeliumin viidennentoista luvun kohdalta ja edessäni on Jeesuksen rakkauskirje minulle ja Sinulle: "Jos te pysytte minussa ja minun sanani pysyvät teissä, niin anokaa mitä ikinä tahdotte ja te saatte sen. Siinä minun Isäni kirkastetaan, että te kannatte paljon hedelmää ja tulette minun opetuslapsikseni. Niinkuin Isä on minua rakstanut, niin minäkin olen rakstanut teitä; pysykää minun rakkaudessani. Tämän minä olen teille puhunut, että minun iloni olisi teissä ja teidän ilonne tulisi täydelliseksi. Tämä on minun käskyni, että te rakastatte toisianne, niin kuin minä olen teitä rakastanut. Sen suurempaa rakkautta ei ole kenelläkään, kuin että hän antaa henkensä ystäväinsä edestä. Te olette minun ystäviäni, jos teette, mitä minä käsken teidän tehdä. En minä sano teitä palvelijoiksi, sillä palvelija ei tiedä mitä hänen herransa tekee; vaan ystäviksi minä sanon teitä, sillä minä olen ilmoittanut teille kaikki, mitä minä olen kuullut Isältäni." jakeet 7-15.

Rakas, Jeesus, Sinä olet antanut henkesi meidän edestämme, niin paljon Sinä meitä rakastit ja rakastat. Kiitos siitä, että avaat meille rakkautesi Sanassasi niin, että aina kun omassa voimassamme vajoamme, voimme sen nähdä. Sinä nostat ja kannat. Sinun Sanasi tulevat suoraan sydämeemme ja lääkitsevät. Kiitos, että tänäänkin saamme jättää taakkamme ja syntimme Sinulle, rakas Vapahtaja, Sinä päästät meidät pahasta ja annat rauhan, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi. Kiitos, että olet aina omiesi kanssa. Pidä minusta kiinni, iankaikkinen Ystäväni! Aamen.

Tänä aamuna, 23.9.2011, rakkaudella Mummi

4 kommenttia:

sylvi kirjoitti...

Täälläkin on satanut,paljon.
Ei jaksa enään maa vetää sisälleen vettä vaan vesi kelluu pelloilla.
Kiitos Jeesuksen sanoista ja rukouksesta.
Hyvää perjantaita.

mummi kirjoitti...

Sadetta olemme saaneet! Toivotaan, että lunta ei sada yhtä paljon, ettemme me mummot huku lumeen ensi talvena. Herra kanssanne pyhänseutuna! Mummi

kaisu marjatta kirjoitti...

tämä oli oikein hyvä sunnuntain puhe.. monta lohdutuksen sanaa kiitos.

en tiedä välitätkö ottaa vastaan tunnustusta, onko meidän ihmisten kiitoksella arvoa .

olen kuitenkin kirjannut tämän blogin yhdeksi tunnustuksen saajaksi, sivullani pieniä sanoja.

Sen voi kopioida ja tuoda omalle sivulle ja jakaa jos niin tahtoo omille ystävilleen..hyvää syksyä ja siunausta syys tunnelmiin.

mummi kirjoitti...

Rakas aikatherine, iloitsen aina siitä, että joku saa lohdutusta ja turvallisuutta blogistani. Kirjoitan Isän läsnäolossa, siksi iloitsen, jos saan palautetta. Silloin olen kuullut Pyhän Hengen viestin oikein ja osannut vlittää sen Teille lukijoilleni. Siitä iloitsen! Isältä olen saanut tämän tehtävän. Hänelle kuuluu kiitos ja kunnia! Kiitos, että arvostat blogiani! Mummi