Mannaa

Rakas Lähimmäiseni, nyt vihdoin on oikea talvi tullut! Hyviä ulkoiluhetkiä Sinulle, muistahan pukea lämpimästi! Pitkien unien tähden oma kirjoittelu jää tänään, mutta ei hätää. Luther on miettinyt meille hyvän sanan tähän aamuun. Opitaan siitä! Tänä aamuna, 15.1.2014, rakkaudella Mummi.

Gal. 2:6

Jumala ei katso henkilöön. On kuin Paavali sanoisi: Jumala ei ota
huomioon apostolinvirkaa, piispanvirkaa eikä ruhtinaanvirkaa, hän ei ota
huomioon kuuluisuutta ja arvovaltaa. Koko Raamatusta näet, että Jumala
on hylännyt ulkonaisesti mitä parhaimpia ja pyhimpiä miehiä.

Näiden esimerkkien valossa Jumala joskus näyttää julmalta. Moisten
kauhuesimerkkien antaminen ja muistiin kirjoittaminen oli ja on perin
välttämätöntä. Luonnostamme näet olemme taipuvaisia katsomaan henkilöön.
Tämä on meissä synnynnäinen vika. Me ihailemme enemmän henkilöitä ja
otamme paremmin huomioon heidät kuin sanan, vaikka Jumala tahtoo meidän
riippuvan vain sanassa ja pysyvän siinä. Hän tahtoo, että valitsisimme
ytimen kuoren sijasta, painaisimme paremmin mieliimme perheen isännän
kuin talon. Hän ei tahdo meidän ihailevan tai kunnioittavan Pietarissa
ja Paavalissa apostolinvirkaa, vaan Kristusta, joka heissä puhuu ja itse
Jumalan sanaa, joka heidän suustaan lähtee.

Samoin vallanpitäjä, keisari, pormestari, tohtori, saarnaaja, opettaja,
oppilas, isä, äiti, lapset, isäntä ja palvelija ovat henkilöitä ja
verhoja, joita Jumala tahtoo tunnontarkasti kunnioitettavan ja
tunnustettavan hänen luomikseen. Hän ei kuitenkaan tahdo meidän
jumaloivan, pelkäävän ja palvovan heitä, ja luottavan heihin ja
unohtavan hänet. Siksi Jumala jättää noihin ihmisiin syntejä ja
lankeemuksia, suuria ja häpeällisiäkin, jotka muistuttavat, että on
tehtävä ero henkilön ja itse Jumalan välillä.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)