Iltarukous

Hyvää huomenta, Lähimmäiseni! Herään kiitollisuus sydämessä. Vaikka olin eilen hyvin väsynyt ja levoton, Herra antoi riittävän unen ja levon. Kiitos siitä! Eilen illalla sänkyyn mennessäni elimistöni toimi ylikierroksilla. Tuntui, että uni ei tule, mutta rakas rukous, Herran siunaus, rauhoitti minut uneen niin kuin nukutus vie tajun leikkauspöydällä.

Iltarukous on hyvin siunaava rukous. Siinä jättää itsensä turvallisen Isän käsiin, tietäen, että Isä valvoo ja hoitaa yön aikana. Joskus jaksaa keskustella Isän kanssa vuoteessa pitkäänkin, mutta väsyneenä nukahtaa jaksamatta sanoa sanaakaan. Me tiedämme, että Jumala huolehtii meistä silloinkin. Meillä ei ole rukouspakkoa. Mutta rukous tuo turvallisuuden, tietää, että Isälle on jätetty iltahuuto: ”Armahda minua Isä, muista, että tarvitsen Sinun siunaustasi!”

Jeesus on opettanut meille Isä meidän rukouksen. Se on hyvä iltarukous. Se sisältää kaiken. Joskus tekee mieli lukea virsi iltarukoukseksi, virsikirjahan on täynnä hyviä, siunaavia virsiä. Yksi kaikenkattava virsi on 380: ”Herra hoida lastasi, yksin en voi käydä. Auta, ettei mieltäni turhat huolet jäydä. Nostit laupeudessas minut kuolemasta, lahjojasi armias, annat nyt ja vasta. Ruumiini ja sieluni olkoot hoidossasi, elämäni voimani sainhan lahjoinasi. Kasteen armon autuaan soit ja armopöydän, sanaa kutsut kuulemaan, niistä turvan löydän. Suojaa Herra kotini, hoivaa rakkaitani. Siunaa arkitoimeni kutsumuksessani. Neuvo hallitusta maan. Opettajat saata oppilaitaan ohjaamaan kohti taivaan maata. Kaitse tiellä autuuden valoon kutsutuita, etsi mailta varjojen lapsiasi muita. Nosta nälkään nääntyneet, taita leipää heille. Kuivaa murheen kyyneleet, anna ilo meille. Kaiken armostasi sain, myöskin taakat täällä. Viimeiseksi sinä vain seisot multain päällä. Voiton seppeleeni saan kerran lahjanasi, luokses pääsen laulamaan, Herra kiitostasi.” Tämäkin virsirukous Isälle Jeesuksen nimessä. Amen

Tänä aamuna, 24.2.2010, rakkaudella Mummi