”Ei omin ihmisvoimin, vaan Hengellä Jumalan.” Kunpa muistaisimme tämän, antaisimme työn Jumalalle, emmekä ”kiivailemalla kiivailisi” sydäntä lähellä olevan asian puolesta. Joukossamme on perhe, jonka pojalle Jumala on antanut valtavan musiikin lahjaan. Tämä nuori poika, vasta 14-vuotias, lupautui soittamaan kotikirkkomme urkuja. Aloimme rukoilla, että Jumala siunaisi kirkkohetken, lähettäisi väkeä kannustamaan nuorta urkuria ja tukemaan lähimmäisiä, jotka tahtomattaan joutuvat äkilliseen hätään ja tarvitsevat apua. Siihen rukoukseen vastattiin!
Koskaan emme ole onnistuneet tiedotuksessa. Niin kävi nytkin. Kaikki yritykset tämän ainutkertaisen kirkkotilaisuuden mainostamiseksi valuivat hukkaan ja siitä ainoasta tiedotteesta, joka meni läpi, puuttui alkamisaika! Soitin ystäville, mutta kaikilla tuntui olevan esteitä. Olin epätoivoinen! Kirkossa häpesin kiivauttani ja ihmettelin, kun väkeä tuli laumoittain. Kiitos Jumalalle, Hän vaikuttaa tahtomisen ja tekemisen. Hän lähetti ne ihmiset, joiden piti tulla kuulemaan tuo nuoren kaverin voimannäyte, jonka Jumala siunasi meille läsnäolijoille. Kiitos, Jimi Järvinen, 40 minuutin konsertista! Herra Sinun elämäsi ja lahjasi siunatkoon!
Pastori Maaria Perälä puhui meille Jumalan läsnäolon siunauksesta, alkaen Jeesuksen sanoista Matt. 23:37: ” Jerusalem, Jerusalem, sinä, joka tapat profeetat ja kivität ne, jotka ovat sinun tykösi lähetetyt, kuinka usein minä olenkaan tahtonut koota sinun lapsesi, niin kuin kana kokoaa poikansa siipiensä alle! Mutta te ette ole tahtoneet.” Me jotka tahdoimme tulla, tunsimme, kuinka Jumala hoiti meitä Pyhän Henkensä kautta. Sulimme kaikki yhdeksi Jumalan perheeksi, kun Jimi soitti Sibeliuksen Finlandian konserttinsa kohokohdaksi. Kiitos Jumalalle hienosta taide-elämyksestä, jonka Hän Jimin kautta meille antoi!
Tänä aamuna, 26.2.2010, rakkaudella Mummi
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti