sunnuntai 18. huhtikuuta 2010

Jeesus, Hyvä Paimen

Lähimmäiseni, Tänään on sunnuntai, lepopäivä. Jeesus muistuttaa kaikkia Jumalan luomia Ihmisiä siitä, että Hän on Hyvä Paimen, joka on antanut henkensä lammasten edestä. Hän kaitsee meitä kaikkia omiaan, niin kuin rakastava, ristille kaikki syntimme ja sairautemme vienyt, Vapahtaja kaitsee. Hän on luvannut olla kanssamme joka päivä maailman loppuun asti. Hän iloitsee jokaisesta, joka eksyksissä harhailtuaan, palaa ”sielujen paimenen ja kaitsijan tykö”. Kuule, kuinka Jeesus kutsuu Sinua tänään, jos et Häntä vielä tunne! Kiitos, Jeesus, että kutsut meitä kaikkia armoalttarille. Jeesus varottaa, etteivät Hänen seuraajansa kostaisi pahaa pahalla, vaan jättäisivät, Hänen laillaan, kaikki asiansa kiitoksen kanssa rukouksessa Jumalan tietoon. Jeesus haluaa, että seuraamme Häntä joka päivä Pyhän Hengen johdatuksessa ja elämme Jumalalle. Vielä Hän muistuttaa uskovien yhteydestä sanomalla, että ”on oleva yksi lauma ja yksi Paimen”. Kirjaan tähän sunnuntain Uudentestamentin tekstit:

”Minä olen se hyvä paimen. Hyvä paimen antaa henkensä lammasten edestä. Mutta palkkalainen, joka ei ole paimen ja jonka omia lampaat eivät ole, kun hän näkee suden tulevan, niin hän jättää lampaat ja pakenee ja susi ryöstää ja hajottaa ne. Hän pakenee, sillä hän on palkattu, eikä välitä lampaista. Minä olen se hyvä paimen ja minä tunnen omani ja minun omani tuntevat minut, niin kuin Isä tuntee minut ja minä tunnen Isän; ja minä annan henkeni lammasten edestä. Minulla on myös muita lampaita, jotka eivät ole tästä lammastarhasta, myös niitä tulee minun johdattaa, ja ne saavat kuulla minun ääneni, ja on oleva yksi lauma ja yksi paimen”. Joh. 10: 11- 16.

”Sillä siihen teidät on kutsuttu. Kärsihän Kristuskin teidän puolestanne ja jätti teille esikuvan, jotta seuraisitte hänen jälkiään. Hän ei syntiä tehnyt, hänen suustaan ei valhetta kuultu. Häntä herjattiin, mutta hän ei vastannut herjauksella, hän kärsi, mutta ei uhkaillut, vaan uskoi itsensä oikeamielisen tuomarin haltuun. Itse omassa ruumiissaan hän kantoi meidän syntimme ristinpuulle, jotta me kuolisimme pois synneistä ja eläisimme vanhurskaudelle. Hänen haavansa ovat teidät parantaneet. Te olitte kaikki ”eksyksissä niin kuin lampaat”, mutta nyt te olette palanneet sielujen paimenen ja kaitsijan luo.” 1 Piet. 2: 21-25. Herra siunatkoon Sinua, Lähimmäiseni!

Tänä aamuna, 18. 4. 2010, rakkaudella Mummi

Ei kommentteja: