torstai 13. toukokuuta 2010

Lihallisesta hengelliseksi

Lähimmäiseni, minulle aukeaa tänä aamuna 1Kor. 3 luku. Siinä Paavali opettaa seurakuntalaisiaan. Hän moitiskelee heitä siitä, että he ovat vielä lihallisia, eivät ole kasvaneet vielä hengellisiksi Jeesuksen seuraajiksi. Hän sanoo: ”Olettehan vielä lihallisia. Sillä kun keskuudessanne on kateutta ja riitaa, ettekö silloin ole lihallisia ja vaella ihmisten tavoin. Kun toinen sanoo: ”Minä olen Paavalin puolta”, ja toinen: ”Minä olen Apolloksen”, ettekö silloin ole kuin niin kuin ihmiset ainakin? Mikä Apollos sitten on? Ja mikä Paavali on? Palvelijoita, joiden kautta te olette tulleet uskoviksi, palvelijoita sen kykynsä mukaan, minkä Herra on heille kullekin antanut. Minä istutin, Apollos kasteli, mutta Jumala on antanut kasvun.”

Paavali yrittää kiinnittää meidän katseemme uskon antajaan, Kolmiyhteiseen Jumalaan. Tärkeintä ei meillekään 2010-luvun kristityille ole kiivailla omanhengellisen kotimme puolesta, vaan valvoa, että siinä kodissa saarnataan puhdasta Jumalan sanaa. Meille kaikille Kristityille on tärkein asia Jeesus Kristus, meidän Vapahtajamme, Isä Jumala ja Pyhä Henki, joka meidät tekee eläviksi. Tätä Jeesus varmaan tarkoittaa, kun Hän rukoilee, että kaikki Hänen omansa olisivat yhtä! Kaikilla on yhteinen päämäärä, että Jumalan valtakunta tulee lähelle, että Jeesus, Vapahtaja asuu jokaisen seurakuntalaisen sydämessä. Se on herätyksen avain! Rukoillaan rakkaat ystävät, että kasvaisimme tähän valmiuteen kristittyinä!

Paavali sanoo luvun loppupuolella: ”Ettekö tiedä, että te olette Jumalan temppeli ja että Jumalan Henki asuu teissä? Jos joku turmelee tämän temppelin, on Jumala turmeleva hänet, sillä Jumalan temppeli on pyhä, ja sellaisia te olette. Älköön kukaan pettäkö itseään, jos joku teidän joukossanne luulee olevansa viisas tässä maailmassa, tulkoon hän tyhmäksi, että hänestä tulisi viisas. Sillä maailman viisaus on hullutus Jumalan silmissä.” ”Älköön siis kukaan kerskatko ihmisistä, sillä kaikki on teidän::::, Mutta te olette Kristuksen ja Kristus on Jumalan.”

Siinä on marssijärjestys! Keskitytään olennaiseen, me Jeesuksen seuraajat! Ja kiitetään Jumalaa!

Tänä aamuna, 13.5.2010, rakkaudella Mummi

6 kommenttia:

kaisa jouppi kirjoitti...

Nii-in!
En minä, mutta ku nua muut!
Muut kiusaa, muut riitelee, muut pitää omaa puljuaan ainoana oikeana ja aina nuo muut pallopäät...
Muuten miksi puhelin ei ikinä soi?
Miksi kukaan ei kuuna kullan valkeana käy?
Miksei kutsuta koskaan mihkään?
Kuinka ketään ei kiinnosta, kuinka minä voin?
KAIKKI ON NIIN VÄÄRIN (synkkää pihinää omasta päästä. Omasta päästä.)

HYVÄÄ PÄIVÄNJATKOA :)

Kirsti kirjoitti...

Mummi ystävä,hyvää,tärkeää tekstiä tänäänkin.
Rukoillaan,että kasvaisimme
koko täyteyteen.
Että katsoisimme uskon antajaan ja täyttäjään Jeesukseen Kristukseen,kolmiyhteiseen Jumalaan Isään,Poikaan ja Pyhään Henkeen.
Hän asuu jokaisen omansa sydämessä.
Että me olisimme yhtä1
Siunausta ja varjelusta!

mummi kirjoitti...

Kiitos Kaisa, kommentistasi!Sitä se juuri on se lihallisuus. Meissä kaikissa on sitä ainakin silloin kun on känkkäränkkäpäivä. Kun Jeesus ja Pyhä Henki vaikuttaa, Hän ohjaa mielenkiinnon niin, että olemme enemmän antamassa kuin ottamassa. Jeesus rukoilee, että me kaikki rakastaisimme Häntä ja Kolmiyhteistä Jumalaa yli kaiken ja rakastamme myös Sisaria ja veljiä , jotka laiduntavat toisessa laumassa. Mitä ajattelet tästä, Kaisa? Mummi

mummi kirjoitti...

Kiitos Kirsti kommentistasi. Kun seurustelemme paljon Lumalan kanssa, luemme Sanaa ja elämme seurakuntayhteydessä, Herra kasvattaa meitä vähitellen hengellisiksi ihmisiksi. Silloin ajattelemme ensin, mitä Jumala haluaa minun tekevän ja sanovan, että Jumalan tekoja tekisin. Jatketaan rukousta! Mummi

kaisa jouppi kirjoitti...

Aikoinani, kun tulin uskoon, niin en oikein ymmärtänytkään, että on eri "puljuja"
Ajattelin että, kun on uskovainen, niin on uskovainen.
Pariviikkoisena uskiksena kaaauan kaaauan sitten, kerroin eräälle henkilölle, jolla oli liperit kaulassa kirkkokaffeilla, ETTÄ MINÄ OLEN JUURI TULLUT USKOON!!!
Henkilö otti pullalautasensa ja siirtyi hiljaisesti toiseen pöytään.
Silloin pikkasen ihmettelin, mutta ilo ei sydämessä ottanut kuitenkaan sumentuakseen.
Sellainen tahdon olla vieläkin.Nimittäin, etten heti vedä hernettä klyyvariin jos joku on jotain mieltä jostakusta.
Herra siunatkoon kaikkia Jeesukseen uskovia koko maapallerolla :)

mummi kirjoitti...

Hyvä, Kaisa, sellainen on Jeesuksen seuraaja. Jeesus yhdistää ja se riittää! Minulla on vähän samanlainen kokemus. Kun kerroin seurakunnan lehtorille, että olen tullut uskoon. Hän kysyi milloin? Sanoin, että hetki sitten tässä linja-autossa. Hän sanoi, ei sillälailla uskoon tulla. Hän veti maton jalkojen alta, olin ihmeissäni, mikä on oikea tapa? Mummi