Hyvää sunnuntaihuomenta, Lähimmäiseni! Minua ihmetyttää, että kevyemmän ruoan syöminen väsyttää, vai onko se vanhuus, joka väsyttää? Yhdeksältä illalla olen kuolemanväsynyt. Nukahdan heti. Aamulla herään puoli kuudelta. Tämä on uutta! Ennen viisi ja kuusi tuntia unta riitti hyvin. Pitäisikö mummin lopettaa laihduttaminen?
Tv 7:ssä menee elokuva Jeesuksen elämästä. Parhaillaan on menossa Jeesuksen ruokkimisihme. Se on kuvattu Matteuksen evankeliumin neljännessätoista luvussa, jakeet 13- 21. Tuo Jeesuksen ihmeteko on kaikille tuttu, mutta kirjaan sen tähän:
Kuultuaan tästä Jeesus lähti veneellä autiolle seudulle yksinäisyyteen. Mutta tieto levisi, ja kaupungeista lähti paljon väkeä maitse hänen peräänsä. Kun hän venheestä noustessaan näki kaikki nämä ihmiset, hänen tuli heitä sääli ja hän paransi kaikki sairaat. Illan suussa opetuslapset menivät hänen luokseen ja sanoivat: ”Tämä on asumatonta seutua, ja päivä on jo pitkällä. Lähetä ihmiset pois, että he menisivät kyliin ostamaan itselleen ruokaa.” Mutta Jeesus sanoi: ”Ei heidän mihinkään mennä. Antakaa te heille syötävää”. ”Ei meillä ole mukana muuta kuin viisi leipää ja kaksi kalaa”, he vastasivat. ”Tuokaa ne tänne minulle”, sanoi Jeesus. Hän käski väkijoukon asettua nurmelle. Sitten hän otti ne viisi leipää ja kaksi kalaa, katsoi ylös taivaaseen ja lausui kiitoksen. Hän mursi leivät ja antoi palat opetuslapsille, ja opetuslapset jakoivat ne väelle. Kaikki söivät kyllikseen, ja tähteeksi jääneitä paloja kerättiin kaksitoista korillista. Syömässä oli viisituhatta miestä ja lisäksi naisia ja lapsia.”
Jumalalle kaikki on mahdollista! Jeesus paransi kaikki sairaat. Hänen kävi heitä sääli, kun he kärsivät kovia kipuja sairautensa tähden. Kun ei ollut ruokaa, Jeesus siunasi vähäiset eväät ja ne riittivät kaikille läsnäolijoilla. Näin yksinkertaista se oli. Jeesus kiitti! Kiitos on siunauksen siemen! Kunpa mekin muistaisimme kiittää Jumalaa! Hän sanoo meille: ”Anokaa, niin teille annetaan, kolkuttakaa, niin teille avataan! Iloitaan Kaikkivaltiaan Jumalan läsnäolosta! Ja kiitetään!
Tänä aamuna, 30.5.2010, rakkaudella Mummi
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
On se hyvä asia että mummi jaksaa kirjoittaa joka aamu. Varmaan monelle muullekin kuin minulle on kirjotuksesi lohdullista luettavaa. Tästä taitaa tulla tapa, kipasta vinttiin lukemaan mummin päivän teksti, osui taas siihen mielen tilaan jota tunnen. Kiitos ja voimia toisten lohduttamiseen terv. runomummo
Rakas Runomummo, kiitos ihanista sanoistasi. Kirjoitan sitä, mitä Taivaan Isä antaa sanottavaksi. Kiitos kaikesta Hänelle. En minä kirjoita joka aamu, vaan silloin, kun saan kirjoitettavaa. Herra siunatkoon Teitä molempia! Mummi
Lähetä kommentti