Jeesus, meidän elämämme.

Rakas Lähimmäiseni, herään kello kaksi tähän lepopäivään. Tyyni, hiljainen yö, linnutkin nukkuvat vielä. Idän taivas valaisee pelargoonit ulkorapulla. On ennustettu hellettä. Nyt mittarissa on 11 astetta.

Huomaan, että päivän aihe on rakkauden laki. Kiitos Jeesus, että toit Jumalan rakkauden lähelle, Kiitos, että tulit elämäksemme! Avaan Raamatun ja minulle avautuu Johanneksen yhdestoista luku. Kun olen lukenut koko luvun, olen ristiriitaisten tunteiden vallassa. Jeesus herättää Lasaruksen kuolleista. "Jeesus loi silmänsä ylös ja sanoi: "Isä minä kiitän sinua, että olet minua aina kuullut. Minä kyllä tiesin, että sinä minua aina kuulet; mutta kansan tähden, joka seisoo tässä ympärillä minä tämän sanon, että he uskoisivat sinun lähettäneen minut."  Sen sanottuaan hän huusi suurella äänellä: "Lasarus, tule ulos!" Ja Lasarus heräsi kuolleista!

Luvun lopussa on yllättävä jae: "Siitä päivästä lähtien oli heillä siis tehtynä päätös tappaa hänet." Jeesuksen suurin ihmetyö hajoitti mielipiteet. Toiset uskoivat ihmeen nähtyään, myös Jeesuksen sanat: "Minä olen ylösnousemus ja elämä; joka uskoo minuun , se elää, vaikka olisi kuollut. Eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole." Toiset, kuten Kaifas, näkivät Jeesuksen uhkana: "Te ette tiedä mitään, ettekä ajattele, että teille on parempi, että yksi ihminen kolee kansan edestä,kuin että koko kansa hukkuu."

Rakas Jumala, kiitos, että Sinä lähetit Jeesuksen pelastamaan meidät synnin ja kuoleman vallasta! Kiitos Jeesus, että annat syntimme anteeksi ja saamme rauhan aydämeen. Kiitos, että saamme elää Sinun lapsinasi, Jeesus, ja kuolla Sinuun uskoen. Aamen.

Tänä aamuna, 7.7.2013, rakkaudella Mummi.