Eilen illalla väsy oli niin suuri, että nukahdin kesken iltarukouksen. Nyt kello yksi jatkan rukousta: Isä, Sinä näet pienen ihmisen, sen kirkassilmän, mummin lapsenlapsenlapsen! Ota hänet syliisi, lämmitä ja hoida! Anna hänen vahvistua kestämään kaikki vastaantulevat haasteet. Siunaa muitakin pienia rukouslapsia ja isojakin, elämän haasteisiin valmistuvia! Siunaa kaikkia lasten vanhempia! Auta meitä muistamaan, että Jeesus elää! Hän kuulee rukoukset!
Juha Vähäsarja avaa meille tänään Jeesuksen uhria meidän edestämme: "Tämän tahdon mukaisesti meidät on pyhitetty ainutkertaisella uhrilla, kun Jeesus Kristus uhrasi oman ruumiinsa." Hebr. 10.10
"Jumalan sanan mukaan meidät on pyhitetty ainutkertaisella uhrilla, Kristuksen antaessa henkensä puolestamme. Toisaalta sanassa sanotaan selvästi pyrkikää pyhitykseen. Miten nämä asiat ovat sovitettavissa yhteen? Jeesus on meidän vanhurskautemme ja pyhityksemme. Tämä on sanan vapauttava opetus ja meidän ainoa vaihtoehtomme, jos mielimme pelastua. Jos meiltä vaaditaan Jumalan mielen mukainen elämänpyhyys, jotta sen turvin voisimme päästä taivaaseen, me olisimme hukassa.
Me emme siis pyri pyhitykseen pelastuaksemme vaan siksi, että meidät on pelastettu. Me kiitämme Jumalaa pelastuksen lahjasta pyrkimällä elämään sanan opetusten mukaan. Joka rakastaa Jeesusta, pitää hänen sanansa. Pyhä Henki antakoon meille siihen voimaa, sillä, sillä meistä ei ole itsemme pyhittäjiksi."
Tänä aamuna, 19.2.2016, rakkaudella Mummi.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti