keskiviikko 2. syyskuuta 2015

Jumalan rauha.

Rakas Lähimmäiseni, jäätkö Sinä yksin, kun syyllisyys ja murhe valtaa Sinun mielesi? Uskonystävä on sitä varten, että pyydät häntä rukoilemaan puolestasi. Sitä varten on myös seurakunnan pappi, mutta ystävänkin rukous toimii. Viime sunnuntaina, ikävä ja katkeruus valtasi minut niin, että lamaannuin täysin. Ystävän rukous ja synninpäästö toi takaisin Jumalan rauhan, sunnuntairauhan, Kristuksen verellä pestyyn sydämeen. Se rauha ylittää kaiken ymmärryksen. Se on Kristuksen rauha, puhtaan omantunnon kotirauha! Ylistys Sinulle, Jeesus, Kristus!

Juha Vähäsarja puhuu tänään Jumalan rauhasta: "Silloin Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ymmärryksen, varjelee teidän sydämenne ja ajatuksenne, niin että pysytte  Kristuksessa Jeesuksessa." Fil. 4:7.

"Ymmärryksen mukainen rauha on sitä, että levottomuus lakkaa, ahdistus haihtuu ja mieli seestyy. Se on sama kuin rauhan tunne ja siksi se on niin häilyvää ja olosuhteisiin sidottua.
Jumalan rauha ylittää ymmärryksen, eikä sitoudu tunteisiin. Se on omantunnon lepoa, oli elämässä sitten ilon tai surun aika. Jumalan rauha on kuin syvä virta, jota pinnan tuulet tai kovemmatkaan myrskyt eivät juuri kosketa. Jumalan rauha on lupaus, jonka antajana on itse Jumala. Siksi se ei katso ympärillä riehuvaa levottomuutta, vaan on totta kaiken ahdistuksen keskellä. Jumalan rauha on sinun, koska rauhan nimi on Kristus.
Myrskytkööt minkä myrskyää."

"Kosketa minua Henki, kosketa kirkkaus. Anna elämälle suunta ja tarkoitus. Kosketa Jumalan Henki, syvälle sydämeen. Sinne paina hiljaa luottamus Jeesukseen.
Kosketa minua henki, murenna pelkoni. Tässä maailmassa osoita paikkani. Valaise Jumalan Henki, silmäni aukaise, että voisin olla ystävä toisille. Kosketa minua Henki! Herätä kiittämään, sinun lähelläsi armosta elämään." virsi 125, Pia Perkiö.

Tänä aamuna, 2.9. 2015, rakkaudella Mummi.







Ei kommentteja: