Mannaa

Rakas Lähimmäiseni, täyteläinen kesä tuoksuu ulko-ovella, kun tervehdin tämän aamun. Isä on luonut uutta! Valkoiset alppiruusut kukkivat valtoimenaan ja punaiset odottavat vuoroaan. Marjapensaissa on jo raakileita, pian on sato pakasteessa. Lyhyt on kesä, mutta ihana! Nautitaan siitä yhdessä Isän kanssa! Monta, monta, hyvää opetusta on Luther ehtinyt antaa. Valitsen sen, jossa puhutaan siitä, kuinka Jumala virvoittaa meitä. Ole hyvä, nauti manna ja virvoitu!

Matt. 11:28
Minä tahdon teitä virvoittaa. Nämä ovat majesteetillisia sanoja.
Yksikään enkeli ei uskalla tätä luvata, ihmisestä puhumattakaan.
Ilmoittaahan Herra näillä sanoilla vallitsevansa syntiä, kuolemaa,
lakia, vanhurskautta, elämää ja autuutta. Sellaistahan vain Jumala voi
tehdä. Ja hän tekee kummankin: hän ottaa pois kuorman, toisin sanoen
antaa synnin anteeksi, ja hän huojentaa vaivan, siis tekee ihmiset
iloisiksi ja turvallisiksi.

Todella onkin oikeaa virvoittamista se, että virvoitetaan omantuntonsa
raskauttamia niin, että he tietävät syntinsä anteeksi annetuiksi ja että
heistä on tullut taivaan valtakunnan perillisiä. Hän ei myöskään
virvoita heitä vain synnin tuskassa ja kiusauksessa. Hän tahtoo olla
luonamme kaikissa muissakin ahdistuksissa. Hän ei tahdo hylätä meitä
nälässä, sodassa, kalliina aikana eikä muissakaan raskaissa huolissa,
jotka saattavat kohdata meitä.

Syntien paino on raskas kuorma. Siitä ei kukaan pääse, ellei Jumalan
Poika, Jeesus Kristus, pelasta häntä Pyhän Hengen kautta, jonka hän
ansaitsi meille Isältä. Pyhä Henki tekee sydämemme iloiseksi, hyvälle
mielelle ja halukkaiksi kaikkeen siihen, minkä Jumala vaatii meiltä.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)